Jeesus puhui edelleen: ”Eräs samarialainen, joka kulki sitä tietä, tuli hänen kohdalleen.” Samarialaisen mainitseminen epäilemättä vain lisäsi lainoppineen uteliaisuutta. Vahvistaisiko Jeesus kielteisen näkemyksen tuosta kansasta? Päinvastoin: kun samarialainen näki onnettoman matkalaisen, hän ”liikuttui säälistä”. Jeesus sanoi: ”Niin hän lähestyi häntä ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä. Sitten hän nosti hänet oman juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta.b Ja seuraavana päivänä hän otti kaksi denaaria, antoi ne majatalonpitäjälle ja sanoi: ’Pidä hänestä huolta, ja mitä sinulta tämän lisäksi kuluukin, sen minä korvaan sinulle, kun tulen tänne takaisin.’” (Luukas 10:33–35.)