Isä meidän -rukouksen merkitys sinulle

ISÄ MEIDÄN -RUKOUS, jonka Jeesus Kristus lausui vuorisaarnassaan, on Raamatussa Matteuksen 6. luvussa, jakeissa 9–13. Juuri ennen sen opettamista Jeesus sanoi: ”Rukoillessanne älkää – – hokeko samoja asioita niin kuin kansakuntien ihmiset, sillä he kuvittelevat, että heitä kuullaan, kun he käyttävät paljon sanoja.” (Matteus 6:7.)

Jeesus ei siis selvästikään tarkoittanut, että Isä meidän -rukousta toistettaisiin sanasta sanaan. Hän kyllä esitti sen myöhemmin uudelleen toiselle kuulijakunnalle, mutta tämän Luukkaan evankeliumissa olevan version sanamuoto poikkeaa jonkin verran Matteuksen sanamuodosta (Luukas 11:2–4). Lisäksi Jeesuksen ja hänen opetuslastensa myöhemmät rukoukset eivät noudattaneet tiukasti hänen mallirukoustaan.

Miksi sitten Isä meidän -rukous on merkitty muistiin Raamattuun? Jeesus opetti tämän esimerkin välityksellä, miten voimme esittää Jumalalle otollisia rukouksia. Saamme siitä myös vastauksia elämän tärkeisiin kysymyksiin. Käydäänpä siksi Isä meidän -rukous läpi kohta kohdalta.

Mikä on Jumalan nimi?

”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Matteus 6:9.) Nämä mallirukouksen alkusanat auttavat meitä pääsemään lähelle Jumalaa, sillä niissä puhutellaan häntä ”Isäksemme”. Niin kuin lapsi, joka tuntee luonnostaan vetoa rakastavaan ja ymmärtävään vanhempaansa, mekin voimme lähestyä taivaallista Isäämme luottaen siihen, että hän haluaa kuunnella meitä. ”Oi rukouksen Kuulija, sinun luoksesi tulee ihmisiä kaikesta lihasta”, lauloi kuningas Daavid (Psalmit 65:2).

Jeesus opettaa meitä rukoilemaan, että Jumalan nimi pyhitettäisiin. Mutta mikä Jumalan nimi on? Raamattu vastaa: ”Sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” (Psalmit 83:18.) Onko nimi Jehova sinulle tuttu?

Jumalan nimi Jehova esiintyy vanhoissa Raamatun käsikirjoituksissa lähes 7000 kertaa. Jotkut kääntäjät ovat kuitenkin poistaneet sen raamatunkäännöksistään. Rukoilemme siksi aivan aiheellisesti, että Luojamme pyhittäisi nimensä. (Hesekiel 36:23.) Yksi keino toimia sopusoinnussa tällaisen rukouksen kanssa on käyttää nimeä Jehova, kun rukoilemme.

Nainen nimeltä Patricia oli kasvanut katolisessa perheessä ja tunsi Isä meidän -rukouksen melko hyvin. Miten hän reagoi, kun eräs Jehovan todistaja näytti hänelle Jumalan nimen Raamatusta? ”En voinut uskoa sitä!” hän kertoo. ”Niinpä hain oman raamatunkäännökseni, ja se oli sielläkin. Sitten todistaja näytti minulle Matteuksen 6:9, 10:n ja selitti, että Jumalan nimi liittyy Isä meidän -rukoukseen. Olin aivan innoissani ja pyysin häntä tutkimaan Raamattua kanssani.”

Jumalan tahto tapahtuu maan päällä

”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matteus 6:10.) Miten tämä osa Jeesuksen mallirukouksesta täyttyy? Useimmat ihmiset ajattelevat taivaan olevan rauhan tyyssija. Raamatussa taivasta sanotaan Jehovan ”ylhäiseksi pyhyyden ja kauneuden asuinsijaksi” (Jesaja 63:15). Ei siis ihme, että rukoilemme Jumalan tahdon tapahtuvan ”maan päällä niin kuin taivaassa”. Mutta tuleeko niin koskaan tapahtumaan?

Jehovan profeetta Daniel ennusti: ”Taivaan Jumala pystyttää valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu. Eikä sitä valtakuntaa anneta millekään toiselle kansalle. Se murskaa kaikki nämä [maalliset] valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti.” (Daniel 2:44.) Tämä taivaallinen Valtakunta eli hallitus ryhtyy pian toimeen tuodakseen maailmaan rauhan ja vanhurskaan hallinnon. (2. Pietarin kirje 3:13.)

Sen rukoileminen, että Jumalan valtakunta tulisi ja hänen tahtonsa tapahtuisi maan päällä, on osoitus uskosta, joka ei johda pettymykseen. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Minä kuulin suuren äänen sanovan valtaistuimelta: ’Katso! Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän asuu heidän kanssaan, ja he ovat hänen kansojaan. Ja Jumala itse on heidän kanssaan. Ja hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet.’” Johannes jatkoi: ”Ja valtaistuimella istuva sanoi: – – ’Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet.’” (Ilmestys 21:3–5.)

Rukous ja fyysiset tarpeemme

Jeesus osoitti mallirukouksessa, että meidän tulisi rukoillessamme olla ensisijaisesti kiinnostuneita Jumalan nimestä ja tahdosta. Seuraavaksi mallirukouksessa kuitenkin esitetään Jehovalle asianmukaisia henkilökohtaisia pyyntöjä.

Ensimmäinen pyyntö on: ”Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi.” (Matteus 6:11.) Tässä ei pyydetä aineellista runsautta. Jeesus kehotti meitä rukoilemaan ”leipäämme täksi päiväksi päivän tarpeen mukaan” (Luukas 11:3). Isä meidän -rukouksen mukaan voimme rukoilla Jumalaa luottaen siihen, että hän täyttää päivittäiset tarpeemme, jos rakastamme ja tottelemme häntä.

Liiallinen huoli taloudellisista vaikeuksista voisi saada meidät laiminlyömään hengellisiä tarpeitamme, jolloin emme enää tekisi, mitä Jumala odottaa meiltä. Jos kuitenkin asetamme Jumalan palvonnan elämässämme etusijalle, voimme olla varmoja, että hän kuulee suosiollisesti pyyntömme, jotka koskevat aineellisia tarpeitamme, kuten ruokaa ja vaatteita. Jeesus sanoi: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matteus 6:26–33.) Jumalan vanhurskauden etsiminen ei ole helppoa, koska me kaikki olemme syntisiä ja tarvitsemme anteeksiantoa (Roomalaisille 5:12). Isä meidän -rukouksessa käsitellään tätäkin asiaa.

Rukouksemme ja anteeksianto

”Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme.” (Matteus 6:12.) Luukkaan versiossa näitä ”velkoja” sanotaan ”synneiksi” (Luukas 11:4). Antaako Jehova Jumala todella syntimme anteeksi?

Muinaisen Israelin kuningas Daavid oli tehnyt vakavia syntejä, mutta hän katui ja rukoili luottavaisesti: ”Sinä, oi Jehova, olet hyvä ja altis antamaan anteeksi, ja rakkaudellinen huomaavaisuus kaikille sinua avuksi huutaville on runsas.” (Psalmit 86:5.) Miten lohduttava ajatus! Taivaallinen Isämme on ”altis antamaan anteeksi” niiden synnit, jotka huutavat häntä avukseen katuvina. Aivan niin kuin velka voidaan mitätöidä, Jehova Jumalakin voi antaa syntimme kokonaan anteeksi.

Jeesus mainitsi kuitenkin erään ehdon: jotta Jumala antaisi anteeksi meille, meidän on annettava anteeksi muille (Matteus 6:14, 15). Vaikka vanhurskaan Jobin kolme toveria kohtelivat häntä huonosti, hän antoi heille anteeksi ja jopa rukoili heidän puolestaan (Job 42:10). Jos me annamme anteeksi niille, jotka tekevät syntiä meitä vastaan, miellytämme Jumalaa ja voimme hyötyä hänen armostaan.

Jumalan halukkuuden kuulla pyyntömme tulisi saada meidät tavoittelemaan hänen hyväksyntäänsä. Se on mahdollista, vaikka olemmekin epätäydellisiä. (Matteus 26:41.) Jehova voi auttaa meitä myös tässä, kuten Jeesus osoitti päättäessään mallirukouksen tärkeään pyyntöön.

Apua vanhurskaan elämäntavan noudattamiseen

”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät paholaisesta.” (Matteus 6:13.) Jehova ei jätä meitä kiusauksen armoille eikä saata meitä tekemään syntiä. Hänen Sanassaan sanotaan: ”Pahalla ei Jumalaa voida koetella eikä hän itse koettele ketään.” (Jaakobin kirje 1:13.) Jumala sallii, että meitä kiusataan, mutta hän voi vapauttaa meidät Suuren Kiusaajan, ”paholaisen” eli Saatana Panettelijan, kynsistä.

Apostoli Pietari kehotti kristittyjä: ”Pysykää järkevinä, olkaa valppaat. Teidän vastustajanne, Panettelija, vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä.” (1. Pietarin kirje 5:8.) Saatana kiusasi jopa täydellistä ihmistä Jeesusta Kristusta. Hänen tavoitteenaan oli kääntää Jeesus pois Jehova Jumalan puhtaasta palvonnasta. (Matteus 4:1–11.) Jos sinä pyrit palvelemaan Jumalaa, Saatanan tavoitteena on niellä sinutkin.

Saatana voi hallinnassaan olevan maailman välityksellä houkutella meitä tekemään jotakin sellaista, mitä Jumala ei hyväksy (1. Johanneksen kirje 5:19). Meidän on siis tärkeää pyytää Jumalalta apua säännöllisesti, varsinkin kun jokin kiusaus vaivaa meitä itsepintaisesti. Jos palvelemme Jehovaa hänen Sanansa Raamatun mukaisesti, hän vapauttaa meidät auttamalla meitä vastustamaan Saatanaa. Raamatussa vakuutetaan: ”Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne.” (1. Korinttilaisille 10:13.)

Usko Jumalaan välttämätöntä

On todellakin sydäntä lämmittävää tietää, että taivaallinen Isämme on kiinnostunut meistä jokaisesta. Hän jopa antoi Pojalleen Jeesukselle Kristukselle tehtäväksi opettaa meitä rukoilemaan. Haluamme siksi varmasti miellyttää Jehova Jumalaa. Miten voimme miellyttää häntä?

Raamatussa kerrotaan: ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää – – [Jumalaa], sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” (Heprealaisille 11:6.) Miten tällaisen uskon voi hankkia? ”Usko – – seuraa siitä, mikä on kuultu”, sanoo Raamattu (Roomalaisille 10:17). Jehovan todistajat keskustelevat mielellään Raamatusta kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat palvella Jumalaa tosi uskossa.

Toivomme, että tämä Isä meidän -rukouksen tarkastelu on auttanut sinua ymmärtämään sitä paremmin. Voit vahvistaa uskoasi Jehova Jumalaan hankkimalla lisää tietoa hänestä, hänen tarkoituksistaan ja siitä, miten hän palkitsee ne, ”jotka hartaasti etsivät häntä”. Tällöin voit myös nauttia läheisestä suhteesta taivaalliseen Isääsi ikuisesti. (Johannes 17:3.)

[Huomioteksti s. 5]

”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi, ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät paholaisesta.” (Matteus 6:9–13)

[Kuva s. 7]

Jehova täyttää niiden tarpeet, jotka rakastavat häntä

[Kuva s. 7]

Jumala auttaa meitä myös vastustamaan Paholaista

[Kuva s. 7]

Voimme hyötyä Jumalan armosta, jos annamme Jobin tavoin anteeksi niille, jotka tekevät syntiä meitä vastaan