Jäljittele Jeesuksen nöyryyttä ja hellyyttä

 1. Miksi Jeesuksen jäljitteleminen auttaa meitä pääsemään lähemmäs Jehovaa?

MEILLÄ on tapana jäljitellä niitä, joiden persoonallisuutta ja elämäntapaa ihailemme. Kaikista maan päällä eläneistä ihmisistä Jeesus on meille paras esimerkki jäljiteltäväksi. Minkä vuoksi? Hän itse sanoi: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.” (Joh. 14:9.) Jeesus heijastaa Jehovan persoonallisuutta niin täydellisesti, että tarkkaillessamme Poikaa ikään kuin näemme Isän. Jeesusta jäljittelemällä pääsemme näin ollen lähemmäs kaikkeuden suurinta persoonaa Jehovaa. On varmasti palkitsevaa jäljitellä hänen Poikansa ominaisuuksia ja elämäntapaa!

2, 3. a) Miksi Jehova on antanut meille henkeytetyn kertomuksen Poikansa elämästä, ja mitä hän odottaa meidän tekevän? b) Mitä tässä ja seuraavassa kirjoituksessa käsitellään?

² Mistä sitten tiedämme, millainen Jeesus on? Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa on henkeytetty kertomus hänen elämästään. Jehova on antanut sen meille, koska hän haluaa, että tutustumme hänen Poikaansa voidaksemme jäljitellä häntä. (Lue 1. Pietarin kirjeen 2:21.) Jeesuksen esimerkkiä verrataan Raamatussa ”askeleisiin”, jalanjälkiin. Jehova siis kehottaa meitä kulkemaan Jeesuksen jäljessä ja sovittamaan askeleemme hänen askeleisiinsa. Jeesus oli tietysti täydellinen, kun taas me olemme kaukana siitä. Jehova ei kuitenkaan odota meidän seuraavan Jeesuksen askeleita täydellisesti, vaan hän haluaa, että jäljittelemme hänen Poikaansa niin hyvin kuin epätäydellisinä ihmisinä pystymme.

³ Tarkastelemme nyt joitakin Jeesuksen vetoavia ominaisuuksia. Tässä kirjoituksessa käsitellään hänen nöyryyttään ja hellyyttään, ja seuraavassa keskitytään hänen rohkeuteensa ja tarkkanäköisyyteensä. Pohtiessamme kutakin ominaisuutta saamme vastaukset kolmeen kysymykseen: Mitä tuo ominaisuus merkitsee? Miten Jeesus osoitti sitä? Miten voimme jäljitellä häntä?

 4. Mitä on nöyryys?

⁴ Mitä on nöyryys? Tässä ylpeyden kyllästämässä maailmassa ajatellaan monesti, että nöyryys on merkki heikkoudesta tai itseluottamuksen puutteesta. Usein on kuitenkin aivan päinvastoin. Nöyryyden ilmaiseminen vaatii voimaa ja rohkeutta. Sen on sanottu olevan ”ylpeyden ja kopeuden vastakohta”. Sana, joka on Kreikkalaisissa kirjoituksissa käännetty ”nöyryydeksi”, voidaan kääntää myös vastineella ”nöyrämielisyys” (Fil. 2:3). Voidaksemme olla nöyriä meillä täytyy olla oikeanlainen näkemys itsestämme. ”Nöyryys on sen tietämistä, miten pieniä me todella olemme Jumalan edessä”, todetaan eräässä Raamatun sanakirjassa. Jos olemme aidosti nöyriä Jumalan edessä, emme myöskään katso olevamme toisten ihmisten yläpuolella. (Room. 12:3.) Nöyryyden kehittäminen ei ole epätäydellisille ihmisille helppoa, mutta voimme oppia olemaan nöyriä, jos mietimme asemaamme Jumalan edessä ja seuraamme hänen Poikansa askeleita.

5, 6. a) Kuka on ylienkeli Mikael? b) Miten Mikael ilmaisi, että hänellä on nöyrä asenne?

⁵ Miten Jumalan Poika ilmaisi nöyryyttä? Hän on ollut nöyrä aina, sekä voimakkaana henkiluomuksena taivaassa että täydellisenä ihmisenä maan päällä. Katsotaanpa joitakin esimerkkejä.

⁶ Hänen asenteensa. Raamatunkirjoittaja Juudas kertoo eräästä tilanteesta, jossa Jeesus ilmaisi nöyryyttä ennen ihmiseksi tuloaan. (Lue Juudaksen kirjeen 9.) Ylienkeli Mikaelina Jeesus ”oli eri mieltä kuin Panettelija” ja ”väitteli” hänen kanssaan ”Mooseksen ruumiista”. Mooseksen kuoleman jälkeen Jehova hautasi hänen ruumiinsa paikkaan, jonka sijaintia ei tiedetä (5. Moos. 34:5, 6). Ehkä Saatana halusi Mooseksen ruumiin avulla edistää väärää palvontaa. Olipa hänen paha tarkoituksensa mikä tahansa, Mikael toimi rohkeasti. Erään hakuteoksen mukaan vastineilla ”oli eri mieltä” ja ”väitteli” käännettyjä kreikan ilmauksia ”käytetään myös oikeuskiistojen yhteydessä” ja niillä voidaan viitata siihen, ”että Mikael ’kyseenalaisti Saatanan oikeuden’ ottaa Mooseksen ruumis”. Ylienkeli kuitenkin tunnusti, ettei ollut hänen asiansa langettaa tuomiota. Sen sijaan hän jätti tapauksen Korkeimman Tuomarin, Jehovan, käsiteltäväksi. Mikael ei siis ylittänyt valtuuksiaan silloinkaan, kun häntä ärsytettiin. Miten nöyrä asenne hänellä olikaan!

 7. Miten Jeesuksen nöyryys ilmeni hänen puheestaan ja teoistaan?

⁷ Maallisen palveluksensa aikana Jeesus puhui ja toimi tavalla, josta heijastui aito nöyryys. Hänen puheensa. Hän ei koskaan kiinnittänyt liiaksi huomiota itseensä vaan antoi kaiken kunnian Isälleen (Mark. 10:17, 18; Joh. 7:16). Hän ei milloinkaan puhunut opetuslapsilleen alentuvasti tai saanut heitä tuntemaan, että he olivat alempiarvoisia. Sen sijaan hän kunnioitti heitä, antoi kiitosta heidän hyvistä ominaisuuksistaan ja osoitti luottavansa heihin (Luuk. 22:31, 32; Joh. 1:47). Hänen tekonsa. Jeesus vietti vaatimatonta elämää eikä haalinut itselleen aineellista omaisuutta (Matt. 8:20). Hän oli valmis tarttumaan kaikkein halpa-arvoisimpaankin työhön (Joh. 13:3–15). Nöyryys ilmeni huomattavalla tavalla hänen tottelevaisuudestaan. (Lue Filippiläiskirjeen 2:5–8.) Toisin kuin kopeat ihmiset, jotka halveksivat tottelevaisuutta, Jeesus alistui nöyrästi häntä koskevaan Jumalan tahtoon ja ”tuli tottelevaiseksi kuolemaan saakka”. Jeesus, Ihmisen Poika, oli siis selvästi ”nöyrä sydämeltä” (Matt. 11:29).

8, 9. Miten voimme osoittaa nöyryyttä?

⁸ Miten voimme jäljitellä Jeesuksen nöyryyttä? Asenteemme. Nöyryys estää meitä ylittämästä valtuuksiamme. Jos tunnustamme, ettei meillä ole valtaa tuomita toisia, emme arvostele kärkkäästi heitä heidän virheistään emmekä kyseenalaista heidän vaikuttimiaan (Luuk. 6:37; Jaak. 4:12). Nöyryyden ansiosta emme ”tule liian vanhurskaiksi”, niin että vähättelisimme niitä, joilla ei ehkä ole samanlaisia kykyjä tai tehtäviä kuin meillä (Saarn. 7:16). Nöyrät vanhimmat eivät ajattele olevansa uskonveljiensä yläpuolella, vaan katsovat toisten olevan heitä parempia ja käyttäytyvät vähäisempinä (Fil. 2:3; Luuk. 9:48).

⁹ Hyvä esimerkki on W. J. Thorn, joka toimi saarnaajaveljenä eli matkavalvojana vuodesta 1894 lähtien. Hänen palveltuaan tässä tehtävässä monta vuotta hänet kutsuttiin New Yorkin osavaltiossa sijainneelle Valtakunnanmaatilalle, missä hänet määrättiin työhön kanalaan. Hän kertoi: ”Aina kun alan ajatella itsestäni suuria, työnnän itseni ikään kuin nurkkaan ja sanon: ’Sinä pieni pölyhiukkanen. Mitä ylpeilemisen aihetta sinulla on?’ ” (Lue Jesajan 40:12–15.) Hänellä oli tosiaankin nöyrä asenne!

10. Miten nöyryys ilmenee sanoistamme ja teoistamme?

¹⁰ Puheemme. Jos olemme aidosti nöyriä sydämeltä, se heijastuu sanoistamme (Luuk. 6:45). Keskustellessamme toisten kanssa varomme kiinnittämästä huomiota omiin palvelustehtäviimme ja siihen, mitä olemme saaneet aikaan (Sananl. 27:2). Etsimme sen sijaan hyvää veljistämme ja sisaristamme ja annamme kiitosta heidän myönteisistä ominaisuuksistaan, kyvyistään ja saavutuksistaan (Sananl. 15:23). Tekomme. Nöyrät kristityt eivät halua tavoitella huomattavaa asemaa tässä järjestelmässä. Voidakseen palvella Jehovaa mahdollisimman täysin he viettävät yksinkertaista elämää ja ovat valmiita tekemään työtä, jota maailmassa ehkä pidetään halpa-arvoisena. (1. Tim. 6:6, 8.) Osoitamme nöyryyttä ennen kaikkea olemalla tottelevaisia. Meidän on oltava nöyrämielisiä voidaksemme ”olla tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon” seurakunnassa, sekä ottaa vastaan ja noudattaa Jehovan järjestöltä saatavaa ohjausta (Hepr. 13:17).

11. Mitä hellyys merkitsee?

¹¹ Mitä on hellyys? Hellälle ihmiselle on tunnusomaista lempeys ja lämminsydämisyys. Hellyys on rakkauden piirre, joka muistuttaa sääliä ja armoa. Raamatussa puhutaan ”hellästä säälistä”, ”hellästä armosta” ja ”hellästä kiintymyksestä” (Luuk. 1:78; 2. Kor. 1:3; Fil. 1:8). Eräässä Raamatun hakuteoksessa sanotaan raamatullisesta kehotuksesta osoittaa sääliä: ”Tämä kehotus ei ole vain pyyntö ilmaista empatiaa ja myötätuntoa puutteenalaisia kohtaan. Se on kehotus välittää toisista niin paljon, että tekee heidän auttamisekseen jotain, mikä antaa heidän elämälleen uuden, tuoreen suunnan.” Hellyys motivoi toimimaan. Hellä ihminen toimii sen hyväksi, että saisi aikaan toisten elämässä muutoksen parempaan.

12. Miten Jeesus osoitti toisia kohtaan hellää sääliä, ja mitä hellyys sai hänet tekemään?

¹² Miten Jeesus osoitti hellyyttä? Hänen hellät tunteensa ja tekonsa. Jeesus tunsi toisia kohtaan hellää sääliä. Nähdessään ystävänsä Marian ja hänen kanssaan olevien itkevän Lasaruksen kuolemaa Jeesus ”puhkesi kyyneliin”. (Lue Johanneksen 11:32–35.) Sitten todennäköisesti sama sydämestä kumpuava sääli, jota hän oli tuntenut herättäessään kuolleista lesken pojan, sai hänet herättämään kuolleista myös Lasaruksen (Luuk. 7:11–15; Joh. 11:38–44). Tämän hellän teon välityksellä hän saattoi avata Lasarukselle mahdollisuuden elää taivaassa. Eräässä aiemmassa tilanteessa Jeesus ”tunsi hellää kiintymystä” luokseen tullutta ihmisjoukkoa kohtaan ja sääli pani hänet ”opettamaan heille monia asioita” (Mark. 6:34; Kingdom Interlinear). Niiden elämässä, jotka osoittivat vastakaikua hänen opetukselleen, tapahtui varmasti mullistava muutos! Jeesuksen hellyys ei ollut pelkkä tunne, vaan se sai hänet ottamaan aloitteen toisten auttamiseksi (Matt. 15:32–38; 20:29–34; Mark. 1:40–42).

13. Miten Jeesus puhui toisille hellin sanoin? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

¹³ Hänen hellät sanansa. Sydämestä lähtevä hellyys sai Jeesuksen puhumaan hellästi toisille, erityisesti sorretuille. Apostoli Matteus sovelsi häneen Jesajan sanat: ”Runneltua ruokoa hän ei muserra, ja kytevää pellavaista lampunsydäntä hän ei sammuta.” (Jes. 42:3; Matt. 12:20.) Puheellaan Jeesus nosti niiden mielialaa, jotka olivat kuin runneltuja ruokoja tai sammumaisillaan olevia öljylampun sydämiä. Saarnaamalla toivon sanomaa hän ”sitoi niitä, joiden sydän on särkynyt” (Jes. 61:1). Hän kutsui luokseen ihmisiä, jotka ”uurastivat ja olivat kuormitettuja”, ja lupasi heille, että he ”saisivat virvoituksen” itselleen (Matt. 11:28–30). Hän vakuutti seuraajilleen, että Jumala huolehtii hellästi jokaisesta palvojastaan, myös niistä ”pienistä”, jotka maailman silmissä saattavat näyttää merkityksettömiltä (Matt. 18:12–14; Luuk. 12:6, 7).

14. Millä tavoin voimme kehittää helliä tunteita toisia kohtaan?

¹⁴ Miten voimme jäljitellä Jeesuksen hellyyttä? Hellät tunteemme. Meillä ei välttämättä ole tällaisia tunteita luonnostaan, mutta Raamattu neuvoo meitä kehittämään niitä. ”Sääliväisyyden hellä kiintymys” kuuluu uuteen persoonallisuuteen, johon kaikkien kristittyjen odotetaan pukeutuvan. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:9, 10, 12.) Miten kehittää helliä tunteita toisia kohtaan? Avarra sydäntäsi (2. Kor. 6:11–13). Kuuntele huolellisesti, kun joku kertoo tunteistaan ja huolenaiheistaan (Jaak. 1:19). Käytä mielikuvitustasi ja kysy itseltäsi: Miltä minusta tuntuisi, jos olisin hänen asemassaan? Mitä tarvitsisin? (1. Piet. 3:8.)

15. Miten voimme auttaa niitä, jotka ovat kuin runneltuja ruokoja tai kyteviä lampunsydämiä?

¹⁵ Hellät tekomme. Hellyys motivoi meitä auttamaan toisia, erityisesti niitä, jotka ovat kuin runneltuja ruokoja tai kyteviä lampunsydämiä. Miten voisimme toimia niin, että heidän elämänsä muuttuisi paremmaksi? ”Itkekää itkevien kanssa”, sanotaan Roomalaiskirjeen 12:15:ssä. Lannistuneet tarvitsevat usein pikemminkin myötätuntoa kuin valmiita ratkaisuja. Eräs sisar, jota toiset kristityt lohduttivat hänen menetettyään tyttärensä, sanoo: ”Olin todella kiitollinen siitä, että ystävät tulivat käymään ja itkivät kanssani.” Voimme osoittaa hellää kiintymystä myös huomaavaisilla käytännön teoilla. Tuleeko mieleesi leski, joka kaipaa apua kodin kunnostustöissä? Tarvitseeko joku seurakunnan iäkäs kyytiä päästäkseen kokoukseen, kenttäpalvelukseen tai lääkäriin? Pienikin huomaavainen teko voi saada aikaan suuren muutoksen apua tarvitsevan kristityn elämässä. (1. Joh. 3:17, 18.) Ilmaisemme hellää kiinnostusta toisia kohtaan ennen muuta osallistumalla täysipainoisesti sananpalvelukseen. Onko parempaa tapaa saada aikaan muutos rehellissydämisten ihmisten elämässä?

16. Mitä rohkaisevaa voimme sanoa masentuneille?

¹⁶ Hellät sanamme. Hellä kiinnostus kannustaa meitä ”puhumaan lohduttavasti masentuneille sieluille” (1. Tess. 5:14). Mitä rohkaisevaa voisit sanoa heille? Nosta heidän mielialaansa osoittamalla, että välität heistä aidosti. Kiitä heitä vilpittömästi auttaaksesi heitä näkemään, mitä myönteisiä ominaisuuksia ja kykyjä heillä on. Muistuta heitä siitä, että koska Jehova on vetänyt heitä Poikansa luo, heidän täytyy olla hänen silmissään kallisarvoisia (Joh. 6:44). Vakuuta heille, että Jehova on hyvin kiinnostunut palvelijoistaan, joilla on ”särkynyt sydän” ja ”musertunut henki” (Ps. 34:18). Hellät sanasi voivat olla kuin lääkettä niille, jotka tarvitsevat lohdutusta (Sananl. 16:24).

17, 18. a) Miten Jehova odottaa vanhinten kohtelevan hänen lampaitaan? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

¹⁷ Vanhimmat, Jehova odottaa teidän huolehtivan lampaistaan hellästi (Apt. 20:28, 29). Muistakaa, että teillä on velvollisuus ravita, rohkaista ja virvoittaa hänen lampaitaan (Jes. 32:1, 2; 1. Piet. 5:2–4). Näin ollen hellän sääliväinen vanhin ei yritä kontrolloida lampaita: hän ei tee sääntöjä eikä syyllistä heitä saadakseen heidät tekemään enemmän kuin olosuhteet sallivat. Hän pyrkii sen sijaan tuomaan heidän sydämeensä iloa ja luottaa siihen, että rakkaus Jehovaan saa heidät tekemään kaikkensa hänen palveluksessaan (Matt. 22:37).

¹⁸ Jeesuksen nöyryyden ja hellyyden pohtiminen kannustaa meitä epäilemättä kulkemaan jatkuvasti hänen askeleissaan. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan vielä kahta Jeesuksen miellyttävän persoonallisuuden piirrettä, nimittäin rohkeutta ja tarkkanäköisyyttä.