”Pitäkää mielessänne ne, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne”

APOSTOLI Paavali kirjoitti Heprealaiskirjeen 13:7:ssä: ”Pitäkää mielessänne ne, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne.” Vuoden 33 helluntaista lähtien Herran Jeesuksen Kristuksen uskolliset apostolit toimivat hallintoelimenä, joka otti johdon vastaperustetun kristillisen seurakunnan ohjaamisessa (Apt. 6:2–4). Noin vuoteen 49 mennessä hallintoelintä oli laajennettu, niin että siihen kuului muitakin kuin Jeesuksen apostoleja. Kun ympärileikkauskysymys ratkaistiin, hallintoelimeen kuului Jerusalemissa olevia ”apostoleja ja vanhimpia” (Apt. 15:1, 2). Heidän vastuunaan oli käsitellä asioita, jotka vaikuttivat kaikkiin kristittyihin. He lähettivät kirjeitä ja antoivat säädöksiä, joiden ansiosta seurakunnat lujittuivat ja opetuslasten oli mahdollista ajatella ja toimia yhdenmukaisesti. Seurakunnat alistuivat tottelevaisesti hallintoelimen ohjaukseen, ja siksi Jehova siunasi niitä ja ne kukoistivat. (Apt. 8:1, 14, 15; 15:22–31; 16:4, 5; Hepr. 13:17.)

² Apostolien kuoltua alkoi suuri luopumus (2. Tess. 2:3–12). Kuten Jeesus oli ennustanut vehnää ja rikkakasveja koskevassa vertauksessaan, vehnän (voideltujen kristittyjen) sekaan kylvettiin rikkakasveja (tekokristittyjä). Näiden ryhmien annettiin kasvaa rinnakkain satojen vuosien ajan sadonkorjuuseen, ”aikakauden päättymiseen”, saakka. (Matt. 13:24–30, 36–43.) Tuona aikana yksittäiset voidellut kristityt saivat edelleen Jeesuksen hyväksynnän, mutta maan päällä ei ollut hallintoelintä, selvää kanavaa, jonka kautta Jeesus olisi ohjannut seuraajiaan (Matt. 28:20). Hän kuitenkin ennusti, että sadonkorjuun aikana tilanne muuttuisi.

³ Jeesus kysyi: ”Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja?” Näin hän aloitti erään vertauksen, joka sisältyi merkkiin siitä, ”että tämä aikakausi on päättymässä”. (Matt. 24:3, 42–47.) Jeesus osoitti, että tällä uskollisella orjalla olisi paljon työtä, kun se järjestäisi Jumalan kansalle hengellistä ruokaa ”oikeaan aikaan”. Ensimmäisellä vuosisadalla Jeesus ohjasi seuraajiaan miehistä koostuvan ryhmän, ei yhden ihmisen, välityksellä. Myöskään se uskollinen orja, jota hän käyttää aikakauden päättymisen aikana, ei ole yksittäinen ihminen.

⁴ Kenet Jeesus asettaisi antamaan ruokaa seuraajilleen? Hän käyttäisi tähän tehtävään maan päällä olevia voideltuja kristittyjä. Raamatussa heitä sanotaan ”kuninkaalliseksi papistoksi”, ja heille on annettu tehtäväksi ”’julistaa laajalti Jumalan suurenmoisia ominaisuuksia’, hänen, joka kutsui – – [heidät] pimeydestä ihmeelliseen valoonsa”. (1. Piet. 2:9; Mal. 2:7; Ilm. 12:17.) Koostuuko uskollinen orja kaikista maan päällä olevista voidelluista? Ei. Kun Jeesus teki ihmeen ja antoi kirjaimellista ruokaa ihmisjoukolle, johon kuului noin 5 000 miestä sekä lisäksi naisia ja lapsia, hän antoi ruoan ensin opetuslapsille, jotka vuorostaan jakelivat sen ihmisjoukoille (Matt. 14:19). Hän ruokki monia muutamien välityksellä. Nykyään hän järjestää hengellistä ruokaa samalla tavoin.

⁵ Niinpä ”se uskollinen taloudenhoitaja, se ymmärtäväinen”, koostuu pienestä ryhmästä voideltuja veljiä, jotka Kristuksen läsnäolon aikana osallistuvat suoranaisesti hengellisen ruoan valmistamiseen ja jakamiseen (Luuk. 12:42). Ne voidellut veljet, joista ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” koostuu, ovat koko viimeisten päivien ajan palvelleet yhdessä päätoimistossa. Nämä voidellut veljet muodostavat nykyään Jehovan todistajien hallintoelimen.

⁶ Kristuksen alaisuudessa hallintoelin julkaisee aineistoa Raamatun ennustusten täyttymisestä ja antaa ajankohtaisia ohjeita siitä, miten Raamatun periaatteita voidaan soveltaa päivittäisessä elämässä. Sitten tätä hengellistä ravintoa jaetaan Jehovan todistajien paikallisten seurakuntien kautta (Jes. 43:10; Gal. 6:16). Raamatun aikoina joku luotettu orja saatettiin määrätä taloudenhoitajaksi huolehtimaan talon asioiden hoidosta. Vastaavasti uskollisen ja ymmärtäväisen orjan vastuuna on huolehtia kristillisestä seurakunnasta. Niinpä uskollinen orja valvoo aineellisen omaisuuden käyttöä, saarnaamistoimintaa, konventtien ohjelmia, järjestön tehtävissä toimivien valvojien nimittämistä ja raamatullisen kirjallisuuden tuottamista, mikä kaikki hyödyttää ”palvelusväkeä” (Matt. 24:45).

⁷ Keitä sitten tarkoitetaan ”palvelusväellä”? Yksinkertaisesti sanottuna niitä, joille annetaan ruokaa. Aluksi kaikki palvelusväkeen kuuluvat olivat voideltuja. Myöhemmin palvelusväkeen on liittynyt ”muiden lampaiden” suuri joukko (Joh. 10:16). Molemmat ryhmät nauttivat uskollisen orjan jakamaa hengellistä ruokaa.

⁸ Kun Jeesus tulee suuren ahdingon aikana julistamaan tuomion tälle pahalle maailmalle ja panemaan sen täytäntöön, hän asettaa uskollisen orjan ”kaiken omaisuutensa hoitajaksi” (Matt. 24:46, 47). Ne jotka muodostavat uskollisen orjan, saavat palkinnoksi elämän taivaassa. Muiden 144 000:een kuuluvien tavoin he jakavat Kristuksen kanssa hänen taivaallisen valtansa. Tuolloin maan päällä ei enää ole uskollista ja ymmärtäväistä orjaa, mutta Jehova ja Jeesus tulevat antamaan ohjausta messiaanisen valtakunnan maanpäällisille alamaisille niiden välityksellä, jotka nimitetään ”ruhtinaiksi” (Ps. 45:16).

⁹ On monia syitä ”pitää mielessä ne, jotka ottavat johdon”, ja luottaa heihin. Miksi tämä on meille eduksi? Apostoli Paavali kirjoitti: ”He valvovat teitä ja tulevat tekemään siitä tilin. Silloin he voivat valvoa teitä iloiten, ei huokaillen, sillä se olisi teille vahingollista.” (Hepr. 13:17.) Meidän on erittäin tärkeää olla tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon, ja alistua heidän ohjaukseensa, koska he valvovat meitä hengellinen turvallisuutemme ja hyvinvointimme mielessään.

¹⁰ Paavali sanoi 1. Korinttilaiskirjeen 16:14:ssä: ”Osoittakaa rakkautta kaikessa, mitä teette.” Jumalan kansan puolesta tehtävät päätökset perustuvat tähän ylivertaiseen ominaisuuteen, rakkauteen. 1. Korinttilaiskirjeen 13:4–8:ssa sanotaan: ”Rakkaus on kärsivällinen ja huomaavainen. Rakkaus ei ole kateellinen. Se ei kerskaile, ei ylpisty, ei käyttäydy sopimattomasti, ei tavoittele omaa etuaan, ei ärsyynny. Se ei pidä kirjaa pahasta. Se ei iloitse siitä, mikä on väärää, vaan iloitsee totuudesta. Kaiken se peittää, kaiken se uskoo, kaiken se toivoo, kaiken se kestää. Rakkaus ei koskaan häviä.” Koska kaikki Jehovan palvelijoiden hyväksi tehtävät päätökset pohjautuvat rakkauteen, meillä on hyvät syyt tuntea olomme turvalliseksi tällaisen ohjauksen alaisuudessa. Tämä ohjaus heijastaa Jehovan rakkautta.

¹¹ Kuten ensimmäisellä vuosisadalla myös nykyään Jehova johtaa kansaansa epätäydellisten miesten välityksellä. Se ei ole yllättävää, sillä hän on usein käyttänyt epätäydellisiä ihmisiä tahtonsa toteuttamiseen. Nooa rakensi arkin ja saarnasi tulevasta tuhosta (1. Moos. 6:13, 14, 22; 2. Piet. 2:5). Mooses sai tehtäväkseen johdattaa Jehovan kansan pois Egyptistä (2. Moos. 3:10). Jumalan henki ohjasi epätäydellisiä ihmisiä kirjoittamaan Raamatun (2. Tim. 3:16; 2. Piet. 1:21). Se että Jehova ohjaa nykyään saarnaamista ja opetuslasten tekemistä epätäydellisten miesten välityksellä, ei heikennä luottamustamme hänen järjestöönsä. Luottamuksemme pikemminkin vahvistuu, koska tiedämme, että järjestön saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman Jehovan tukea. Uskollinen orja on läpäissyt monia koettelemuksia ja osoittanut siten, että Jumalan henki ohjaa asioita. Jehovan järjestön näkyvää osaa on nykyään siunattu runsaasti. Haluamme tukea sitä ja luottaa siihen koko sydämestämme.

¹² Ne jotka on nimitetty vastuutehtäviin seurakunnassa, osoittavat luottamuksensa Jehovaa ja hänen järjestelyjään kohtaan ottamalla halukkaasti vastaan nimityksen tuomat velvollisuudet ja huolehtimalla niistä uskollisesti (Apt. 20:28). Valtakunnan julistajina osallistumme innokkaasti talosta taloon -työhön, uusintakäyntien tekemiseen ja raamattukurssien johtamiseen (Matt. 24:14; 28:19, 20). Jotta saisimme täyden hyödyn runsaasta hengellisestä ravinnosta, jota uskollinen orja jakaa, käymme kokouksissa ja konventeissa ja valmistaudumme niihin. Saamme paljon rohkaisua, kun seurustelemme niissä veljiemme kanssa (Hepr. 10:24, 25).

¹³ Osoitamme luottavamme Jehovan järjestöön, kun tuemme sitä lahjoituksin (Sananl. 3:9, 10). Kun havaitsemme veljiemme tarvitsevan aineellista tukea, reagoimme viipymättä (Gal. 6:10; 1. Tim. 6:18). Tällaisten tekojen vaikuttimena on veljellinen rakkaus. Etsimme aina tilaisuuksia osoittaa Jehovalle ja hänen järjestölleen, että olemme kiitollisia siitä hyvästä, mitä olemme saaneet. (Joh. 13:35.)

¹⁴ Osoitamme luottamusta järjestöä kohtaan myös tukemalla sen päätöksiä. Tähän sisältyy se, että noudatamme nöyrästi kierrosvalvojien, seurakunnan vanhinten ja muiden valvonta-asemissa olevien veljien ohjausta. Nämä veljet kuuluvat ”niihin, jotka ottavat johdon” ja joille meidän tulee olla tottelevaisia ja joiden ohjaukseen meidän tulee alistua (Hepr. 13:7, 17). Vaikka emme täysin ymmärtäisikään syitä joihinkin päätöksiin, tiedämme, että kun tuemme niitä, siitä on meille pysyvää hyötyä. Tottelemalla Raamatun ja järjestön ohjausta osoitamme olevamme alamaisia Herrallemme Jeesukselle Kristukselle ja saamme Jehovan siunauksen.

¹⁵ Meillä on kaikki syyt luottaa uskolliseen ja ymmärtäväiseen orjaan. Tämän maailman jumala Saatana yrittää kaikin keinoin häpäistä Jehovan nimeä ja järjestöä (2. Kor. 4:4). Älä lankea Saatanan ilkeiden juonien uhriksi! (2. Kor. 2:11.) Hän tietää, että pian hänet heitetään syvyyteen. Hän on päättänyt kääntää mahdollisimman monta Jehovan kansaan kuuluvaa pois Jehovasta. (Ilm. 12:12.) Samalla kun Saatana tehostaa hyökkäyksiään, me haluamme päästä lähemmäksi Jehovaa. Luotamme Jehovaan ja siihen kanavaan, jonka välityksellä hän ohjaa kansaansa nykyään. Näin järjestömme pysyy yksimielisenä.