Tiesitkö?

Miten juutalaisten uskonnolliset johtajat suhtautuivat tavalliseen kansaan Jeesuksen päivinä?

▪ Ensimmäisellä vuosisadalla Israelin yhteiskunnallinen ja uskonnollinen valtaeliitti halveksi oppimattomia ihmisiä. Fariseukset sanoivat: ”Tämä ihmisjoukko, joka ei tunne Lakia, on kirottua.” (Johannes 7:49.)

Raamatun ulkopuoliset lähteet osoittavat, että etuoikeuksiset luokat kutsuivat koulunkäymättömiä massoja halveksuvasti nimellä ʽam ha·ʼaʹrets ’maan kansa’. Alun perin tätä ilmausta käytettiin kunnioittavassa merkityksessä jonkin alueen asukkaista, ja se sisälsi niin alhaiset kuin ylhäisetkin (1. Mooseksen kirja 23:7, alaviite; 2. Kuninkaiden kirja 23:35; Hesekiel 22:29).

Jeesuksen päiviin mennessä ”maan kansaksi” leimattiin kuitenkin ne, joiden ei katsottu tuntevan Mooseksen lakia tai jotka eivät noudattaneet rabbien pikkutarkkoja perinteitä. Mišna, Talmudin perustana oleva selityskokoelma, varoittaa oleskelemasta ”maan kansan” kodeissa. Erään hakuteoksen mukaan toisella vuosisadalla elänyt rabbi Meir opetti: ”Kun mies antaa tyttärensä avioon am ha’aretziin kuuluvalle miehelle, hän ikään kuin sitoo tyttärensä ja panee tämän leijonan eteen, joka tallaa tyttären ennen kuin nielaisee hänet kitaansa.” (The Encyclopedia of Talmudic Sages.) Talmudissa lainataan erästä toista rabbia, jonka mukaan ”oppimattomat eivät saa ylösnousemusta”.

Mitä ”keisarilla” tarkoitetaan Raamatussa?

▪ Sana ”keisari” juontuu roomalaisesta sukunimestä Caesar. Sen ensimmäinen tunnettu haltija oli Gaius Julius Caesar, joka nimitettiin Rooman yksinvaltiaaksi eli diktaattoriksi vuonna 46 eaa. Hänen jälkeensä tuota nimeä käytti usea Rooman hallitsija, joista kolme mainitaan nimeltä Raamatussa – Augustus, Tiberius ja Claudius (Luukas 2:1; 3:1; Apostolien teot 11:28).

Tiberiuksesta tuli keisari vuonna 14, ja hän oli vallassa koko Jeesuksen palveluksen ajan. Hän oli siis keisarina, kun Jeesus vastasi veronmaksua koskevaan kysymykseen sanoen: ”Maksakaa takaisin keisarille, mikä on keisarin, mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.” (Markus 12:17.) Jeesus ei selvästikään tarkoittanut vastauksellaan vain Tiberiusta, vaan sana ”keisari” kuvasi yleensäkin siviiliviranomaisia, valtiota.

Kun apostoli Paavali vuoden 58 tienoilla oli joutua oikeuden väärinkäytön uhriksi, hän käytti Rooman kansalaiselle kuuluvaa oikeuttaan vedota keisariin (Apostolien teot 25:8–11). Tällä tavalla hän ilmaisi haluavansa tulla tuomituksi valtakunnan korkeimmassa oikeudessa, ei nimenomaan tuolloin keisarina olleen Neron edessä.

Sukunimi Caesar liittyi ajan myötä niin läheisesti ylimpään valtaan, että tuon hallitsijasuvun sammuttua nimestä johdetut muodot säilyivät eri kielissä hallitsijoiden arvonimenä.

[Kuva s. 29]

Hopeadenaari, jossa Tiberiuksen kuva