Raamatun näkökanta:

Tulisiko kristittyjen käyttää rukousnauhaa?

”MARIA ja rukousnauha ovat parhaat tavat lähestyä Kaikkivaltiasta Jumalaa rukouksessa.” – Jean.

”Jos tarvittaisiin mitä tahansa apua Marialta, tehokkain tapa saada sitä olisi käyttää rukousnauhaa. En menisi minnekään ilman sitä!” – Kevin.

”Meitä opetettiin rukoilemaan Jumalaa Marian kautta.” – Jeannine, entinen katolinen nunna.

Onko olemassa todellista perustetta tällaiselle luottavaiselle uskolle rukousnauhaan eli ruusukkoon? Suosittelivatko Jumala, Kristus tai Maria sen käyttämistä? Mitä historia ja Jumalan Pyhä Sana sanovat siitä?

Useimmat ihmiset, jotka käyttävät rukousnauhaa, uskovat tuon tavan olevan lähtöisin kristillisyydestä. Historialliset todisteet kuitenkin paljastavat, että tapa esittää rukouksia ja laskea niitä helminauhan avulla on peräisin kristillisyyttä edeltävältä ajalta. The World Book Encyclopedia -tietosanakirja sanoo rukousnauhan alkuperästä: ”Rukousnauhat ovat muinaista alkuperää, ja niitä käyttivät todennäköisesti ensin buddhalaiset. Sekä buddhalaiset että islamilaiset käyttävät niitä rukoillessaan.” The Catholic Encyclopedia myöntää, että rukousnauhat olivat maailmanlaajuisesti tunnettuja ei-kristittyjen keskuudessa satoja vuosia, ja niitä käytettiin kauan ennen kuin katolinen kirkko omaksui rukousnauhan käytön.

Maria ja ruusukko

Mariaa kutsutaan ”Pyhän ruusukon Kuningattareksi”. Hänen sanotaan kehottaneen katolilaisia ”rukoilemaan ruusukon avulla”. Tunnetuin ruusukko-rukous, ”Siunatun neitsyt Marian rukous”, on peräisin 1100-luvulta, ja se sai lopullisen muotonsa 1400-luvulla. Ruusukko ja Maria kulkevat käsi kädessä, sillä häntä pidetään ruusukon käytön alkuunpanijana ja sinä, jolle tulisi rukouksessa antaa tärkein sija.

Miksi Mariaan ja rukousnauhaan kiinnitetään niin suurta huomiota? Vastaukseksi katoliset asiantuntijat viittaavat siihen, mitä enkeli Gabriel sanoi Marialle: ”Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi.” (Luukas 1:28, Kirkkoraamattu) Maria ymmärsi, että vaikka hänen osansa Jeesuksen sikiämisessä ja syntymässä oli tärkeä, se oli silti merkityksetön verrattuna siihen korotettuun asemaan, jonka hänen synnyttämänsä Poika saisi. Tästä Pojasta enkeli Gabriel sanoi: ”Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, – – hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.” – Luukas 1:32, 33, KR.

Pane merkille, että huomio piti kiinnittää Marian sijasta siihen Poikaan, joka hänessä sikiäisi – Jeesukseen. Hänestä tulisi suuri ja hän tulisi hallitsemaan Kuninkaana. (Filippiläisille 2:9, 10) Ei sanota mitään siitä, että Maria nimitettäisiin ”Pyhän ruusukon Kuningattareksi”. Maria sai kuitenkin siunauksen: hänestä tuli Jeesuksen äiti. – Luukas 1:42.

Maria ei ollut kunnianhimoinen nainen, joka olisi halunnut kuuluisuutta. Hän oli onnellinen ja tyytyväinen ollessaan Korkeimman Jumalan nöyrä palvoja. Hänen nöyrä ja alistuvainen luonteenlaatunsa käy ilmi hänen vastauksestaan enkeli Gabrielille, kun hän sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar.” (Luukas 1:38, KR) Koko elämänsä ajan Maria osoittautui vilpittömäksi uskon naiseksi, joka rakasti vanhurskautta ja joka oli uskollinen Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi ja rukoili toisten palvojien kanssa nöyrästi Kaikkivaltiasta Jumalaa. Varhaiskristityt rukoilivat Marian kanssa, eivät häntä. – Apostolien teot 1:13, 14.

Rukous ja rukousnauha

Kristityt pitävät rukousta mitä kalleimpana Luojan antina – todellisena lahjana, jota tulee suuresti arvostaa. Rukoileminen on kunnioittavaa puhetta Kaikkivaltiaalle Jumalalle. Sen tulisi ilmaista sisimmät tunteemme ja sydämemme ajatukset. ”Rukouksen tulisi olla ilmaus ystävyydestä Jumalaan”, sanoo New Catholic Encyclopedia. Jumalan rukoilemisesta ei tulisi koskaan tulla merkityksetöntä rutiinia, eikä meidän tulisi pitäytyä tiukasti joissakin suosituissa ulkoa opituissa sanoissa. – Matteus 6:7, 8.

Edistääkö rukousnauhan käyttö tällaisia merkityksellisiä rukouksia? Jeannine havaitsi, että ”Terve Maria” -rukousten lausumisesta ruusukkorukouksessa ”tuli pelkkää alitajuista toistoa”. Samojen sanojen toistaminen ruusukkorukouksessa ei tuonut häntä lähemmäksi Jumalaa. Lydia-niminen entinen katolinen nunna sanoi: ”En löytänyt mitään opetusta ruusukkonauhan rukousten toistamisesta. Olisin mieluummin lukenut uskontoa käsitteleviä kirjoja.” Samoja sanoja toistavista rukouksista ei ole mitään käytännöllistä hyötyä, sillä Jumala on luvannut: ”Ennenkuin he huutavat, minä vastaan.” (Jesaja 65:24; Matteus 6:7, 8, 32) Kaikkivaltias Jumala arvostaa sellaisia pyyntöjä, jotka on esitetty oikeasta vaikuttimesta ja jotka tulevat rehellisestä ja vilpittömästä sydämestä, ja sellaisiin rukouksiin hän myös vastaa. Rukousnauha ei auta ihmistä lähestymään Jumalaa merkityksellisin, sydämestä lähtevin rukouksin. – Psalmi 119:145; Heprealaisille 10:22.

Miten lähestyä Jumalaa

Ainoa hyväksyttävä tapa lähestyä ”rukouksen Kuulijaa” on tehdä se Jeesuksen Kristuksen kautta. (Psalmi 65:3, UM) Jeesus opetti yksinkertaisesti: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä. Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Johannes 14:6) Mariaa ei pyydetty jakamaan tätä vastuuta eikä palvelemaan välittäjänä. Jos Marialle olisi annettu tämä ainutlaatuinen etu, varmasti Jehova olisi tiedottanut siitä. – Heprealaisille 4:14–16; 1. Johannes 2:1, 2.

Rukousnauha ja ulkoa opittujen rukousten toistaminen saivat alkunsa kristityiksi tunnustautuvien maitten ulkopuolelta. Marian rukoileminen jättää huomiotta sen Jeesuksen opetuksen, että ’kukaan ei tule Isän luo muuten kuin hänen kauttaan’. Näin rukousnauhan käyttö ja Marian rukoileminen eivät ole Jumalan hyväksymiä tapoja lähestyä Häntä rukouksessa.