Raamatun 27. kirja: Daniel

Kirjoittaja: Daniel

Kirjoituspaikka: Babylon

Kirjoitus päättyi: n. 536 eaa.

Tapahtumien aika: 618 – n. 536 eaa.

1. Millaista historiaa Danielin kirja sisältää, ja mitä siinä valotetaan?

MAAN kaikkien kansakuntien ollessa nykyään tuhon partaalla Danielin kirja kiinnittää huomion merkittävän tärkeisiin profeetallisiin sanomiin. Raamatussa olevat Samuelin ja Kuninkaiden kirjat sekä Aikakirjat perustuvat silminnäkijöiden kertomuksiin Jumalan esikuvallisen valtakunnan (Daavidin hallitsijasuvun) historiasta, kun taas Danielin kirjassa kohdistetaan huomio maailman kansakuntiin ja esitetään ennakkonäkyjä suurten hallitsijasukujen valtataistelusta Danielin ajasta aina ”lopun aikaan” asti. Se on etukäteen kirjoitettua maailmanhistoriaa. Se huipentuu kiehtovalla tavalla, kun siinä osoitetaan, mitä tulee tapahtumaan ”päivien lopulla”. Nebukadnessarin tavoin kansakuntien täytyy oppia kovien kokemusten kautta, ”että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa” ja että hän antaa sen lopulta ”Ihmisen Pojan kaltaiselle”, Messiaalle ja Johtajalle, Kristukselle Jeesukselle. (Dan. 12:4; 10:14; 4:22 [25]; 7:13, 14; 9:25, UM; Joh. 3:13–16) Kiinnittämällä tarkkaa huomiota Danielin henkeytetyn kirjan profetioiden täyttymykseen arvostamme entistä enemmän Jehovan kykyä ennustaa asioita ja hänen vakuutustaan suojella ja siunata kansaansa. – 2. Piet. 1:19.

2. Mikä vahvistaa Danielin olleen todellinen henkilö, ja minkä vaiheikkaan ajanjakson kuluessa hän profetoi?

² Kirja on saanut nimensä kirjoittajansa mukaan. ”Daniel” (hepreaksi Da·ni·jeʼlʹ) merkitsee ’tuomarini on Jumala’. Hesekiel, joka eli samaan aikaan, vahvistaa Danielin olleen todellinen henkilö mainitessaan hänet Nooan ja Jobin ohella. (Hes. 14:14, 20; 28:3) Daniel päivää kirjansa alun ”Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena”. Se oli vuosi 618 eaa., Joojakimin kolmas vuosi Nebukadnessarille verovelvollisena kuninkaana.a Daniel sai profeetallisia näkyjä aina Kyyroksen kolmanteen vuoteen, noin vuoteen 536 eaa., asti. (Dan. 1:1; 2:1; 10:1, 4) Daniel eli todella vaiheikkaita vuosia. Elämänsä ensimmäiset vuodet hän vietti Jumalan valtakunnan alaisuudessa Juudassa. Sitten hänen ollessaan teini-ikäinen ruhtinas hänet vietiin yhdessä hänen jalosukuisten juutalaistoveriensa kanssa Babyloniin, jossa hän sai kokea tuon Raamatun historian kolmannen maailmanvallan nousun ja kukistumisen. Daniel säilyi elossa ja palveli valtion virkamiehenä neljännen maailmanvallan, Meedo-Persian, alaisuudessa. Danielin on täytynyt elää lähes satavuotiaaksi.

3. Mikä todistaa Danielin kirjan kanonisuuden ja oikeaperäisyyden?

³ Danielin kirja on aina sisällytetty juutalaisten kokoamaan henkeytettyjen Raamatun kirjoitusten luetteloon. Danielin kirjan katkelmia on löytynyt muiden kanonisten kirjojen joukosta Kuolleenmeren kirjakääröistä, joista jotkin ovat peräisin ensimmäisen vuosisadan alkupuoliskolta eaa. Vieläkin tärkeämpänä todisteena kirjan oikeaperäisyydestä ovat kuitenkin Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa siihen tehdyt viittaukset. Jeesus mainitsee nimenomaan Danielin ”asiainjärjestelmän päättymistä” koskevassa ennustuksessaan, jossa hän ottaa useita lainauksia tästä kirjasta. – Matt. 24:3; ks. myös Dan. 9:27; 11:31 ja 12:11 – Matt. 24:15 ja Mark. 13:14; Dan. 12:1 – Matt. 24:21; Dan. 7:13, 14 – Matt. 24:30.

4, 5. Miten arkeologia on kumonnut raamatunkriitikkojen Danielin kirjaa koskevat väitteet?

⁴ Vaikka raamatunkriitikot ovatkin asettaneet kyseenalaiseksi Danielin kirjan historiallisuuden, vuosien kuluessa tehdyt arkeologiset löydöt ovat täysin kumonneet heidän väitteensä. Nämä kriitikot pilkkasivat esimerkiksi sitä Danielin lausuntoa, että Belsassar oli kuninkaana Babylonissa siihen aikaan, jolloin Nabunaidin katsotaan olleen hallitsija. (Dan. 5:1) Arkeologia on nyt vahvistanut kiistattomasti, että Belsassar oli todellinen henkilö ja että hän oli rinnakkaishallitsija Nabunaidin kanssa Babylonin valtakunnan viimeisinä vuosina. Esimerkiksi eräässä muinaisessa Nabunaidista kertovassa runomuotoisessa nuolenpääkirjoituksessa vahvistetaan selvästi se, että Belsassar käytti kuninkaallista valtaa Babylonissa, ja selitetään, millä tavalla hänestä tuli Nabunaidin hallitsijakumppani.b Muutkin nuolenpäätekstien tarjoamat todisteet tukevat sitä näkemystä, että Belsassar toimi kuninkaan tehtävissä. Muuan Nabunaidin 12. vuodelta peräisin oleva taulu sisältää valan, joka on tehty Nabunaidin, kuninkaan, ja Belsassarin, kuninkaan pojan, nimessä, mikä osoittaa Belsassarin olleen arvoltaan isänsä veroinen.c Tämä kiinnostava seikka auttaa myös selittämään sen, miksi Belsassar tarjoutui tekemään Danielista ”yhden valtakunnan kolmesta valtamiehestä”, jos tämä osaisi tulkita seinään ilmestyneen kirjoituksen. Nabunaidia pidettäisiin ensimmäisenä hallitsijana, Belsassaria toisena, ja Daniel julistettaisiin kolmanneksi hallitsijaksi. (5:16, 29) Eräs tutkija sanoo: ”Nuolenpääkirjoitusten viittaukset Belsassariin ovat valottaneet niin paljon hänen osaansa, että hänen paikkansa historiassa on tullut täysin selväksi. Monet tekstit ilmaisevat, että Belsassarin ja Nabunaidin asema ja arvovalta olivat lähes samanveroiset. Se että viimeisenä uusbabylonilaisena hallituskautena oli lähes koko ajan kaksi hallitsijaa, on vahvistettu. Nabunaid käytti ylintä valtaa Temassa Arabiassa sijainneesta hovistaan, kun taas Belsassar toimi rinnakkaishallitsijana kotimaassa, jossa Babylon oli hänen hallintoalueensa keskuksena. On ilmeistä, että Belsassar ei ollut heikko varakuningas; hänelle uskottiin ’kuninkuus’.”d

⁵ Jotkut ovat yrittäneet saattaa Danielin kertomuksen tulisesta pätsistä (3. luku) epäilyksenalaiseksi sanomalla, että se on keksitty taru. Erään vanhababylonilaisen kirjeen katkelma kuuluu: ”Näin sanoo herrasi Rîm-Sin: koska hän on heittänyt orjapojan uuniin, heitä sinä orja pätsiin.” Viitatessaan tähän kirjeeseen G. R. Driver sanoi kiinnostavasti, että tällainen rangaistus ”esiintyy kolmea pyhää miestä koskevassa kertomuksessa (Dan. III 6, 15, 19–27)”.e

6. Mistä kahdesta osasta Danielin kirja muodostuu?

⁶ Juutalaiset eivät sisällyttäneet Danielin kirjaa Profeettoihin, vaan Kirjoituksiin. Suomalaisessa Raamatussa taas noudatetaan kreikkalaisen Septuagintan ja latinalaisen Vulgatan luettelointijärjestystä, kun Danielin kirja sijoitetaan siinä suurten ja pienten profeettojen väliin. Kirjassa on oikeastaan kaksi osaa. Niistä ensimmäisessä, luvuissa 1–6, kerrotaan aikajärjestyksessä, mitä Daniel ja hänen toverinsa kokivat ollessaan valtion palveluksessa vuodesta 617 eaa. vuoteen 538 eaa. (Dan. 1:1, 21) Toisessa osassa, joka käsittää luvut 7–12, Daniel itse on kertojana, ja siinä kuvaillaan niitä näkyjä ja keskusteluja enkelien kanssa, jotka Daniel itse sai ja kävi noin vuodesta 553 eaa.f noin vuoteen 536 eaa. (7:2, 28; 8:2; 9:2; 12:5, 7, 8) Nämä kaksi osaa muodostavat yhdessä Danielin sopusointuisen kirjan.

DANIELIN KIRJAN SISÄLTÖ

7. Mikä johtaa siihen, että Daniel ja hänen toverinsa astuvat Babylonin valtion palvelukseen?

⁷ Valmistuminen valtion palvelukseen (1:1–21). Daniel tulee vuonna 617 eaa. Babyloniin juutalaisvankien mukana. Myös Jerusalemin temppelin pyhät astiat tuodaan sinne ja talletetaan pakanalliseen aarrekammioon. Daniel ja hänen kolme heprealaista toveriaan ovat niiden kuninkaallisten juudealaisnuorukaisten joukossa, jotka valitaan kolmivuotiselle valmennuskurssille kuninkaan palatsiin. Daniel on sydämessään päättänyt olla saastuttamatta itseään kuninkaan pakanallisilla herkuilla ja viinillä, ja hän ehdottaa, että kasvisruokavaliota kokeiltaisiin kymmenen päivää. Koe koituu Danielin ja hänen toveriensa eduksi, ja Jumala antaa heille tietoa ja viisautta. Nebukadnessar nimittää nämä neljä toimimaan edessään neuvonantajina. Ensimmäisen luvun viimeinen jae, joka on saatettu lisätä kauan edeltävän osuuden kirjoittamisen jälkeen, ilmaisee Danielin olleen kuninkaan palveluksessa vielä noin vuonna 538 eaa., eli noin 80 vuotta pakkosiirtolaisuuteen menemisensä jälkeen.

8. Minkä unen ja selityksen Jumala paljastaa Danielille, ja miten Nebukadnessar osoittaa arvostuksensa?

⁸ Uni kauhistavasta kuvapatsaasta (2:1–49). Kuninkuutensa toisena vuonna (todennäköisesti laskettu vuonna 607 eaa. tapahtuneesta Jerusalemin tuhosta alkaen) Nebukadnessar tulee levottomaksi erään unen takia. Hänen taikuutta harjoittavat pappinsa eivät pysty paljastamaan unta ja sen selitystä. Hän tarjoaa heille suuria lahjoja, mutta he esittävät vastalauseensa sanoen, että jumalia lukuun ottamatta kukaan muu ei voi ilmoittaa kuninkaalle sitä, mitä hän pyytää. Kuningas raivostuu ja määrää viisaat miehet surmattavaksi. Koska tämä säädös koskee myös niitä neljää heprealaista, Daniel pyytää aikaa paljastaakseen unen. Daniel ja hänen toverinsa rukoilevat Jehovalta opastusta. Jehova paljastaa unen ja sen merkityksen Danielille, joka menee sitten kuninkaan eteen ja sanoo: ”On Jumala taivaassa; hän paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä on tapahtuva aikojen lopussa.” (2:28) Daniel kuvailee unen. Se kertoo suunnattomasta kuvapatsaasta. Kuvapatsaan pää on kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeaa, sen vatsa ja reidet kuparia ja sääret rautaa sekä jalkaterät osaksi rautaa ja osaksi savea. Kivi iskee kuvapatsaaseen ja murskaa sen, ja kivestä tulee suuri vuori, joka täyttää koko maan. Mitä tämä merkitsee? Daniel ilmoittaa, että Babylonin kuningas on se kultainen pää. Hänen valtakuntansa jälkeen tulee toinen, kolmas ja neljäs valtakunta. Lopuksi ”on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti – –. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” (2:44) Kiittäen ja arvostaen kuningas ylistää Danielin Jumalaa ”jumalien Jumalaksi” ja tekee Danielista ”koko Babylonin hallintoalueen hallitsijan sekä kaikkien Babylonin viisaiden miesten yliprefektin”. Danielin kolmesta toverista tehdään valtakunnan hallintomiehiä. – 2:47, 48, UM.

9. Mikä on seurauksena kolmen heprealaisen rohkeasta asenteesta kuvapatsaan palvontaa vastaan?

⁹ Kolme heprealaista säilyvät elossa tulisesta pätsistä (3:1–30). Nebukadnessar pystyttää mahtavan kultaisen kuvapatsaan, joka on 60 kyynärää (27 m) korkea, ja käskee valtakunnan hallitusmiehiä kokoontumaan sen vihkiäisiin. Erityisen musiikin kuuluessa kaikkien tulee langeta maahan ja palvoa kuvapatsasta. Jokainen, joka ei tee niin, on määrä heittää palavaan tulipätsiin. Danielin kolmen toverin, Sadrakin, Meesakin ja Abednegon, ilmoitetaan jättäneen noudattamatta tätä käskyä. Heidät tuodaan raivostuneen kuninkaan eteen, missä he julistavat rohkeasti: ”Jumalamme, jota me palvelemme, kykenee pelastamaan meidät. – – sitä kultaista kuvapatsasta, jonka olet pystyttänyt, me emme palvo.” (3:17, 18, UM) Vimmoissaan kuningas määrää kuumentamaan pätsin seitsemän kertaa tavallista kuumemmaksi ja sitomaan nuo kolme heprealaista ja heittämään heidät siihen. Kun näin tehdään, tulenliekki surmaa teloittajiksi määrätyt. Nebukadnessar pelästyy. Mitä hän oikein näkee pätsissä? Neljä miestä kävelee vahingoittumattomana tulen keskellä, ja ”neljäs on näöltänsä niinkuin jumalan poika”. (3:25) Kuningas pyytää kolmea heprealaista astumaan ulos tulesta. He tulevat pois kärventymättöminä, eikä heissä ole edes tulen käryä! Koska he asennoituivat rohkeasti tosi palvonnan puolelle, Nebukadnessar julistaa juutalaisille palvontavapauden koko valtakunnassa.

10. Minkä ”seitsemää aikaa” käsittelevän pelottavan unen Nebukadnessar näki, ja täyttyikö se hänessä?

¹⁰ Uni ”seitsemästä ajasta” (3:31–4:34 [4:1–37]). Tämän unen Daniel on jäljentänyt kertomukseensa jostakin Babylonin valtion asiakirjasta. Sen oli kirjoittanut nöyryytetty Nebukadnessar. Ensin Nebukadnessar tunnustaa Korkeimman Jumalan mahdin ja valtakunnan. Sitten hän kertoo pelottavasta unesta ja siitä, miten se täyttyi hänessä. Hän näki puun, joka ulottui taivaaseen ja antoi suojan ja ruokaa kaikelle lihalle. Muuan vartija huusi: ’Hakatkaa puu poikki. Kahlitkaa sen kanto raudalla ja vaskella. Kulukoon siltä seitsemän aikaa, niin että tiedetään, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa sen päämieheksi ihmisistä halvimman.’ (4:11–14 [14–17]) Daniel selitti unen ja kertoi puun edustavan Nebukadnessaria. Pian tämä profeetallinen uni saikin täyttymyksen. Kun kuningas esiintyi kerran hyvin ylpeänä, häntä lyötiin hulluudella, ja hän eli eläimen tavoin kedolla seitsemän vuotta. Sen jälkeen hänen terveytensä palasi, ja hän tunnusti Jehovan ylimmyyden.

11. Minkä irstailun aikana Belsassar näkee kohtalokkaan kirjoituksen, miten Daniel selittää sen, ja miten se täyttyy?

¹¹ Belsassarin pidot: kirjoitus selitetään (5:1–31). On lokakuun 5. päivän kohtalokas yö vuonna 539 eaa. Kuningas Belsassar, Nabunaidin poika, järjestää Babylonin rinnakkaishallitsijana suuret pidot tuhannelle ylimykselleen. Ollessaan viinin vaikutuksen alaisena kuningas vaatii noutamaan Jehovan temppelistä tuodut kulta- ja hopea-astiat, ja Belsassar ja hänen vieraansa juovat niistä irstaillen ylistäessään pakanajumaliaan. Äkkiä ilmestyy käsi, joka kirjoittaa seinään arvoituksellisen sanoman. Kuningas joutuu kauhun valtaan. Hänen viisaat miehensä eivät osaa selittää kirjoitusta. Lopulta tuodaan sisään Daniel. Kuningas tarjoutuu tekemään hänestä valtakunnan kolmannen miehen, jos hän pystyy lukemaan ja selittämään kirjoituksen, mutta Daniel käskee hänen pitää itse lahjansa. Sitten hän ryhtyy lukemaan kirjoitusta ja selittämään sen merkitystä: ”MENE, MENE, TEKEL ja PARSIN. – – Jumala on laskenut valtakuntasi päivät ja on tehnyt siitä lopun. – – sinut on vaa’alla punnittu ja vajavaiseksi havaittu. – – valtakuntasi on jaettu ja annettu meedialaisille ja persialaisille.” (5:25–28, UM) Tuona samana yönä Belsassar tapetaan, ja meedialainen Dareios saa valtakunnan.

12. Miten Danielia vastaan suunnattu salajuoni tehdään tyhjäksi, ja minkä säädöksen Dareios sitten julkistaa?

¹² Daniel leijonien luolassa (6:1–28). Dareioksen hallituksen korkeat virkamiehet ryhtyvät salahankkeeseen Danielia vastaan saattamalla kuninkaan hyväksymään lain, jossa kielletään 30 päivään rukoilemasta ketään muuta jumalaa tai ihmistä kuin kuningasta. Jokainen tätä lakia rikkova on heitettävä leijonille. Daniel kieltäytyy tottelemasta tätä lakia, joka vaikuttaisi hänen palvontaansa, ja kääntyy Jehovan puoleen rukouksessa. Hänet heitetään leijonien luolaan. Jehovan enkeli sulkee ihmeen välityksellä leijonien suut, ja seuraavana aamuna kuningas Dareios iloitsee löytäessään Danielin vahingoittumattomana. Viholliset annetaan vuorostaan leijonien ruoaksi, ja kuningas julkistaa säädöksen, että Danielin Jumalaa on pelättävä, koska ”hän on elävä Jumala”. (6:26) Daniel menestyy toimiessaan valtion palveluksessa Kyyroksen hallituskauteen asti.

13. Millaisen näyn neljästä pedosta ja Valtakunnan hallinnosta Daniel saa omassa unessaan?

¹³ Näyt pedoista (7:1–8:27). Palaamme ”Belsassarin – – ensimmäiseen hallitusvuoteen”; hänen hallituskautensa alkoi ilmeisesti vuonna 553 eaa. Daniel itse näkee unen, jonka hän kirjoittaa muistiin arameaksi.g Hän näkee neljän suunnattoman ja pelottavan pedon ilmaantuvan vuoron perään. Neljäs on epätavallisen voimakas, ja sen muiden sarvien joukosta nousee pieni sarvi, joka ’puhuu suuria’. (7:8, UM) Ikipäiväinen ilmaantuu ja asettuu istuimelleen. ”Tuhannen tuhatta” palvelee häntä. ”Ihmisen pojan kaltainen” tulee hänen eteensä, ja hänelle annetaan ”hallitusvalta ja kunnia sekä valtakunta, jotta kaikki kansat, kansalliset ryhmät ja kielet palvelisivat häntä”. (7:10, 13, 14, UM) Sitten Daniel saa neljän pedon näyn selityksen. Ne edustavat neljää kuningasta eli valtakuntaa. Neljännen pedon kymmenen sarven joukosta nousee pieni sarvi. Siitä tulee mahtava, ja se sotii pyhiä vastaan. Taivaallinen oikeusistuin puuttuu kuitenkin asiaan antaakseen ”valtakunnan ja vallan ja valtakuntien voiman kaiken taivaan alla – – Korkeimman pyhien kansalle”. – 7:27.

14. Minkä näyn Daniel saa pukista ja kaksisarvisesta pässistä? Miten Gabriel selittää sen?

¹⁴ Kaksi vuotta myöhemmin, kauan ennen Babylonin kukistumista, Daniel näkee jälleen näyn, jonka hän kirjoittaa muistiin hepreaksi. Pukki, jolla on silmiensä välissä huomiota herättävä sarvi, kamppailee ylpeän, kaksisarvisen pässin kanssa ja voittaa sen. Pukin suuri sarvi murtuu, ja siitä ilmaantuu neljä vähäpätöisempää sarvea. Yhdestä niistä tulee pieni sarvi, josta kasvaa suuri, niin että se uhmaa taivaiden armeijaakin. Ennustuksen mukaan pitää kulua 2300 päivää, ennen kuin pyhä paikka saatetaan ”oikeaan tilaansa”. (8:14, UM) Gabriel selittää näyn Danielille. Pässi tarkoittaa Meedian ja Persian kuninkaita. Pukki on Kreikan kuningas, jonka valtakunta hajoaa neljään osaan. Myöhemmin nousee tuimakatseinen kuningas ”ruhtinaiden Ruhtinasta vastaan”. Koska näky ”on vielä monia päiviä varten”, Danielin on pidettävä se toistaiseksi salassa. – 8:25, 26, UM.

15. Mikä saa Danielin rukoilemaan Jehovaa, ja mitä Gabriel sitten ilmoittaa ”seitsemästäkymmenestä viikosta”?

¹⁵ Messias, Johtaja, ennustetaan (9:1–27). ”Meedialaisten – – Dareioksen ensimmäisenä vuonna” Daniel tutkii Jeremian profetiaa. Käsittäessään, että Jerusalemin ennustettu 70-vuotinen autioitus on lähestymässä loppuaan, Daniel tunnustaa rukouksessa Jehovalle omat syntinsä ja Israelin synnit. (Dan. 9:1–4, UM; Jer. 29:10) Gabriel ilmestyy ilmoittaakseen, että tulee olemaan ”seitsemänkymmentä viikkoa – – rikkomuksen lakkauttamiseksi ja synnin lopettamiseksi ja erheen sovittamiseksi”. Messias, Johtaja, tulee 69 viikon lopussa, minkä jälkeen hänet poistetaan. Liitto pidetään voimassa monille 70. viikon loppuun asti, ja lopulta tulee autioitus ja perinpohjainen hävitys. – Dan. 9:24–27, UM.

16. Millaisissa olosuhteissa Danielille ilmestyy jälleen enkeli?

¹⁶ Pohjoinen etelää vastaan, Miikael nousee (10:1–12:13). On ”Kyyroksen kolmas vuosi” eli noin vuosi 536 eaa., joten juutalaisten paluusta Jerusalemiin ei ole kulunut kauan aikaa. Kolmen viikon paaston jälkeen Daniel on Hiddekelvirran rannalla. (Dan. 10:1, 4, UM; 1. Moos. 2:14) Hänelle ilmestyy enkeli, joka selittää, että ’Persian enkeliruhtinas’ vastusti hänen tuloaan Danielin luokse, mutta että ”Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista”, auttoi häntä. Sitten hän kertoo Danielille näyn, joka koskee ”päivien loppua”. – Dan. 10:13, 14.

17. Minkä profeetallisen kertomuksen Daniel sitten esittää pohjoisen kuninkaasta ja etelän kuninkaasta?

¹⁷ Aluksi tässä kiehtovassa näyssä puhutaan Persian hallitsijasuvusta ja tulevasta kamppailusta Kreikan kanssa. Nousee mahtava kuningas, jonka valta-alue on laaja, mutta hänen valtakuntansa hajoaa neljään osaan. Lopulta tulee olemaan kaksi pitkää kuninkaiden sarjaa, etelän kuningas pohjoisen kuningasta vastaan. Valtataistelu aaltoilee edestakaisin. Nämä läpeensä pahat kuninkaat puhuvat valhetta samassa pöydässä. ”Määräaikana” sota puhkeaa uudelleen. Jumalan pyhäkkö häpäistään, ja sijaan asetetaan ”autioittava iljetys”. (11:29–31, UM) Pohjoisen kuningas puhuu ihmeellisiä asioita jumalien Jumalaa vastaan ja osoittaa kunnioitusta linnoitusten jumalalle. Kun etelän kuningas iskee ”lopun aikana” yhteen pohjoisen kuninkaan kanssa, pohjoisen kuningas tulvii moniin maihin ja menee myös ”Kaunistuksen maahan”. Idästä ja pohjoisesta tulevien sanomien järkyttämänä hän lähtee raivoissaan liikkeelle ja pystyttää ”palatsimaiset telttansa suuren meren ja Kaunistuksen pyhän vuoren väliin”. Näin ”hänen on tultava koko matka loppuunsa asti, eikä hänellä ole ketään auttajaa”. – 11:40, 41, 45, UM.

18. Mitä tapahtuu Miikaelin seistessä ’Jumalan kansan lasten suojana’?

¹⁸ Suurenmoinen näky jatkuu: Miikaelin nähdään seisovan ’Jumalan kansan lasten suojana’. Tulee olemaan ennenkuulumaton ”ahdistuksen aika” ihmishistoriassa, mutta ne, joiden havaitaan olevan kirjaan kirjoitetut, pelastuvat. Monet heräävät tomusta ikuiseen elämään, ”ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa”. He saattavat monia vanhurskauteen. Danielin on sinetöitävä kirja ”lopun aikaan asti”. ”Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?” Enkeli mainitsee kolmen ja puolen ajan, 1290 päivän ja 1335 päivän ajanjaksot ja sanoo, että ainoastaan ”taidolliset ymmärtävät”. He ovat tosiaan onnellisia! Lopuksi enkeli esittää Danielille sen rauhoittavan lupauksen, että tämä tulee lepäämään ja nousemaan sitten osaansa ”päivien lopussa”. – 12:1, 3, 4, 6, 10, 13.

MIKSI HYÖDYLLINEN

19. Mitä erinomaisia nuhteettomuuden ja Jehovaan kohdistuvan rukoilevan luottamuksen esimerkkejä on Danielin kirjassa?

¹⁹ Kaikkien, jotka ovat päättäneet säilyttää nuhteettomuuden muukalaismaailmassa, on hyvä tarkastella Danielin ja hänen kolmen toverinsa erinomaista esimerkkiä. He elivät jatkuvasti Jumalan periaatteiden mukaan, uhattiinpa heitä miten ilkeämielisesti tahansa. Kun heidän henkensä oli vaarassa, Daniel toimi ”viisaasti ja järkevästi” (UM) sekä kunnioitti kuninkaan ylempää valtaa. (2:14–16) Kun nuo kolme heprealaista joutuivat kiistakysymyksen eteen, he valitsivat ennemmin palavan tulipätsin kuin epäjumalanpalvonnan, ja Daniel astui mieluummin leijonien luolaan kuin luopui edustaan rukoilla Jehovaa. Kummassakin tapauksessa Jehova soi suojeluksensa. (3:4–6, 16–18, 27; 6:10, 11, 23) Daniel itse antaa loistavan esimerkin rukoilevasta luottamuksesta Jehova Jumalaan. – 2:19–23; 9:3–23; 10:12.

20. Mitkä neljä näkyä esitetään maailmanvalloista, ja miksi on uskoa vahvistavaa tarkastella niitä nykyään?

²⁰ Danielin näkyjen tarkasteleminen on sävähdyttävää ja uskoa vahvistavaa. Ajattelehan ensiksi neljää maailmanvaltoja koskevaa näkyä: 1) Ensinnäkin on näky kauhistavasta kuvapatsaasta, jonka kultainen pää edustaa Nebukadnessarista alkanutta babylonilaisten kuninkaiden hallitsijasukua. Sen jälkeen nousee kolme muuta valtakuntaa, joita kuvapatsaan muut osat kuvasivat. Juuri nämä valtakunnat murskataan ”kivellä”, josta puolestaan tulee ”valtakunta, joka on kukistumaton iankaikkisesti”, Jumalan valtakunta. (2:31–45) 2) Seuraavina ovat Danielin omat näyt, joista ensimmäisessä on neljä petoa, jotka edustavat ”neljää kuningasta”. Ne muistuttavat leijonaa, karhua, nelipäistä leopardia ja petoa, jolla on suuret rautaiset hampaat, kymmenen sarvea ja myöhemmin pieni sarvi. (7:1–8, 17–28) 3) Sitten on näky pässistä (Meedo-Persia), pukista (Kreikka) ja pienestä sarvesta. (8:1–27) 4) Lopuksi on näky etelän kuninkaasta ja pohjoisen kuninkaasta. Danielin 11:5–19:ssä kuvaillaan täsmällisesti niiden egyptiläisten ja seleukidisten haarojen keskinäistä kilpailua, jotka versoivat Aleksanterin kreikkalaisesta maailmanvallasta, sen jälkeen kun hän kuoli vuonna 323 eaa. Jakeesta 20 lähtien ennustuksessa sitten seurataan etelän ja pohjoisen peräkkäisten kansakuntien vaiheita. Jeesuksen viittaus ”autioittavaan iljetykseen” (11:31, UM) ennustuksessaan läsnäolonsa tunnusmerkistä osoittaa, että noiden kahden kuninkaan valtataistelu jatkuu aina ”asiainjärjestelmän päättymiseen” asti. (Matt. 24:3) Miten lohduttava onkaan se profetian vakuutus, että ”ahdistuksen aikana, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti”, Miikael itse nousee poistamaan jumalattomat kansakunnat ja tuomaan rauhan tottelevaiselle ihmiskunnalle. – Dan. 11:20–12:1.

21. Miten Danielin ennustus ”seitsemästäkymmenestä viikosta” täyttyi merkittävällä tavalla?

²¹ Edellisten lisäksi on Danielin ennustus ”seitsemästäkymmenestä viikosta”. ”Messiaan, Johtajan”, oli määrä ilmaantua 69 viikon jälkeen. On merkille pantavaa, että 483 vuotta (69 kertaa 7 vuotta) sen jälkeen kun ”lähti” Jerusalemin jälleenrakentamista koskeva ”sana”, jonka Artakserkses antoi 20. vuotenaan ja jonka Nehemia pani täytäntöön Jerusalemissa, nasaretilainen Jeesus kastettiin Jordanissa ja voideltiin pyhällä hengellä, jolloin hänestä tuli Kristus eli Messias (toisin sanoen Voideltu).h Se tapahtui vuonna 29 ya. Kuten Daniel myös ennusti, sen jälkeen tuli ”perinpohjainen hävitys”, kun Jerusalem autioitettiin vuonna 70. – Dan. 9:24–27, UM; Luuk. 3:21–23; 21:20.

22. Mitä opimme Nebukadnessarin nöyryytyksestä?

²² Maahan hakattua puuta koskevassa Nebukadnessarin unessa, jonka Daniel on kirjoittanut muistiin 4. lukuun, kerrotaan, että Jehova Jumala nöyryytti kuninkaan, joka kerskui omista saavutuksistaan ja luotti omaan väkevyyteensä. Hänet pantiin elämään kedon eläimen tavoin, kunnes hän tunnusti, ”että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo”. (Dan. 4:29 [32]) Aiommeko me nykyään olla Nebukadnessarin kaltaisia ja kerskua omista saavutuksistamme ja luottaa ihmisten voimaan, niin että Jumalan on annettava meille rangaistus, vai tunnustammeko me viisaasti, että hän on ihmisten valtakunnan Hallitsija, ja panemmeko luottamuksemme hänen Valtakuntaansa?

23. a) Miten Valtakunnan toivoa korostetaan läpi koko Danielin kirjan? b) Mitä tämän ennustusten kirjan tulisi kannustaa meitä tekemään?

²³ Valtakunnan toivoa korostetaan läpi koko Danielin kirjan uskoa vahvistavalla tavalla. Jehova Jumala osoitetaan ylimmäksi Suvereeniksi. Hän pystyttää Valtakunnan, jota ei koskaan kukisteta ja joka murskaa kaikki muut valtakunnat. (2:19–23, 44; 4:22 [25]) Jopa pakanakuninkaat Nebukadnessar ja Dareios pakotettiin tunnustamaan Jehovan ylimmyys. (3:28, 29; 3:32, 33 [4:2, 3]; 4:34 [4:37]; 6:25–27) Jehovaa ylistetään ja kirkastetaan Ikipäiväisenä, joka ratkaisee Valtakuntaa koskevan kiistakysymyksen ja antaa ”ihmisen pojan kaltaiselle” ikuisen ”hallitusvallan ja kunnian sekä valtakunnan, jotta kaikki kansat, kansalliset ryhmät ja kielet palvelisivat häntä”. ”Korkeimman pyhät” ovat Kristuksen Jeesuksen, ”Ihmisen Pojan”, kanssa osallisia Valtakuntaan. (Dan. 7:13, 14, 18, 22, UM; Matt. 24:30; Ilm. 14:14) Hän on Miikael, suuri ruhtinas, joka käyttää Valtakunnan valtaansa murskatakseen ja tehdäkseen lopun kaikista tämän vanhan maailman valtakunnista. (Dan. 12:1; 2:44; Matt. 24:3, 21; Ilm. 12:7–10) Näiden profetioiden ja näkyjen ymmärtämisen tulisi kannustaa vanhurskautta rakastavia ryhtymään toimiin ja tutkistelemaan Jumalan sanan sivuja löytääkseen ne Jumalan valtakuntaa koskevien tarkoitusten todella ”ihmeelliset asiat”, jotka meille paljastetaan Danielin henkeytetyn ja hyödyllisen kirjan välityksellä. – Dan. 12:2, 3, 6.

[Alaviitteet]