Onko sinulla ”Kristuksen mieli”?

”Suokoon nyt Jumala, joka antaa kestävyyttä ja lohdutusta, että teillä olisi – – sama asenne, joka oli Kristuksella Jeesuksella.” (ROOMALAISILLE 15:5)

1. Millaiseksi Jeesus kuvataan monissa kristikunnan maalauksissa, ja miksi tämä ei anna oikeaa kuvaa Jeesuksesta?

”HÄNEN ei ole nähty kertaakaan nauravan.” Näin kuvaillaan Jeesusta dokumentissa, jota väitetään valheellisesti kauan sitten eläneen roomalaisen viranomaisen kirjoittamaksi. Tämän dokumentin, joka on tunnettu nykymuodossaan 1000-luvun vaiheilta lähtien, sanotaan vaikuttaneen moniin taiteilijoihin.a Useissa maalauksissa Jeesus esitetään totisena ihmisenä, joka ei juuri koskaan hymyillyt. Mutta ne tuskin antavat oikeaa kuvaa Jeesuksesta, jonka evankeliumit esittävät lämpimäksi, ystävälliseksi ihmiseksi, jolla oli syviä tunteita.

2. Miten voimme kehittää ”saman asenteen, joka oli Kristuksella Jeesuksella”, ja mitä tämä auttaa meitä tekemään?

² On selvää, että voidaksemme tuntea todellisen Jeesuksen meidän on täytettävä mielemme ja sydämemme sitä koskevalla täsmällisellä ymmärryksellä, millainen ihminen Jeesus tosiasiassa oli täällä maan päällä eläessään. Tarkastellaanpa siksi joitakin evankeliumien kohtia, jotka valottavat meille ”Kristuksen mieltä”, toisin sanoen hänen tunteitaan, käsityksiään, ajatuksiaan ja tapaansa pohtia asioita (1. Korinttilaisille 2:16). Meidän on hyvä samalla harkita, miten voisimme kehittää ”saman asenteen, joka oli Kristuksella Jeesuksella” (Roomalaisille 15:5). Siten voimme elämässämme ja suhtautumisessamme toisiin noudattaa paremmin sitä mallia, jonka hän antoi meille (Johannes 13:15).

Helposti lähestyttävä

3, 4. a) Millaisessa tilanteessa tapahtui se, mistä kerrotaan Markuksen 10:13–16:ssa? b) Miten Jeesus reagoi, kun hänen opetuslapsensa yrittivät estää lapsukaisia tulemasta hänen luokseen?

³ Jeesus veti ihmisiä puoleensa. Kerran toisensa jälkeen eri-ikäiset ja erilaisista oloista tulleet ihmiset lähestyivät häntä vapaasti. Mietihän tapausta, josta kerrotaan Markuksen 10:13–16:ssa. Se sattui hänen sananpalveluksensa lopulla hänen ollessaan viimeistä kertaa matkalla Jerusalemiin, jossa häntä odotti tuskallinen kuolema (Markus 10:32–34).

⁴ Kuvittelehan tilannetta. Ihmiset alkavat tuoda lapsia, pienokaisia heidän joukossaan, Jeesuksen luo, jotta hän siunaisi nämä.b Opetuslapset yrittävät kuitenkin estää lapsia tulemasta Jeesuksen luo. Kenties opetuslapsista tuntuu, ettei Jeesus varmaankaan halua lapsia vaivoikseen näinä ratkaisevan tärkeinä viikkoina. Mutta he ovat väärässä. Nähdessään, mitä opetuslapset tekevät, Jeesus närkästyy. Hän kutsuu lapset luokseen sanoen: ”Antakaa lapsukaisten tulla minun luokseni; älkää yrittäkö estää heitä.” (Markus 10:14.) Sitten hän tekee jotain, mikä kuvastaa hänen hellyyttään ja rakkauttaan. Siitä kerrotaan: ”Hän otti lapset syliinsä ja alkoi siunata heitä.” (Markus 10:16.) Lapset tuntevat selvästikin olonsa mukavaksi, kun Jeesus ottaa heidät huolehtivaisesti syliinsä.

5. Mitä Markuksen 10:13–16:n kertomus ilmaisee siitä, millainen ihminen Jeesus oli?

⁵ Tuo lyhyt kertomus ilmaisee paljon siitä, millainen ihminen Jeesus oli. Pane merkille, että häntä oli helppo lähestyä. Vaikka hänellä oli ollut korkea asema taivaassa, hän ei herättänyt epätäydellisissä ihmisissä pelkoa eikä alemmuudentunnetta (Johannes 17:5). Eikö ole huomionarvoista, että lapsetkin tunsivat olonsa mukavaksi hänen seurassaan? He eivät olisi varmastikaan tunteneet vetoa kylmään, ilottomaan ihmiseen, joka ei koskaan hymyillyt eikä nauranut! Kaikenikäiset ihmiset lähestyivät Jeesusta, koska he tunsivat hänen olevan lämmin, huolehtivainen ihminen, ja he luottivat siihen, ettei hän torjuisi heitä luotaan.

6. Miten vanhimmat voivat tehdä itsensä helpommin lähestyttäviksi?

⁶ Miettiessämme tätä kertomusta voimme kysyä itseltämme: ”Onko minulla Kristuksen mieli? Onko minua helppo lähestyä?” Näinä kriittisinä aikoina Jumalan lampaat tarvitsevat helposti lähestyttäviä paimenia, miehiä, jotka ovat kuin ”kätköpaikka tuulelta” (Jesaja 32:1, 2; 2. Timoteukselle 3:1). Vanhimmat, jos kehitätte vilpitöntä, sydämestä lähtevää kiinnostusta veljiänne kohtaan ja haluatte asettua heidän käytettävikseen, he tajuavat teidän välittävän heistä. He näkevät sen kasvonilmeistänne, kuulevat sen äänensävystänne ja havaitsevat sen ystävällisestä käytöksestänne. Sellainen aito lämpö ja huolenpito voivat luoda luottavaisen ilmapiirin, jossa toisten, myös lasten, on helpompi lähestyä teitä. Eräs kristitty nainen selittää, miksi hän pystyi avautumaan eräälle vanhimmalle: ”Hän puhui minulle hellästi ja sääliväisesti. Muutoin en luultavasti olisi sanonut sanaakaan. Hän sai minut tuntemaan oloni turvalliseksi.”

Huomaavaisuus toisia kohtaan

7. a) Miten Jeesus osoitti olevansa huomaavainen toisia kohtaan? b) Mistä saattoi johtua se, että Jeesus palautti erään sokean miehen näön vähitellen?

⁷ Jeesus oli huomaavainen. Hän tajusi herkästi toisten tunteet. Pelkkä ahdingossa olevien ihmisten näkeminen liikutti häntä niin syvästi, että hän halusi lievittää heidän kärsimyksiään (Matteus 14:14). Hän otti myös huomioon toisten rajoitukset ja tarpeet (Johannes 16:12). Kerran ihmiset toivat Jeesuksen luo sokean miehen ja pyysivät häntä parantamaan tämän. Jeesus palautti miehen näön, mutta hän teki sen vähitellen. Ensin mies näki ihmiset vain epäselvästi, ”sellaista, mikä näyttää puilta, mutta ne kävelevät”. Sitten Jeesus palautti hänen näkönsä kokonaan. Miksi hän paransi miehen asteittain? Kenties antaakseen tuolle pimeyteen tottuneelle miehelle mahdollisuuden sopeutua tilanteeseen, jossa hän yhtäkkiä näki auringonvalon ja maailman kaikkine yksityiskohtineen. (Markus 8:22–26.)

8, 9. a) Mitä tapahtui pian sen jälkeen, kun Jeesus ja hänen opetuslapsensa tulivat Dekapoliin seudulle? b) Kuvaile, miten Jeesus paransi erään kuuron miehen.

⁸ Ajattele myös, mitä tapahtui vuoden 32 pesahin jälkeen. Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat tulleet Dekapoliin seudulle, Galileanmerestä itään. Siellä suuret ihmisjoukot löysivät pian heidät ja toivat Jeesuksen luo monia sairaita ja vammaisia, ja hän paransi heidät kaikki. (Matteus 15:29, 30.) On kiinnostavaa, että Jeesus otti erilleen yhden miehen, johon hän kiinnitti erityishuomiota. Evankeliuminkirjoittaja Markus, joka ainoana kirjoitti tämän tapauksen muistiin, kuvailee tapahtumien kulkua. (Markus 7:31–35.)

⁹ Mies oli kuuro ja pystyi tuskin lainkaan puhumaan. Jeesus ehkä vaistosi hänen olevan erityisen hermostunut tai kiusaantunut. Silloin Jeesus teki jotain melko epätavallista. Hän vei miehen sivuun, erilleen ihmisjoukosta. Sitten Jeesus osoitti merkkien avulla miehelle, mitä hän aikoi tehdä. Hän ”pani sormensa hänen korviinsa ja sylkäistyään kosketti hänen kieltään”. (Markus 7:33.) Seuraavaksi Jeesus katsoi taivaalle ja huokaisi rukoillen. Näiden havainnollisten tekojen avulla mies saattoi nähdä, että se, mitä Jeesus hänelle tekisi, olisi Jumalalta tulevan voiman ansiota. Lopuksi Jeesus sanoi: ”Aukene.” (Markus 7:34.) Silloin miehen kuulo palautui, ja hän pystyi puhumaan normaalisti.

10, 11. Miten voimme ottaa huomioon toisten tunteet seurakunnassa ja perheessä?

¹⁰ Millaista huomaavaisuutta Jeesus osoittikaan toisia kohtaan! Hän vaistosi heidän tunteensa, ja tämä myötätuntoisuus vuorostaan sai hänet toimimaan niin, että hän otti ne huomioon. Kristittyinä meidän on samalla tavoin hyödyllistä kehittää ja osoittaa Kristuksen mieltä. Raamatussa kehotetaan: ”Olkaa kaikki samanmielisiä, myötäeläviä, veljellistä kiintymystä osoittavia, hellän sääliväisiä, nöyrämielisiä.” (1. Pietarin kirje 3:8.) Tämä vaatii varmasti puhumaan ja toimimaan niin, että otamme toisten tunteet huomioon.

¹¹ Seurakunnassa voimme ottaa huomioon toisten tunteet siten, että annamme heille arvoa ja kohtelemme heitä niin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan (Matteus 7:12). Tämä panee meidät olemaan tarkkoja siinä, mitä sanomme ja miten sanomme sen (Kolossalaisille 4:6). Muista, että ’ajattelemattomat sanat voivat pistää kuin miekka’ (Sananlaskut 12:18). Entä perheessä? Aviomies ja vaimo, jotka rakastavat toisiaan, havaitsevat herkästi toistensa tunteet (Efesolaisille 5:33). He karttavat töykeitä sanoja, jatkuvaa arvostelua ja purevaa ivaa, jotka kaikki voivat loukata tunteita niin pahasti, että tilanteen korjaaminen voi olla vaikeaa. Lapsillakin on tunteet, ja rakkaudelliset vanhemmat ottavat nämä huomioon. Antaessaan tarpeen tullen oikaisua sellaiset vanhemmat kunnioittavat lastensa ihmisarvoa ja säästävät heidät tarpeettomalta nolostumiselta.c (Kolossalaisille 3:21.) Olemalla tällä tavoin huomaavaisia toisillemme me osoitamme, että meillä on Kristuksen mieli.

Valmis luottamaan toisiin

12. Millainen tasapainoinen ja realistinen näkemys Jeesuksella oli opetuslapsistaan?

¹² Jeesuksella oli tasapainoinen ja realistinen näkemys opetuslapsistaan. Hän tiesi varsin hyvin, että he eivät olleet täydellisiä. Pystyihän hän lukemaan ihmisten sydämiä (Johannes 2:24, 25). Silti hän ei nähnyt heissä ainoastaan heidän puutteitaan vaan myös heidän hyvät ominaisuutensa. Hän näki lisäksi, mitä piileviä kykyjä oli näillä ihmisillä, jotka Jehova oli vetänyt hänen luokseen (Johannes 6:44). Jeesuksen myönteinen näkemys opetuslapsista ilmeni siitä, miten hän suhtautui heihin ja kohteli heitä. Hän esimerkiksi osoitti haluavansa luottaa heihin.

13. Miten Jeesus osoitti luottavansa opetuslapsiinsa?

¹³ Miten Jeesus osoitti tuota luottamusta? Lähtiessään maan päältä hän uskoi voidelluille opetuslapsilleen painavan vastuun. Hän jätti heidän käsiinsä velvollisuuden huolehtia Valtakuntansa maailmanlaajuisista eduista. (Matteus 25:14, 15; Luukas 12:42–44.) Sananpalveluksensa aikana hän osoitti myös epäsuorasti, aivan pienissäkin asioissa, että hän luotti heihin. Kun hän lisäsi ihmeen avulla ruoan moninkertaiseksi ruokkiakseen ihmisjoukot, hän antoi ruoan jakelemisen opetuslastensa tehtäväksi (Matteus 14:15–21; 15:32–37).

14. Miten esittäisit lyhyesti sen, mitä kerrotaan Markuksen 4:35–41:ssä?

¹⁴ Ajattele myös Markuksen 4:35–41:een kirjoitettua kertomusta. Sen mukaan Jeesus ja hänen opetuslapsensa astuivat veneeseen ja purjehtivat itään Galileanmeren toiselle puolelle. Kohta sen jälkeen kun he olivat työntäneet veneen vesille, Jeesus asettui veneen perään ja vaipui saman tien uneen. Pian puhkesi kuitenkin ”suuri raju myrskytuuli”. Sellaiset myrskyt eivät olleet harvinaisia Galileanmerellä. Koska sen pinta on hyvin alhaalla (noin 200 metriä merenpinnan alapuolella), ilma on siellä paljon lämpimämpää kuin ympäristössä, ja tämä aiheuttaa häiriöitä ilmakehässä. Tämän lisäksi pohjoisessa sijaitsevalta Hermoninvuorelta puhaltavat voimakkaat tuulet pitkin Jordaninlaaksoa. Tyyni sää voi hetkessä muuttua raivoavaksi myrskyksi. Ajattele: Jeesus epäilemättä tiesi, miten yleisiä myrskyt olivat, sillä hän oli viettänyt nuoruusvuotensa Galileassa. Silti hän nukkui kaikessa rauhassa luottaen opetuslastensa taitoihin; olivathan jotkut heistä kalastajia (Matteus 4:18, 19).

15. Miten voimme jäljitellä Jeesuksen halukkuutta luottaa opetuslapsiinsa?

¹⁵ Voimmeko jäljitellä Jeesuksen halukkuutta luottaa opetuslapsiinsa? Joidenkuiden on vaikea jakaa vastuuta toisille. Heidän täytyy aina olla ikään kuin ruorissa. He saattavat ajatella, että jos he haluavat työn tulevan tehdyksi oikein, heidän täytyy tehdä se itse. Mutta jos meidän täytyy tehdä kaikki itse, olemme vaarassa uuvuttaa itsemme loppuun ja ehkä riistää tarpeettomasti aikaa perheeltämme. Sitä paitsi jos emme jaa sopivia tehtäviä ja vastuita toisille, saatamme riistää heiltä mahdollisuuden saada tarpeellista kokemusta ja valmennusta. Olisi viisasta oppia luottamaan toisiin, antamaan heille tehtäviä. Meidän on hyvä kysyä itseltämme rehellisesti: Onko meillä Kristuksen mieli tässä asiassa? Annammeko halukkaasti tehtäviä toisille luottaen siihen, että he tekevät parhaansa?

Hän ilmaisi uskovansa opetuslapsiinsa

16, 17. Miten Jeesus rohkaisi apostoleitaan maanpäällisen elämänsä viimeisenä iltana, vaikka hän tiesi, että he hylkäisivät hänet?

¹⁶ Jeesus osoitti myönteisen suhtautumisensa opetuslapsiinsa toisellakin tärkeällä tavalla. Hän ilmaisi uskovansa heihin. Tämä näkyi selvästi niistä rohkaisevista sanoista, jotka hän esitti apostoleilleen maanpäällisen elämänsä viimeisenä iltana. Pane merkille, mitä tapahtui.

¹⁷ Jeesuksen ilta oli täynnä toimintaa. Hän antoi apostoleilleen havainto-opetuksen nöyryydestä pesemällä heidän jalkansa. Sen jälkeen hän asetti illallisen, joka tulisi olemaan hänen kuolemansa muistona. Sitten apostolit alkoivat jälleen kerran väitellä kiivaasti siitä, kuka heistä näytti olevan suurin. Loputtomassa kärsivällisyydessään Jeesus ei moittinut heitä, vaan auttoi heitä ajattelemaan asiaa järkevästi. Hän kertoi heille, mitä oli odotettavissa: ”Te kaikki kompastutte tänä yönä siihen, mikä koskee minua, sillä on kirjoitettu: ’Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajaantuvat.’” (Matteus 26:31; Sakarja 13:7.) Hän tiesi, että hänen lähimmät kumppaninsa hylkäisivät hänet, kun hän tarvitsisi heitä. Silti hän ei tuominnut heitä. Päinvastoin hän sanoi heille: ”Mutta kun minut on herätetty, menen teidän edellänne Galileaan.” (Matteus 26:32.) Hän tosiaan vakuutti heille, että vaikka he hylkäisivät hänet, hän ei hylkäisi heitä. Kun tämä hirvittävä koettelemus olisi ohi, hän tapaisi heidät jälleen.

18. Minkä tärkeän tehtävän Jeesus uskoi opetuslapsilleen Galileassa, ja miten apostolit huolehtivat siitä?

¹⁸ Jeesus piti sanansa. Kuolleista herätetty Jeesus näyttäytyi myöhemmin Galileassa 11 uskolliselle apostolille, jotka olivat ilmeisesti koolla monien muiden kanssa. (Matteus 28:16, 17; 1. Korinttilaisille 15:6.) Siellä Jeesus antoi heille tärkeän tehtävän: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Apostolien tekojen kirja todistaa selvästi, että apostolit huolehtivat tuosta tehtävästä. He johtivat uskollisesti hyvän uutisen saarnaamista ensimmäisellä vuosisadalla. (Apostolien teot 2:41, 42; 4:33; 5:27–32.)

19. Mitä Kristuksen mieleen sisältyvää opimme siitä, mitä Jeesus teki ylösnousemuksensa jälkeen?

¹⁹ Mitä tämä paljastava kertomus opettaa meille siitä, mitä Kristuksen mieleen sisältyy? Jeesus oli nähnyt apostoliensa pahimmat puolet, mutta silti hän ”rakasti heitä loppuun asti” (Johannes 13:1). Huolimatta heidän puutteistaan hän ilmaisi heille, että hän uskoi heihin. Huomaa, ettei Jeesuksen luottamus ollut perusteetonta. Hänen heitä kohtaan ilmaisemansa luottamus ja usko epäilemättä lujittivat heidän sydämensä päätöstä tehdä työ, jonka hän käski heitä tekemään.

20, 21. Miten voimme osoittaa, että meillä on myönteinen näkemys uskonveljistämme?

²⁰ Miten voimme osoittaa, että meillä on Kristuksen mieli tässä asiassa? Älä suhtaudu pessimistisesti uskonveljiisi. Jos ajattelet pahinta, se ilmenee todennäköisesti sanoistasi ja teoistasi (Luukas 6:45). Raamatussa kuitenkin sanotaan rakkaudesta, että ”kaikki se uskoo” (1. Korinttilaisille 13:7). Rakkaus on myönteistä, ei kielteistä. Se rakentaa, ei revi. Ihmiset osoittavat auliimmin vastakaikua rakkaudelle ja kannustukselle kuin pelottelulle. Voimme rakentaa ja rohkaista toisia ilmaisemalla heitä kohtaan luottamusta (1. Tessalonikalaisille 5:11). Jos meillä on Kristuksen tavoin myönteinen näkemys veljistämme, kohtelemme heitä tavoilla, jotka rakentavat heitä ja saavat heistä esiin heidän parhaat ominaisuutensa.

²¹ Kristuksen mielen kehittäminen ja osoittaminen menee pitemmälle kuin vain siihen, että jäljittelee joitakin Jeesuksen tekoja. Kuten edellisessä kirjoituksessa mainittiin, voidaksemme todella toimia Jeesuksen tavoin meidän täytyy ensin oppia suhtautumaan asioihin samoin kuin hän. Evankeliumit auttavat meitä näkemään lisäksi jotain muuta hänen persoonallisuudestaan, nimittäin sen, millaisia ajatuksia ja tunteita hänelle määrätty työ hänessä herätti. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään sitä.

[Alaviitteet]

Osaatko selittää?

• Miten Jeesus reagoi, kun opetuslapset yrittivät estää lapsia tulemasta hänen luokseen?

• Millä tavoin Jeesus osoitti huomaavaisuutta toisia kohtaan?

• Miten voimme jäljitellä Jeesuksen halukkuutta luottaa opetuslapsiinsa?

• Miten voimme jäljitellä uskoa, jota Jeesus ilmaisi apostoleihinsa?

[Kuva s. 16]

Lapset tunsivat olonsa mukavaksi Jeesuksen seurassa

[Kuva s. 17]

Jeesus kohteli toisia sääliväisesti

[Kuva s. 18]

Helposti lähestyttävät vanhimmat ovat siunaus