Raamatun näkökanta
Sinulla on arvoa Jumalan silmissä!
”ARVOTTOMUUDEN TUNTEET OVAT VAIVANNEET MINUA SUURIMMAN OSAN ELÄMÄÄNI”, KIRJOITTI ERÄS KRISTITTY NAINEN. ”RAKASTANPA JEHOVAA KUINKA PALJON TAHANSA TAI YRITÄNPÄ KUINKA KOVASTI TAHANSA PALVELLA HÄNTÄ, MINUSTA TUNTUU AINA, ETTEI SE RIITÄ.”
TUNNETKO jonkun, joka kamppailee voimakkaiden riittämättömyyden tai arvottomuuden tunteiden kanssa? Vai onko sinulla itselläsi toisinaan sellaisia tunteita? Ne eivät ole harvinaisia edes Jumalan uskollisten palvojien keskuudessa. Jokaiseen vaikuttavat nämä ”kriittiset ajat, joista on vaikea selviytyä”. Monia ovat laiminlyöneet tai kohdelleet kaltoin ihmiset, jotka ovat ”vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta” – tällaiset ominaisuudet ovat yleisiä ”viimeisinä päivinä”. (2. Timoteukselle 3:1–5.) Kipeät kokemukset voivat jättää tunne-elämään pahoja arpia, jotka synnyttävät voimakkaita arvottomuuden tunteita.
Toisilla kielteiset tuntemukset voivat johtua riman asettamisesta itselleen aivan liian korkealle. Kun he eivät pysty ylittämään sitä, heistä tuntuu entistä enemmän siltä, ettei heistä koskaan ole mihinkään. Olipa syy mikä hyvänsä, arvottomuuden tunteiden kanssa kamppailevista voi olla vaikea ymmärtää, miksi Jumala – sen enempää kuin kukaan mukaan – rakastaisi heitä. He saattavat jopa uskoa, ettei heissä yksinkertaisesti ole mitään rakastettavaa.
Jehova Jumala ei kuitenkaan ajattele näin! Sanassaan hän varoittaa meitä Vastustajansa, Saatana Panettelijan, ”petollisesta taktikoinnista” (Efesolaisille 6:11, Jewish New Testament). Saatana yrittää sen avulla saada meidät lopettamaan Jehovan palvomisen. Tässä tarkoituksessa hän edistää sellaista tunnetta, että olemme arvottomia, ettei Jehova koskaan voisi nähdä meissä mitään rakastettavaa. Saatana on kuitenkin ”valehtelija”, tosiasiassa ”valheen isä” (Johannes 8:44). Siksi emme saa antaa hänen petollisen taktikointinsa pettää meitä! Jehova esittää oman näkökantansa Raamatussa ja vakuuttaa, että meillä on arvoa hänen silmissään.
Tasapainoinen näkemys arvostamme
Raamatussa varoitetaan lannistumisen kielteisestä vaikutuksesta meihin. Sananlaskujen 24:10:ssä sanotaan: ”Oletko osoittautunut lannistuneeksi ahdingon päivänä? Voimasi tulee olemaan vähäinen.” Pitkäaikaiset kielteiset tunteet voivat viedä meiltä voimat, jolloin tunnemme itsemme heikoksi ja haavoittuvaksi. Voit olla varma, että Saatana tietää tämän hyvin. On jo tarpeeksi vaikeaa kantaa arvottomuuden tunteita sydämessään, mutta kun Saatana vielä koettaa käyttää niitä hyväkseen, tilanne on entistä raskaampi.
Siksi on tärkeää, että meillä on terve, tasapainoinen näkemys omasta arvostamme. ”Sanon jokaiselle teidän joukossanne olevalle”, neuvoi apostoli Paavali, ”ettei tule ajatella itsestään enempää kuin on tarpeellista ajatella, vaan tulee ajatella tervemielisesti.” (Roomalaisille 12:3.) Eräs toinen käännös näistä sanoista kuuluu: ”Sanon teille jokaiselle, ettei tule arvioida itseään yli todellisen arvonsa, vaan tehdä raitis arvio itsestään.” (Charles B. Williams.) Tämä jae kannustaa meitä siis suhtautumaan itseemme tasapainoisesti. Meidän on toisaalta varottava ylimielisyyttä, toisaalta yritettävä olla menemättä toiseen äärimmäisyyteen, sillä Paavali antaa ymmärtää, että ollaksemme tervemielisiä meidän on ajateltava itsestämme jotakin. Paavali osoittaa Jumalan henkeyttämänä, että jokaisella meistä on tosiaan arvoa Jehovan silmissä.
Tasapainoinen näkemys omasta arvosta sisältyy myös seuraaviin Jeesuksen sanoihin: ”Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Matteus 22:39.) Sanat ”niin kuin itseäsi” osoittavat, että meillä täytyy olla omanarvontuntoa eli itsekunnioitusta. Onhan meillä puutteemme ja teemme kyllä virheitä, mutta kun pyrimme miellyttämään Jumalaa sekä olemme pahoillamme virheistämme ja pyydämme niitä häneltä anteeksi, voimme silti tuntea, että meillä on arvoa. Kriittinen sydämemme voi väittää toista, mutta muista, että ”Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme” (1. Johanneksen kirje 3:20). Toisin sanoen Jehova näkee meidät ehkä hyvinkin eri tavalla kuin me itse.
Särkyneitä sydämiä, musertuneita henkiä
Psalmista Daavid kirjoitti: ”Jehova on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on musertunut henki.” (Psalmit 34:18.) Eräässä raamatunselitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Vanhurskaille – – on tunnusomaista, että heillä on särkynyt sydän ja murtunut henki eli että he ovat nöyriä syntisyytensä vuoksi eivätkä pidä itseään tärkeinä; heillä on vaatimaton kuva itsestään, eivätkä he luota omiin ansioihinsa.” (Matthew Henry’s Commentary on the Whole Bible.)
Ne joilla on ”särkynyt sydän” tai ”musertunut henki”, saattavat ajatella, että Jehova on kaukana eikä välitä niin merkityksettömistä ihmisistä kuin he. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Daavidin sanat vahvistavat, että Jehova ei hylkää niitä, joilla on ”vaatimaton kuva itsestään”. Sääliväinen Jumalamme tietää, että sellaisina aikoina tarvitsemme häntä enemmän kuin koskaan, ja hän on lähellä.
Otetaanpa esimerkki. Jokunen vuosi sitten eräs äiti kiidätti kaksivuotiaan poikansa sairaalaan vakavan kuristustautikohtauksen vuoksi. Tutkittuaan pojan lääkärit sanoivat äidille, että heidän täytyi pitää poika sairaalassa yön yli. Missä äiti vietti tuon yön? Tuolissa osastolla poikansa sängyn vieressä. Hänen pieni poikansa oli sairas, ja hänen yksinkertaisesti täytyi pysyä tämän lähellä. Voimme varmasti odottaa vielä enemmän rakkaudelliselta taivaalliselta Isältämme, jonka kuviksi meidät on tehty! (1. Mooseksen kirja 1:26; Jesaja 49:15.) Psalmin 34:18 koskettavat sanat vakuuttavat, että kun meillä on ”särkynyt sydän”, Jehova on rakastavan vanhemman tavoin ”lähellä”, aina valppaana, tarkkaavaisena ja valmiina auttamaan. (Psalmit 147:1, 3.)
”Te olette arvokkaampia kuin monta varpusta”
Maanpäällisen palveluksensa aikana Jeesus paljasti paljon Jehovan ajatuksia ja tunteita, muun muassa sen, mitä Jehova ajattelee maallisista palvelijoistaan. Hän vakuutti opetuslapsilleen useammin kuin kerran, että näillä oli arvoa Jehovan silmissä. (Matteus 6:26; 12:12.)
Jeesus esimerkiksi havainnollisti jokaisen opetuslapsensa henkilökohtaista arvoa sanomalla: ”Eikö kaksi varpusta myydä vähäarvoisesta kolikosta? Silti yksikään niistä ei putoa maahan Isänne tietämättä. Mutta teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut. Älkää siis pelätkö: te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” (Matteus 10:29–31.) Mietitäänpä, mitä noiden sanojen on täytynyt merkitä Jeesuksen kuulijoille ensimmäisellä vuosisadalla.
Varpuset kuuluivat ilmeisesti halvimpiin kaikista ruoaksi kelpaavista linnuista. Tavallisesti nämä pienet linnut kynittiin, pujotettiin puutikkuihin ja paahdettiin kebabien tavoin. Jeesus oli epäilemättä nähnyt, kun köyhät naiset olivat laskeneet kolikoitaan torilla nähdäkseen, kuinka moneen varpuseen heillä oli varaa. Lintuja pidettiin niin merkityksettöminä, että vähäarvoisella kolikolla (kirjaimellisesti assarionilla, joka vastasi pariakymmentä penniä) sai kaksi varpusta.
Jolloinkin myöhemmin Jeesus kertoi tämän kuvauksen uudelleen, mutta hieman muutettuna. Luukkaan 12:6:n mukaan hän sanoi: ”Eikö viisi varpusta myydä kahdesta vähäarvoisesta kolikosta?” Ajattelehan. Yhdellä vähäarvoisella kolikolla sai kaksi varpusta, mutta jos pystyi käyttämään kaksi kolikkoa, sai neljän varpusen sijasta viisi. Ylimääräinen lintu tuli kaupan päälle ikään kuin sillä ei olisi ollut mitään arvoa. ”Silti yhtäkään niistä [edes kaupanpäälliseksi tullutta lintua] ei ole unohdettu Jumalan edessä”, sanoi Jeesus. Lopuksi Jeesus sovelsi kuvauksen sanoen: ”Te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” (Luukas 12:7.) Miten suuresti noiden sanojen onkaan täytynyt rohkaista hänen kuulijoitaan!
Oivalsitko Jeesuksen sydäntälämmittävän kuvauksen ytimen? Jos Jehova kerran pitää pikkulintujakin arvokkaina, niin miten paljon rakkaampia hänen maallisten palvelijoidensa täytyykään olla hänelle! Jehovan edessä ei yksikään meistä huku väkijoukkoon. Jokainen meistä on Jehovalle niin arvokas, että hän panee merkille pienimmänkin yksityiskohdan meistä: päämme hiuksetkin ovat kaikki luetut.
Tietysti Saatana harjoittaa vastedeskin ”petollista taktikointiaan” – käyttämällä hyväkseen esimerkiksi arvottomuuden tunteitamme – saadakseen meidät lopettamaan Jehovan palvelemisen. Mutta älä anna Saatanan voittaa! Palautahan mieleesi kristitty nainen, jota lainattiin alussa. Hän sai apua Vartiotorni-lehden kirjoituksesta, jossa varoitettiin Saatanan yrityksistä käyttää tunteitamme hyväkseen.a Nainen sanoo: ”En tajunnutkaan, että Saatana koettaa lannistaa minut omien tunteitteni välityksellä. Tämä tieto motivoi minua taistelemaan näitä tunteita vastaan. Nyt kykenen pitämään pintani näitä saatanallisia hyökkäyksiä vastaan, pää pystyssä.”
Jehova ”tietää kaiken” (1. Johanneksen kirje 3:20). Hän tosiaan tietää, mitä meillä on parhaillaan kestettävänämme. Hän tietää myös, mitkä menneet kokemuksemme ovat saattaneet tuhota itsekunnioituksemme. Muista: juuri Jehovan näkemys meistä on ratkaiseva! Tunsimmepa itsemme miten vastenmieliseksi tai arvottomaksi tahansa, Jehova vakuuttaa, että jokainen hänen palvelijansa on hänelle arvokas. Voimme luottaa Jehovan antamaan sanaan, sillä, toisin kuin Vastustajansa, Jumala ”ei voi valehdella” (Titukselle 1:2).
[Alaviite]
a Ks. kirjoitusta ”Sinä olet kallisarvoinen Jumalan silmissä!” Vartiotornista 1.4.1995 s. 10–15.
[Huomioteksti s. 12]
Jehova on rakastavan vanhemman tavoin lähellä niitä, joiden sydän on murheellinen
[Kuvat s. 13]
Jos Jehova kerran ei unohda varpusta, niin miten hän voisi unohtaa sinut?
[Lähdemerkinnät]
Lydekker
Illustrated Natural History