Jeesuksen elämä ja palvelus
Kärsimys kidutuspaalussa
YHDESSÄ Jeesuksen kanssa viedään teloitettaviksi kaksi ryöstäjää. Heti kaupungin ulkopuolella kulkue pysähtyy Golgataksi eli Pääkallonpaikaksi kutsutulla paikalla.
Vangeilta riisutaan heidän päällysvaatteensa. Sitten heille annetaan viiniä, johon on sekoitettu huumausaineeksi mirhaa. Jerusalemissa asuvat naiset ovat nähtävästi valmistaneet sitä, eivätkä roomalaiset kiellä antamasta tätä kipua lievittävää juomaa niille, jotka pannaan paaluun. Mutta kun Jeesus maistaa sitä, hän kieltäytyy juomasta. Miksi? Hän haluaa ilmeisesti olla täysissä ruumiin- ja sielunvoimissa tämän uskonsa lopullisen koetuksen aikana.
Jeesus on nyt pitkällään paalun päällä niin, että hänen kätensä on asetettu hänen päänsä yläpuolelle. Sitten sotilaat hakkaavat suuria nauloja hänen käsiinsä ja jalkoihinsa. Hänen lihaksensa kouristuvat tuskasta, kun naulat lävistävät lihan ja nivelsiteet. Kun paalu nostetaan pystyyn, kipu on sietämätön, sillä ruumiinpaino repii naulojen aiheuttamia haavoja. Mutta uhkailemisen sijasta Jeesus rukoilee roomalaisten sotilaiden puolesta: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät.”
Pilatuksen määräyksestä paaluun on kiinnitetty kirjoitus, jossa lukee: ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.” Hän kirjoittaa tämän nähtävästi paitsi siksi, että hän kunnioittaa Jeesusta, myös siksi, että hän tuntee vastenmielisyyttä juutalaisia pappeja kohtaan, koska he ovat kiristäneet häneltä Jeesuksen kuolemantuomion. Pilatus kirjoituttaa tekstin kolmella kielellä – hepreaksi, viralliseksi latinaksi ja yleiskreikaksi – jotta kaikki saattaisivat lukea sen.
Ylipapit, Kaifas ja Hannas mukaan lukien, ovat tyrmistyneitä. Tämä myönteinen julistus pilaa heidän voitonhetkensä. Sen vuoksi he vastustelevat: ”Älä kirjoita: ’Juutalaisten kuningas’, vaan että hän on sanonut: ’Minä olen juutalaisten kuningas.’” Ärtyneenä siitä, että hän on toiminut pappien pelinappulana, Pilatus vastaa päättäväisesti halveksuntaa osoittaen: ”Minkä olen kirjoittanut, sen olen kirjoittanut.”
Papit sekä suuri ihmisjoukko kokoontuvat nyt teloituspaikalle, ja papit yrittävät kumota kirjoituksen antaman todistuksen. He toistavat sitä väärää todistusta, joka annettiin aiemmin sanhedrinin oikeudenkäyntien aikana. Ei sen vuoksi ole hämmästyttävää, että ohikulkijat rupeavat pilkkaamaan häntä, nyökyttelevät päätään ja sanovat: ”Sinä, joka muka hajotat maahan temppelin ja rakennat sen kolmessa päivässä, pelasta itsesi! Jos olet Jumalan poika, niin tule alas kidutuspaalusta!”
Ylipapit ja heidän uskonnolliset ystävänsä yhtyvät puheeseen sanoen: ”Muita hän pelasti; itseään hän ei voi pelastaa! Hän on Israelin kuningas; tulkoon nyt alas kidutuspaalusta, niin me uskomme häneen. Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan; pelastakoon Hän nyt hänet, jos Hän hänet haluaa, sillä hän sanoi: ’Minä olen Jumalan Poika.’”
Sama henki tarttuu sotilaisiin, ja hekin tekevät Jeesuksesta pilaa. Ivaten he tarjoavat hänelle hapanviiniä pitäen sitä ilmeisesti aivan hänen kuivuneiden huuliensa ulottuvilla. ”Jos sinä olet juutalaisten kuningas”, he irvailevat, ”niin pelasta itsesi.” Jopa ryöstäjät – joista toinen on naulattu paaluun Jeesuksen oikealle ja toinen hänen vasemmalle puolelleen – pilkkaavat häntä. Ajattelehan sitä! Suurin ihminen, joka koskaan on elänyt, tosiaankin se, joka oli Jehova Jumalan kanssa luomassa kaikkea, kärsii rohkeasti kaiken tämän herjauksen!
Sotilaat ottavat Jeesuksen päällysvaipat ja jakavat ne neljään osaan. He heittävät arpaa nähdäkseen, kuka ne saa. Aluspukine on kuitenkin saumaton, koska se on parempilaatuinen. Niinpä sotilaat sanovat toisilleen: ”Ei revitä sitä, vaan ratkaistaan siitä arvalla, kenelle se tulee.” Tällä tavoin he tietämättään täyttävät raamatunkohdan, joka sanoo: ”He jakoivat päällysvaippani keskenään, ja vaatetuksestani he heittivät arpaa.”
Vähitellen toinen ryöstäjistä oppii ymmärtämään, että Jeesuksen täytyy tosiaan olla kuningas. Sen vuoksi hän toveriaan nuhdellen sanoo: ”Etkö sinä lainkaan pelkää Jumalaa, nyt kun olet saman tuomion alaisena? Ja me tosiaankin oikeudenmukaisesti, sillä me saamme täysin, mitä ansaitsemme teoistamme, mutta tämä ei ole tehnyt mitään sopimatonta.” Sitten hän puhuttelee Jeesusta ja pyytää: ”Jeesus, muista minua, kun pääset valtakuntaasi.”
”Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa”, Jeesus vastaa. Tämä lupaus täyttyy, kun Jeesus hallitsee Kuninkaana taivaassa ja herättää tämän katuvan pahantekijän elämään maan päällä paratiisissa, jota Harmagedonista eloon säilyvillä ja heidän seuralaisillaan on etu viljellä. Matteus 27:33–44; Markus 15:22–32; Luukas 23:27, 32–43; Johannes 19:17–24.
◆ Miksi Jeesus kieltäytyy juomasta viiniä, johon on huumausaineeksi sekoitettu mirhaa?
◆ Miksi Jeesuksen paaluun ilmeisesti kiinnitetään kirjoitus, ja millainen sananvaihto siitä seuraa Pilatuksen ja ylipappien välillä?
◆ Millaista pilkkaa Jeesus vielä saa osakseen paalussa, ja mikä ilmeisesti saa sen aikaan?
◆ Miten se, mitä Jeesuksen vaatteille tehdään, täyttää erään ennustuksen?
◆ Millainen muutos toisessa pahantekijässä tapahtuu, ja miten Jeesus täyttää hänen pyyntönsä?