”On kirjoitettu”

1–3. Minkä tärkeän päätelmän Jeesus haluaa nasaretilaisten tekevän, ja mitä hän esittää todisteeksi?

JEESUS on palannut palveluksensa alkupuolella kotikaupunkiinsa Nasaretiin. Hänen tavoitteenaan on auttaa ihmisiä tekemään tärkeä päätelmä: hän on kauan sitten ennustettu Messias! Minkä todisteen hän esittää tämän tueksi?

² Monet epäilemättä odottavat näkevänsä ihmeen. He ovat kuulleet Jeesuksen hämmästyttävistä teoista. Hän ei kuitenkaan tee heidän edessään ihmettä. Sen sijaan hän menee tapansa mukaan synagogaan. Hän nousee lukemaan, ja hänelle ojennetaan Jesajan kirjakäärö. Käärö on pitkä, ja Jeesus käärii sitä varovasti sauvalta toiselle, kunnes löytää etsimänsä kohdan. Sitten hän lukee ääneen osuuden, joka on nykyään Jesajan 61:1–3. (Luukas 4:16–19.)

³ Tuo kohta on varmasti kuulijoille tuttu. Siinä on ennustus Messiaasta. Kaikkien synagogassa olevien katse on kohdistunut Jeesukseen. Vallitsee syvä hiljaisuus. Sitten Jeesus alkaa selittää lukemaansa, ehkäpä yksityiskohtaisesti. Hän toteaa: ”Tänään tämä raamatunkohta, jonka juuri kuulitte, on täyttynyt.” Läsnäolijat ihmettelevät hänen miellyttäviä sanojaan, mutta ilmeisesti monet haluavat edelleen nähdä jonkin vaikuttavan ihmeen. Jeesus ei kuitenkaan tee ihmettä, vaan hän paljastaa heidän uskonpuutteensa raamatullisen esimerkin avulla. Pian nasaretilaiset yrittävät tappaa hänet! (Luukas 4:20–30.)

 4. Millaisen toimintamallin Jeesus loi, ja mitä tarkastelemme tässä luvussa?

⁴ Jeesus loi tässä toimintamallin, jota hän noudatti koko palveluksensa ajan. Hän tukeutui vankasti Jumalan sanaan. On totta, että hänen tekemänsä ihmeet olivat merkittävä osoitus Jumalan hengen tuesta. Eniten painoa Jeesus pani kuitenkin Raamatun kirjoituksille. Pohditaanpa, millaisen mallin hän antoi. Tarkastelemme sitä, miten hän lainasi, puolusti ja selitti Jumalan sanaa.

 5. Mitä Jeesus halusi kuulijoidensa tietävän, ja miten hän todisti sanojensa paikkansapitävyyden?

⁵ Jeesus halusi ihmisten tietävän, mistä hänen sanomansa oli lähtöisin. Hän sanoi: ”Se, mitä minä opetan, ei ole minun vaan hänen, joka on lähettänyt minut.” (Johannes 7:16.) Eräässä toisessa tilanteessa hän totesi: ”En tee mitään omasta aloitteestani vaan puhun näitä asioita niin kuin Isä on minua opettanut.” (Johannes 8:28.) Hän sanoi myös: ”Niitä asioita, jotka minä sanon teille, en puhu omasta aloitteestani, vaan Isä, joka pysyy minun yhteydessäni, tekee tekojaan minun kauttani.” (Johannes 14:10.) Jeesus todisti näiden sanojen paikkansapitävyyden muun muassa lainaamalla Jumalan kirjoitettua sanaa yhä uudelleen.

6, 7. a) Kuinka laajasti Jeesus lainasi Heprealaisia kirjoituksia, ja miksi tämä on vaikuttavaa? b) Mitä eroa oli Jeesuksen ja kirjanoppineiden opetustavassa?

⁶ Jeesuksen muistiinmerkittyjen sanojen huolellinen tarkastelu paljastaa, että hän käytti opettaessaan yli puolta Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjoista joko lainaamalla niitä suoraan tai viittaamalla niihin epäsuorasti. Tämä ei ehkä aluksi kuulosta kovinkaan vaikuttavalta. Saatat ihmetellä, miksei hän lainannut kaikkia Heprealaisten kirjoitusten kirjoja niinä kolmena ja puolena vuotena, joina hän opetti ja saarnasi julkisesti. Todellisuudessa hän on hyvinkin voinut tehdä niin. Muista, että Jeesuksen sanoista ja teoista on kirjoitettu muistiin vain murto-osa (Johannes 21:25). Itse asiassa kaikki muistiin merkityt Jeesuksen sanat voitaisiin luultavasti lukea ääneen vain muutamassa tunnissa. Kuvittele, että itse puhuisit Jumalasta ja hänen valtakunnastaan vain muutaman tunnin ja pyrkisit sinä aikana viittaamaan yli puoleen Heprealaisten kirjoitusten kirjoista. Jeesuksella ei sitä paitsi useimmiten ollut käytettävissään kirjakääröjä. Kuuluisassa vuorisaarnassaan hän viittasi kymmeniä kertoja suoraan tai epäsuorasti Heprealaisiin kirjoituksiin – ja hän teki sen ulkomuistista!

⁷ Se että Jeesus lainasi Jumalan sanaa, kertoi hänen syvästä kunnioituksestaan sitä kohtaan. Hänen kuulijansa olivat ”hyvin hämmästyneitä hänen opetustavastaan, sillä hän opetti heitä niin kuin sellainen, jolla on arvovaltaa, eikä niin kuin kirjanoppineet” (Markus 1:22). Kun kirjanoppineet opettivat, he viittasivat mielellään niin sanottuun suulliseen lakiin ja lainasivat entisajan oppineita rabbeja. Jeesus ei kertaakaan vedonnut suulliseen lakiin eikä yhteenkään rabbiin. Sen sijaan hän piti Jumalan sanaa ylimpänä auktoriteettina. Hän sanoi kerran toisensa jälkeen: ”On kirjoitettu.” Hän käytti näitä tai vastaavia sanoja toistuvasti opettaessaan seuraajiaan ja oikaistessaan vääriä käsityksiä.

8, 9. a) Miten Jeesus käytti Jumalan sanaa auktoriteettina puhdistaessaan temppelin? b) Miten uskonnolliset johtajat osoittivat temppelissä räikeää epäkunnioitusta Jumalan sanaa kohtaan?

⁸ Kun Jeesus esimerkiksi puhdisti Jerusalemin temppelin, hän sanoi: ”On kirjoitettu: ’Minun temppeliäni tullaan kutsumaan rukoushuoneeksi’, mutta te teette siitä ryöstäjien luolan.” (Matteus 21:12, 13; Jesaja 56:7; Jeremia 7:11.) Edellisenä päivänä hän oli tehnyt siellä monia ihmeitä. Paikalla olleet pojat olivat vaikuttuneita näkemästään ja alkoivat ylistää häntä. Uskonnolliset johtajat kysyivät kuitenkin närkästyneinä Jeesukselta, kuuliko hän, mitä nuo lapset sanoivat. Hän vastasi: ”Kuulen. Ettekö ole koskaan lukeneet tätä: ’Lasten ja pienokaisten suusta sinä olet saanut ylistystä’?” (Matteus 21:16; Psalmit 8:2.) Jeesus halusi noiden miesten tietävän, että Jumalan sana antoi oikeutuksen sille, mitä tuossa tilanteessa tapahtui.

⁹ Myöhemmin nuo uskonnolliset johtajat kokoontuivat yhteen, menivät Jeesuksen luo ja vaativat saada tietää: ”Millä valtuuksilla sinä teet näitä?” (Matteus 21:23.) Jeesus oli tehnyt täysin selväksi, kuka hänet oli valtuuttanut. Hän ei ollut keksinyt mitään uusia oppeja. Hän yksinkertaisesti selitti sitä, mitä hänen Isänsä sanassa sanottiin. Nuo papit ja kirjanoppineet osoittivat tosiaankin räikeää epäkunnioitusta Jehovaa ja hänen Sanaansa kohtaan. Jeesus paljasti täysin ansaitusti heidän pahat vaikuttimensa. (Matteus 21:23–46.)

10. Miten voimme jäljitellä Jeesusta Jumalan sanan käytössä, ja mitä sellaisia työvälineitä meillä on, joita Jeesuksella ei ollut?

¹⁰ Tosi kristityt tukeutuvat nykyään Jeesuksen tavoin Jumalan sanaan palveluksessaan. Jehovan todistajat tunnetaan kautta maailman siitä, että he kertovat innokkaasti toisille Raamatusta. Julkaisuissamme lainataan usein Raamattua ja viitataan lainaamattomiin raamatunkohtiin. Me toimimme palveluksessamme samoin ja pyrimme tuomaan esiin ajatuksia Raamatusta aina kun keskustelemme ihmisten kanssa. (2. Timoteukselle 3:16.) Olemme iloisia, kun saamme lukea jollekulle Jumalan sanaa ja kertoa sen arvosta ja merkityksestä. Meillä ei ole Jeesuksen täydellistä muistia, mutta meillä on monia sellaisia työvälineitä, joita Jeesuksella ei ollut. Meillä on koko Raamattu, jota julkaistaan yhä useammilla kielillä, ja lisäksi monia Raamatun tutkimisen apuvälineitä, joiden avulla voimme löytää minkä tahansa etsimämme jakeen. Haluamme lainata Raamattua ja kohdistaa ihmisten huomion siihen aina kun mahdollista.

11. Miksi Jeesuksen piti puolustaa Jumalan sanaa toistuvasti?

¹¹ Jeesus havaitsi, että Jumalan sanaa vastaan hyökättiin toistuvasti, mutta se ei varmasti ollut hänelle mikään yllätys. ”Sinun sanasi on totuus”, Jeesus sanoi Isälleen rukouksessa (Johannes 17:17). Jeesus myös tiesi hyvin, että Saatana, ”maailman hallitsija”, on ”valehtelija ja valheen isä” (Johannes 8:44; 14:30). Torjuessaan Saatanan kiusaukset Jeesus lainasi Raamattua kolme kertaa. Saatana lainasi yhtä jaetta Psalmeista ja sovelsi sen tahallaan väärin. Jeesus vastasi hänelle puolustamalla Jumalan sanaa tällaista vääristelyä vastaan. (Matteus 4:6, 7.)

12–14. a) Millä tavoin uskonnolliset johtajat osoittivat epäkunnioitusta Mooseksen lakia kohtaan? b) Miten Jeesus puolusti Jumalan sanaa?

¹² Jeesus puolusti usein Raamattua, kun sitä sovellettiin väärin tai se esitettiin väärässä valossa. Hänen aikansa uskonnolliset opettajat antoivat Jumalan sanasta harhaanjohtavan kuvan. He panivat paljon painoa Mooseksen lain pienimpien yksityiskohtien noudattamiselle mutta eivät juuri lainkaan niille periaatteille, joihin lait perustuivat. Näin he edistivät pinnallista palvontaa, joka keskittyi pikemminkin ulkonaisiin seikkoihin kuin painavampiin asioihin, kuten oikeuteen, armoon ja uskollisuuteen. (Matteus 23:23.) Miten Jeesus puolusti Jumalan lakia?

¹³ Vuorisaarnassaan Jeesus käytti toistuvasti sanoja ”te olette kuulleet sanottavan” ottaessaan esiin jonkin säädöksen Mooseksen laista. Sen jälkeen hän jatkoi aina: ”Mutta minä sanon teille” ja selitti sitten periaatetta, joka meni lain pinnallista noudattamista syvemmälle. Arvosteliko hän lakia? Ei, vaan hän puolusti sitä. Esimerkiksi ihmiset tunsivat hyvin lain ”et saa murhata”, mutta Jeesus sanoi heille, että toisen vihaaminen rikkoi tämän lain henkeä. Samoin jos joku vaali intohimoisia tunteita jotakuta sellaista kohtaan, joka ei ollut hänen puolisonsa, hän rikkoi periaatetta, joka on aviorikosta koskevan Jumalan lain taustalla. (Matteus 5:17, 18, 21, 22, 27–39.)

¹⁴ Viimeiseksi Jeesus otti seuraavan esimerkin: ”Te olette kuulleet sanottavan: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.’ Mutta minä sanon teille: Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.” (Matteus 5:43, 44.) Oliko käsky ”vihaa vihollistasi” peräisin Jumalan sanasta? Ei ollut. Se oli uskonnollisten johtajien itse keksimä sääntö. He vesittivät Jumalan täydellisen lain inhimillisellä järkeilyllä. Jeesus puolusti pelottomasti Jumalan sanaa ihmisten perinteiden vahingollista vaikutusta vastaan. (Markus 7:9–13.)

15. Miten Jeesus puolusti Jumalan lakia, kun se yritettiin saada näyttämään liian ankaralta?

¹⁵ Uskonnolliset johtajat hyökkäsivät Jumalan lakia vastaan myös siten, että he saivat sen näyttämään liian tiukalta, jopa ankaralta. Kun Jeesuksen opetuslapset nyhtivät muutaman tähkän kulkiessaan pellon halki, jotkut fariseukset väittivät heidän rikkovan sapattia. Jeesus puolusti Jumalan sanaa tätä tasapainotonta näkemystä vastaan raamatullisella esimerkillä. Hän viittasi ainoaan Raamatun kirjoitusten kohtaan, jossa käsiteltiin temppelin uhrileipien käyttöä pyhäkön ulkopuolella. Kyseessä oli tilanne, jossa Daavid ja hänen nälkäiset miehensä söivät niitä. Jeesus osoitti noille fariseuksille, että he eivät olleet ymmärtäneet Jehovan olevan armollinen ja myötätuntoinen. (Markus 2:23–27.)

16. Mitä uskonnolliset johtajat olivat tehneet avioeroa koskevalle Mooseksen käskylle, ja miten Jeesus suhtautui tähän?

¹⁶ Lisäksi uskonnolliset johtajat keksivät keinoja kiertää Jumalan lakia heikentääkseen sen voimaa. Esimerkiksi laki salli miehen erota vaimostaan, jos hän havaitsi hänessä ”jotain sopimatonta”. Tämä tarkoitti ilmeisesti jotain vakavaa ongelmaa, joka tuotti perheelle häpeää. (5. Mooseksen kirja 24:1.) Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat käyttivät kuitenkin tätä myönnytystä verukkeena, jonka varjolla mies saattoi erota vaimostaan kaikenlaisista syistä, jopa illallisen pohjaan polttamisen vuoksi.a Jeesus osoitti, että he olivat esittäneet Mooseksen lain sanat täysin väärässä valossa. Sitten hän saattoi jälleen voimaan avioliittoa koskevan Jehovan alkuperäisen normin, yksiavioisuuden, ja sanoi, että seksuaalinen moraalittomuus on ainoa pätevä peruste avioerolle. (Matteus 19:3–12.)

17. Miten nykyajan kristityt voivat jäljitellä Jeesusta Jumalan sanan puolustamisessa?

¹⁷ Samoin Kristuksen nykyiset seuraajat tuntevat, että heidän on puolustettava Raamattua, kun sitä vastaan hyökätään. Kun uskonnolliset johtajat antavat ymmärtää, että Jumalan sanan moraalinormit ovat vanhanaikaisia, he todellisuudessa hyökkäävät Raamattua vastaan. Raamattu on hyökkäyksen kohteena myös silloin, kun kirkot opettavat valheita ja väittävät niiden perustuvan Raamattuun. Pidämme kunnia-asiana puolustaa Jumalan puhdasta totuuden sanaa esimerkiksi osoittamalla, että Jumala ei ole kolmiyhteinen (5. Mooseksen kirja 4:39). Näin tehdessämme olemme kuitenkin aina tahdikkaita, lempeitä ja kunnioittavia (1. Pietarin kirje 3:15).

18, 19. Mitkä esimerkit osoittavat, että Jeesuksella oli suurenmoinen kyky selittää Jumalan sanaa?

¹⁸ Jeesus oli olemassa taivaassa, kun Heprealaiset kirjoitukset kirjoitettiin. Hän on varmasti iloinnut siitä, että hän sai tulla maan päälle ja selittää Jumalan sanaa toisille. Ajattele esimerkiksi sitä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeistä unohtumatonta päivää, jolloin hän tapasi kaksi opetuslastaan Emmaukseen vievällä tiellä. Ennen kuin he tunnistivat hänet, he kertoivat hänelle, miten murheellisia ja hämmentyneitä he olivat rakkaan Herransa kuoleman vuoksi. Mitä Jeesus teki? ”Hän aloitti Mooseksesta ja kaikista Profeetoista ja selitti heille, mitä kaikissa Raamatun kirjoituksissa sanottiin hänestä.” Miten tämä vaikutti heihin? He sanoivat jälkeenpäin toisilleen: ”Eikö sydämemme ollut palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille selvästi Raamatun kirjoitukset?” (Luukas 24:15–32.)

¹⁹ Myöhemmin samana päivänä Jeesus tapasi apostolinsa ja joitakuita muita. Huomaa, mitä hän teki heidän hyväkseen: ”Hän auttoi heitä ymmärtämään täysin Raamatun kirjoitusten merkityksen.” (Luukas 24:45.) Tämä tapaaminen palautti epäilemättä heidän mieleensä ne lukuisat kerrat, jolloin Jeesus oli tehnyt heidän ja kaikkien häntä kuunnelleiden hyväksi jotain samankaltaista. Hän lainasi usein tuttuja raamatunkohtia ja selitti niitä siten, että hänen kuulijoidensa mielessä tapahtui jotain suurenmoista: he ymmärsivät Jumalan sanaa uudella ja syvällisemmällä tavalla.

20, 21. Miten Jeesus selitti sanoja, jotka Jehova lausui Moosekselle palavan pensaan luona?

²⁰ Erään kerran Jeesus puhui ryhmälle saddukeuksia. Saddukeukset olivat juutalaisuuden lahko, jolla oli läheiset siteet juutalaiseen papistoon, eivätkä he uskoneet ylösnousemukseen. Jeesus sanoi heille: ”Jos ajatellaan kuolleiden ylösnousemusta, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on sanonut teille: ’Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala’? Ei hän ole kuolleiden vaan elävien Jumala.” (Matteus 22:31, 32.) Tämä oli saddukeuksille hyvin tuttu raamatunkohta, jonka kirjoittajaa Moosesta he kunnioittivat suuresti. Ymmärrätkö, miksi Jeesuksen selityksessä oli voimaa?

²¹ Jeesus viittasi keskusteluun, jonka Jehova kävi Mooseksen kanssa palavan pensaan luona vuoden 1514 eaa. tienoilla (2. Mooseksen kirja 3:2, 6). Abraham oli tuolloin ollut kuolleena 329 vuotta, Iisak 224 vuotta ja Jaakob 197 vuotta. Jehova ei kuitenkaan sanonut, että hän oli heidän Jumalansa vaan että hän on heidän Jumalansa. Nuo saddukeukset tiesivät, että Jehova ei ole mikään mytologista manalaa hallitseva kuolleiden jumala, jollaisia pakanakansoilla oli. Ei, vaan kuten Jeesus sanoi, hän on ”elävien” Jumala. Mitä tästä kaikesta voidaan siis päätellä? Jeesus esitti voimakkaan johtopäätöksen: ”He kaikki ovat eläviä hänelle.” (Luukas 20:38.) Kuolemaan nukahtaneet Jehovan rakkaat palvelijat ovat turvassa hänen rajattomassa, pettämättömässä muistissaan. Jehovan tarkoitus herättää heidät toteutuu niin varmasti, että heitä voidaan sanoa eläviksi (Roomalaisille 4:16, 17). Eikö Jeesus selittänytkin tässä Jumalan sanaa suurenmoisella tavalla? Ei ihme, että ”ihmisjoukot olivat hyvin hämmästyneitä”! (Matteus 22:33.)

22, 23. a) Miten voimme jäljitellä Jeesusta Jumalan sanan selittämisessä? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa luvussa?

²² Kristityt jäljittelevät nykyään Jeesuksen tapaa selittää Jumalan sanaa. On totta, että meidän mielemme ei ole täydellinen. Saamme kuitenkin usein lukea ihmisille jonkin heille tutun raamatunkohdan ja selittää sitä esittämällä näkökohtia, joita he eivät ole koskaan tulleet ajatelleeksi. He ovat esimerkiksi saattaneet koko ikänsä toistaa sanoja ”pyhitetty olkoon sinun nimesi” ja ”tulkoon sinun valtakuntasi” saamatta koskaan tietää Jumalan nimeä ja sitä, mikä hänen valtakuntansa on (Matteus 6:9, 10, Kirkkoraamattu 1938). Kuinka hienoa onkaan, kun joku pysähtyy kuuntelemaan ja saamme selittää tällaisia Raamatun totuuksia selvästi ja yksinkertaisesti!

²³ Jumalan sanan lainaaminen, puolustaminen ja selittäminen ovat pääasiallisia keinoja, joilla voimme jäljitellä Jeesuksen tapaa kertoa totuutta. Seuraavaksi tarkastelemme joitakin tehokkaita menetelmiä, joita Jeesus käytti, jotta Raamatun totuudet tavoittaisivat hänen kuulijoidensa sydämen.