Maailmanloppu – pelkoa, innostusta, väsymystä

Monet uskoivat mayakalenterin perusteella, että 21. joulukuuta 2012 tapahtuisi koko maapalloa ravisuttava muutos. Millaisia ajatuksia tuo päivä herätti sinussa? Saatoit olla helpottunut, pettynyt tai tympääntynyt sen mukaan, millaiset olivat odotuksesi. Oliko se jälleen vain yksi väärä maailmanlopun ennustus muiden joukossa?

Entä ”maailman loppu”, jota kuvaillaan Raamatussa? (Matteus 24:3, Kirkkoraamattu 1938.) Jotkut pelkäävät, että maapallo palaa poroksi, kun taas toiset ovat innoissaan erilaisista lopun ajan skenaarioista. Toisaalta monet ovat kyllästyneet koko aiheeseen. Mutta voisiko olla, että tällaiset reaktiot perustuvat pikemminkin olettamuksiin kuin tosiasioihin?

Monet yllättyvät siitä, mitä Raamattu todellisuudessa sanoo maailmanlopusta. Siinä perustellaan, miksi loppua kannattaa odottaa, ja lisäksi myönnetään, että voi olla turhauttavaa, jos se näyttää viivästyvän. Katsotaanpa, miten Raamattu vastaa joihinkin maailmanloppua koskeviin tavallisiin kysymyksiin.

RAAMATTU VASTAA: ”[Jumala] on perustanut maan sen pysyville paikoille; horjumatta se pysyy ajan hämärään asti eli ikuisesti.” (PSALMIT 104:5.)

Maapallo ei pala poroksi, eikä se tuhoudu millään muullakaan tavalla. Raamattu opettaa, että se pysyy ikuisesti ihmisen kotina. Psalmissa 37:29 sanotaan: ”Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Psalmit 115:16; Jesaja 45:18.)

Luotuaan maan ja kaiken siinä olevan Jumala sanoi, että ”se oli erittäin hyvää”, eikä hän ole muuttanut mieltään (1. Mooseksen kirja 1:31). Hän ei suinkaan suunnittele tuhoavansa maapalloa vaan lupaa ”saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maata”, ja suojella sitä pysyvältä vahingolta (Ilmestys 11:18).

Mitä sitten tarkoittaa 2. Pietarin kirjeen 3:7, jonka mukaan ”nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle”? Eikö tämä osoita, että maapallo palaa poroksi? Toisinaan sanoja ”taivaat”, ”maa” ja ”tuli” käytetään Raamatussa kuvaannollisessa merkityksessä. Kun esimerkiksi 1. Mooseksen kirjan 11:1:ssä sanotaan, että ”koko maassa oli edelleen yksi kieli”, sanalla ”maa” tarkoitetaan ihmisyhteiskuntaa.

Toisen Pietarin kirjeen 3:7:n tekstiyhteys osoittaa, että myös siinä mainitut taivaat, maa ja tuli ovat vertauskuvia. Jakeissa 5 ja 6 viitataan Nooan päivien vedenpaisumukseen, jolloin muinainen maailma tuhottiin, mutta maapallo säilyi. Tulvavedet pyyhkäisivät pois väkivaltaisen yhteiskunnan eli ”maan”, ja samalla tuhoutuivat myös tuota maanpäällistä yhteiskuntaa hallinneet ihmiset eli ”taivaat”. (1. Mooseksen kirja 6:11.) Samoin jakeessa 7 ennustetaan, että jumalaton yhteiskunta ja sen turmeltuneet hallitukset tuhotaan pysyvästi, ikään kuin tulella.

RAAMATTU VASTAA: ”Maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” (1. JOHANNEKSEN KIRJE 2:17.)

”Maailma”, jonka on määrä hävitä, ei ole maapallo, vaan sellaisista ihmisistä muodostuva maailma, jotka eivät elä Jumalan tahdon mukaan. Samoin kuin kirurgi saattaa poistaa syöpäkasvaimen pelastaakseen potilaan hengen, Jumala ”karsii pois” pahantekijät, niin että hyvät voivat nauttia täysin määrin elämästä maan päällä (Psalmit 37:9). Tässä mielessä maailmanloppu on hyvä asia.

Tämä myönteinen näkemys maailmanlopusta käy ilmi niistä raamatunkäännöksistä, jotka kääntävät tuon ilmauksen vastineella ”asiainjärjestelmän päättyminen” tai sanovat, että ”tämä maailmanaika on lopussa” (Matteus 24:3; Uusi testamentti nykysuomeksi). Koska maapallo säilyy ja ihmisiä jää eloon, eikö olekin järkevää, että loppua seuraa uusi aika, uusi asiainjärjestelmä? Näin Raamattu opettaa, sillä siinä viitataan”tulevaan asiainjärjestelmään” (Luukas 18:30).

Jeesus kuvaili tuota tulevaa aikaa ”uuden maailman syntymiseksi”. Silloin hän palauttaa maan päälle Jumalan alkuperäisen tarkoituksen mukaiset olosuhteet. (Matteus 19:28, Kirkkoraamattu 1992.) Se merkitsee muun muassa seuraavaa:

• Maasta tulee paratiisi, jossa on turvallista elää ja kaikki nauttivat hyvinvoinnista (Jesaja 35:1; Miika 4:4).

• Kaikilla on merkityksellistä ja tyydyttävää työtä (Jesaja 65:21–23).

• Sairaudet parannetaan (Jesaja 33:24).

• Vanhenemisen vaikutukset kumotaan (Job 33:25).

• Kuolleet saavat ylösnousemuksen (Johannes 5:28, 29).

Jos teemme ”Jumalan tahdon” eli sen, mitä hän odottaa meiltä, meidän ei tarvitse pelätä maailmanloppua, vaan voimme odottaa sitä hartaasti.

RAAMATTU VASTAA: ”Kun näette näiden tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.” (LUUKAS 21:31.)

Professori Richard Kyle kirjoittaa viimeisiä päiviä käsittelevässä kirjassaan, että ”äkilliset muutokset ja yhteiskunnallinen kaaos luovat maailmanlopun ennustuksille otollisen ilmapiirin”, varsinkin kun nuo muutokset ja kaaos näyttävät muutoin olevan ”vaikeasti selitettävissä” (The Last Days Are Here Again).

Lopusta puhuneet Raamatun profeetat eivät kuitenkaan yrittäneet selittää aikansa hämmentäviä tapahtumia, vaan Jumala henkeytti heidät eli ohjasi heitä pyhän henkensä välityksellä kuvailemaan olosuhteita, jotka osoittaisivat maailmanlopun olevan lähellä. Alla on lueteltu joitakin noista profetioista. Mitä ajattelet, täyttyvätkö ne meidän aikanamme?

• Monin paikoin on sotia, nälänhätää, maanjäristyksiä ja hengenvaarallisia epidemioita (Matteus 24:7; Luukas 21:11).

• Rikollisuus lisääntyy huomattavasti (Matteus 24:12).

• Maapalloa turmellaan (Ilmestys 11:18).

• Monet rakastavat itseään, rahaa ja nautintoja mutta eivät Jumalaa (2. Timoteukselle 3:2, 4).

• Perhe instituutiona on hajoamassa (2. Timoteukselle 3:2, 3).

• Ihmiset suhtautuvat välinpitämättömästi todisteisiin lopun läheisyydestä (Matteus 24:37–39).

• Jumalan valtakunnan hyvää uutista saarnataan kautta maailman (Matteus 24:14).

Kuten Jeesus sanoi, nähdessämme ”kaikki nämä” tiedämme maailmanlopun olevan lähellä (Matteus 24:33). Jehovan todistajien mielestä todisteet ovat vakuuttavia, ja he kertovat uskostaan toisille 236 maassa.

RAAMATTU VASTAA: ”Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho samassa kohtaa heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon.” (1. TESSALONIKALAISILLE 5:3.)

Raamatussa maailman tuhoutumista verrataan synnytystuskien alkuun: poltot alkavat väistämättä ja äkisti. Loppua edeltävä aika muistuttaa raskausaikaa, sillä odottava äiti tietää alati lisääntyvien merkkien perusteella synnytyksen lähestyvän. Sen ajankohta on saatettu laskea etukäteen, mutta vaikka se viivästyisi, on silti varmaa, että lapsi syntyy pian. Samoin eivät mitkään loppua koskevat väärät odotukset muuta niitä selviä merkkejä, jotka todistavat meidän elävän ”viimeisiä päiviä” (2. Timoteukselle 3:1).

Mutta jos lopun läheisyydestä kertovat merkit kerran ovat näin selvät, miksi monet eivät ymmärrä niiden merkitystä? Raamatussa osoitetaan, että lopun lähestyessä monet vähättelisivät noita todisteita. He eivät myönnä, että viimeisten päivien muutokset olisivat mitenkään poikkeuksellisia vaan sanovat väheksyvästi: ”Onhan siitä päivästä asti, jona esi-isämme nukahtivat pois, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.” (2. Pietarin kirje 3:3, 4.) Viimeisten päivien tuntomerkit ovat siis selvät, mutta monet jättävät ne huomiotta (Matteus 24:38, 39).

Tässä kirjoituksessa on käsitelty vain joitakin Raamatun todisteita siitä, että loppu on lähellä.a Jos haluat tietää asiasta enemmän, ota yhteyttä Jehovan todistajiin ja pyydä heiltä ilmaista raamattukurssia. Keskusteluja voidaan käydä kotonasi tai jossain muussa sinulle sopivassa paikassa tai puhelimitse. Se ei vaadi sinulta muuta kuin aikaa, mutta hyöty voi olla mittaamattoman suuri.