LUKU 87
On viisasta suunnitella tulevaa
VERTAUS PALVELIJASTA, JOKA TOIMII VÄÄRIN
MITEN VOI ”HANKKIA YSTÄVIÄ” OMAISUUDEN AVULLA?
Jeesus on juuri kertonut vertauksen kadonneesta pojasta. Vertauksen olisi pitänyt saada paikalla olevat veronkantajat, kirjanoppineet ja fariseukset ymmärtämään, että Jumala antaa mielellään anteeksi katuville synnintekijöille. (Luukas 15:1–7, 11.) Seuraavaksi Jeesus kertoo erään vertauksen opetuslapsilleen. Vertauksessa rikas mies kuulee, että hänen taloudestaan vastaava palvelija eli taloudenhoitaja on toiminut väärin.
Palvelijaa on syytetty isäntänsä omaisuuden väärinkäytöstä. Isäntä ilmoittaa palvelijalle, että hänet irtisanotaan. Palvelija miettii, mikä häntä odottaa: ”Mitä minä nyt teen, kun isäntäni ottaa minulta pois taloudenhoidon? Kaivaa en jaksa ja kerjätä häpeän.” Sitten hän saa idean: ”Nyt tiedän, mitä teen, niin että ihmiset ottavat minut kotiinsa, kun minut pannaan pois tehtävästäni.” Hän kutsuu heti luokseen isäntänsä velalliset ja kysyy jokaiselta: ”Paljonko olet velkaa isännälleni?” (Luukas 16:3–5.)
Ensimmäinen velallinen vastaa: ”100 mitallista [noin 2 200 litraa] oliiviöljyä.” Velallinen saattaa omistaa suuren oliivilehdon, tai hän voi olla öljykauppias. Palvelija kehottaa häntä: ”Tässä on velkakirjasi. Istu ja kirjoita siihen äkkiä 50 [noin 1 100 litraa].” (Luukas 16:6.)
Palvelija kysyy toiselta velalliselta: ”Entä sinä, paljonko olet velkaa?” Hän vastaa: ”100 suurta mitallista [noin 22 000 litraa] vehnää.” Tälle velalliselle palvelija sanoo: ”Tässä on velkakirjasi. Kirjoita siihen 80.” Hän siis pienentää velkaa 20 prosentilla. (Luukas 16:7.)
Palvelija on edelleen vastuussa isäntänsä raha-asioista, joten hänellä on periaatteessa oikeus pienentää isäntänsä saatavia. Pienentämällä velkasummia palvelija hankkii ystävikseen sellaisia, jotka voivat auttaa häntä hänen menetettyään työnsä.
Jossain vaiheessa isäntä saa tietää tapahtuneesta. Vaikka isännälle on aiheutunut tappiota, hän on vaikuttunut palvelijan toiminnasta ja kehuu tätä. Palvelija ”toimi väärin” mutta osoitti ”käytännöllistä viisautta”. Jeesus sanoo: ”Kun tämän aikakauden pojat ovat tekemisissä oman sukupolvensa kanssa, heillä on enemmän käytännöllistä viisautta kuin valon pojilla.” (Luukas 16:8.)
Jeesus ei sano, että palvelija olisi toiminut oikein, eikä hän kannusta keinotteluun liiketoimissa. Mitä hän siis tarkoittaa? Hän kehottaa opetuslapsia: ”Hankkikaa itsellenne ystäviä tämän pahan maailman rikkauden avulla, niin että kun se loppuu, he ottaisivat teidät ikuisiin asuinpaikkoihin.” (Luukas 16:9.) Vertaus opettaa, että on tärkeää olla kaukokatseinen ja osoittaa käytännöllistä viisautta. Jumalan palvelijoiden, ”valon poikien”, täytyy käyttää aineellista omaisuuttaan viisaasti ja pitää mielessään ikuinen tulevaisuus.
Vain Jehova Jumala ja hänen Poikansa voivat antaa ihmisille elämän taivaallisessa valtakunnassa tai paratiisissa maan päällä tuon valtakunnan alaisuudessa. Voimme kehittää ystävyyttä heihin käyttämällä aineellista omaisuuttamme valtakunnan hyväksi. Näin ikuinen tulevaisuutemme on taattu silloin kun kulta, hopea ja muu aineellinen omaisuus menettää arvonsa.
Jeesus sanoo lisäksi, että ne, jotka ovat uskollisia käyttäessään aineellista omaisuuttaan ja huolehtiessaan siitä, ovat uskollisia myös huolehtiessaan tärkeämmistä asioista. Hän kysyy: ”Jos siis ette ole olleet uskollisia käyttäessänne tämän pahan maailman rikkautta, kuka uskoo teille todellista rikkautta [valtakuntaan liittyviä asioita]?” (Luukas 16:11.)
Jeesus osoittaa opetuslapsilleen, että ”ikuisiin asuinpaikkoihin” pääsemiseen vaaditaan paljon. Kukaan ei voi palvella aidosti Jumalaa ja samaan aikaan olla tämän pahan maailman rikkauden orja. Lopuksi Jeesus sanoo: ”Kukaan palvelija ei voi olla kahden isännän orja, sillä hän tulee joko vihaamaan toista ja rakastamaan toista tai olemaan uskollinen toiselle ja halveksimaan toista. Te ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia.” (Luukas 16:9, 13.)