11. Miten Jeesus sovelsi vertauksen isästä ja hänen pojastaan rukoukseen?

¹¹ Jeesuksen vertaus hellittämättömästä isännästä tähdentää rukouksen esittäjän eli uskovan asennetta. Seuraava vertaus korostaa rukouksen kuulijan eli Jehova Jumalan asennetta. Jeesus kysyi: ”Kuka teistä tosiaankaan on sellainen isä, joka jos hänen poikansa pyytää kalaa, ojentaakin hänelle kalan sijasta käärmeen? Tai jos hän pyytää myös munaa, ojentaa hänelle skorpionin?” Jeesus esitti sovelluksen: ”Jos siis te, vaikka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin Isä, joka on taivaassa, antaa pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä!” (Luukas 11:11–13.)

12. Miten kuvaus isästä, joka täyttää poikansa pyynnön, tähdentää Jehovan halukkuutta vastata rukouksiimme?

¹² Kertomalla isästä, joka täyttää poikansa pyynnön, Jeesus paljasti, mitä Jehova ajattelee niistä, jotka kääntyvät hänen puoleensa rukouksessa (Luukas 10:22). Pane ensiksikin merkille vastakohtaisuus. Ensimmäisen kuvauksen mies oli haluton vastaamaan avunpyyntöön, mutta Jehova sitä vastoin muistuttaa rakkaudellista ihmisisää, joka täyttää mielellään lapsensa pyynnön (Psalmit 50:15). Jeesus valaisi edelleen Jehovan auliutta meitä kohtaan vertaamalla vähäisempää persoonaa suurempaan persoonaan. Hän sanoi, että jos perityn syntisyyden vuoksi ”paha” ihmisisä antaa pojalleen hyvän lahjan, niin miten paljon ennemmin voimmekaan odottaa, että hyvänsuopa taivaallinen Isämme antaa palvojistaan koostuvalle perheelleen pyhää henkeä (Jaakobin kirje 1:17).

14. a) Mikä virheellinen käsitys saattaa vaivata niitä, jotka kohtaavat koettelemuksia? b) Miksi voimme koettelemuksia kohdatessamme rukoilla Jehovaa luottavaisin mielin?

¹⁴ Jeesuksen kuvaus rakkaudellisesta isästä korostaa myös sitä, että Jehovan hyvyys menee paljon pitemmälle kuin ihmisvanhempien osoittama hyvyys. Kenenkään meistä ei siis tulisi koskaan ajatella, että koettelemustemme täytyy olla ilmaus Jumalan epäsuosiosta. Perivihollisemme Saatana haluaa meidän ajattelevan niin. (Job 4:1, 7, 8; Johannes 8:44.) Raamatun perusteella meillä ei ole mitään syytä tuomita itseämme tällä tavoin. Jehova ei koettele meitä ”pahalla” (Jaakobin kirje 1:13). Hän ei ojenna meille käärmeen kaltaista vastoinkäymistä eikä skorpionin kaltaista koettelemusta. Taivaallinen Isämme antaa ”hyvää niille, jotka pyytävät häneltä” (Matteus 7:11; Luukas 11:13). Mitä enemmän arvostamme Jehovan hyvyyttä ja hänen halukkuuttaan auttaa meitä, sitä luottavaisemmin tahdomme rukoilla häntä. Rukoillessamme voimme ilmaista samanlaisia tunteita kuin psalmista, joka kirjoitti: ”Jumala on totisesti kuullut, hän on kiinnittänyt huomiota rukoukseni ääneen.” (Psalmit 10:17; 66:19.)