-
”Jehova, armollinen ja suosiollinen Jumala”Vartiotorni 1998 | 1. lokakuuta
-
-
15–17. a) Miten isä reagoi nähdessään poikansa? b) Mitä ilmaistaan pitkällä vaatteella, sormuksella ja sandaaleilla, jotka isä antoi pojalleen? c) Mitä osoitetaan sillä, että isä järjesti pidot?
15 ”Kun hän oli vielä pitkän matkan päässä, hänen isänsä näki hänet ja liikuttui säälistä, ja hän juoksi ja lankesi pojan kaulaan ja suuteli häntä hellästi. Silloin poika sanoi hänelle: ’Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan sinun pojaksesi. Tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.’ Mutta isä sanoi orjilleen: ’Nopeasti! Tuokaa pitkä vaate, paras, ja pukekaa hänet siihen, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja sandaalit hänen jalkaansa. Ja tuokaa syötetty nuori sonni, teurastakaa se, ja syödään ja pidetään hauskaa, sillä tämä minun poikani oli kuollut ja heräsi jälleen eloon; hän oli kadonnut ja on löytynyt.’ Ja he rupesivat pitämään hauskaa.” (Luukas 15:20–24.)
-
-
”Jehova, armollinen ja suosiollinen Jumala”Vartiotorni 1998 | 1. lokakuuta
-
-
17 Päästyään poikansa luo isä lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi. Sitten hän käski orjiaan tuomaan hänen pojalleen pitkän vaatteen, sormuksen ja sandaalit. Tämä pitkä vaate ei ollut vain yksinkertainen vaatekappale, vaan ”paras” – kenties runsaasti kirjailtu pukine, joka annettiin kunniavieraalle. Koska orjilla ei yleensä nähty sormusta eikä sandaaleja, isä ilmaisi selvästi, että hänen poikansa otettiin tervetulleena vastaan täysivaltaiseksi perheenjäseneksi. Mutta isä teki muutakin. Hän määräsi poikansa paluun kunniaksi pidot. On selvää, että tämä mies ei antanut anteeksi pojalleen vastahakoisesti eikä vain siksi, että hänen poikansa paluu teki sen välttämättömäksi, vaan sen vuoksi, että hän halusi antaa anteeksi. Se sai hänet iloitsemaan.
-