-
Pölyinen Raamattu ei ole naurun asiaVartiotorni 1956 | 1. lokakuuta
-
-
Tarvittava opastus saattaa tulla suullisen saarnaamisen muodossa, kuten etiopialaiselle, tai se voi olla painetussa muodossa, niinkuin Vartiotorni-Seuran julkaisemat Raamatun tutkimisen apuvälineet. Tämä lehti on yksi näistä raamatullisista apuvälineistä. Se on Jehovan todistajain virallinen äänenkannattaja. Se kiinnittää huomiomme Jeesuksen sanoihin ja siihen, kuinka tärkeää on totella noita sanoja. Jos me avaamme Vartiotornin ja luemme sitä, niin se aukaisee Raamattua ymmärryksellemme, kun luemme Raamattua.
Jehovan todistajat eivät saa antaa pölyn kasaantua Vartiotorneilleen, niinkuin jotkut ihmiset sallivat tapahtua Raamatuilleen. Jehovan todistajat eivät pidä Vartiotorni-lehteään vain siksi, että se voidaan nähdä talossa, niinkuin jotkut nimikristityt, joilla on Raamattuja kodeissaan vain näön vuoksi. Todistajat lukevat ja tutkivat koko Vartiotorni-lehden eikä vain osia siitä, kuten eräät kristityiksi tunnustautuvat, jotka rajoittavat Raamatun-lukemisensa Raamatun viimeiseen neljäsosaan ja syrjäyttävät vanhentuneena sen ensimmäiset kolme neljäsosaa.
Jotta Raamatun tutkimisen apuvälineestä voitaisiin saada sen tarjoama hyvä, niin se täytyy avata ja sitä on luettava. Jotta kristityn välttämättömästä perusoppikirjasta, Raamatusta, voitaisiin saada sen tarjoama hyvä, niin se täytyy avata ja sitä on luettava. Jos näin ei tehdä, niin se ei ole huvittavaa. Heikon sillan ylimeno ei ole huvittavaa. Ei ole hauskaa joutua epäpätevän kirurgin leikattavaksi. Vielä vähemmän on naurun asia panna iankaikkisen elämän saanti vaaraan sallimalla Raamattujemme tulla pölyisiksi.
-
-
Riittääkö kultainen sääntö?Vartiotorni 1956 | 1. lokakuuta
-
-
Riittääkö kultainen sääntö?
Monet ihmiset elävät niin sanottua ”hyvää elämää’’. He tarkoittavat tällä sitä, että he eivät tee toisille mitään pahaa ja tekevät heille usein hyvääkin aineellisesti. Johtaako tämä iankaikkiseen elämään? Vai vaaditaanko enemmän?
KRISTUS Jeesus lausui niin sanotun kultaisen säännön: ”Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille.” (Matt. 7:12) Tämän lähimmäisen rakkautta koskevan säännön noudattaminen on välttämätöntä iankaikkisen elämän saamiselle Jumalan uudessa maailmassa. Jotkut ajattelevat kuitenkin, että Jumala ei vaadi mitään muuta kuin ”kultaisen säännön” pitämistä. Mutta olemmeko me tosiaan täyttäneet velvollisuutemme Jumalaa kohtaan vain tekemällä hyvää toisille? Osoittaako Raamattu ”kultaisen säännön” riittävän?
Kun me käännymme Jumalan Sanan puoleen, niin me huomaamme todellisuudessa, että iankaikkinen elämä voidaan menettää, vaikka noudatetaankin rakentavien hyvien töitten ohjelmaa. Tämä on Kristuksen Jeesuksen itsensä painottama tärkeä kohta. Raamatun kirjoittaja Luukas kertoo meille siitä tapahtumasta, jolloin Jeesus kutsuttiin erääseen kotiin:
”Eräs tietty nainen, nimeltä Martta, otti hänet vieraaksi taloon. Tällä naisella oli myös sisar, nimeltä Maria, joka istuutui kumminkin Mestarin jalkoihin ja kuunteli jatkuvasti hänen sanaansa. Martta oli toisaalta tarkkaamaton huolehtiessaan monista velvollisuuksista. Niin hän tuli lähelle ja sanoi: ’Mestari, eikö se merkitse sinulle mitään, että minun sisareni on jättänyt minut yksin huolehtimaan asioista? Käske häntä siis ryhtymään auttamaan minua.’ Mestari sanoi vastaten hänelle: ’Martta, Martta, sinä olet huolissasi ja levoton monista seikoista. Harvat ovat kuitenkin tarpeellisia tai ainoastaan yksi. Maria valitsi puolestaan hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.’” – Luuk. 10:38–42, Um.
-