Vuorisaarna

Jeesus on rukoillut koko yön ja valinnut sen jälkeen opetuslastensa joukosta 12 apostolia. Nyt on päivä. Jeesus on varmasti väsynyt, mutta silti hän haluaa ja jaksaa auttaa ihmisiä. Hän on vuorenrinteellä Galileassa, ehkä lähellä toimintansa keskuspaikkaa Kapernaumia.

Jeesuksen luo on tullut paljon ihmisiä kaukaisista paikoista. Jotkut ovat tulleet etelästä Jerusalemista ja Juudeasta, toiset taas luoteesta Tyroksen ja Sidonin rannikkokaupungeista. Ihmiset ovat tulleet ”kuulemaan häntä ja parantumaan sairauksistaan”. Jeesus ei tuota pettymystä: hän parantaa kaikki sairaat! Jeesus auttaa myös ”epäpuhtaiden henkien vaivaamia” ihmisiä eli niitä, joita Saatanan puolella olevat pahat enkelit piinaavat. (Luukas 6:17–19.)

Jeesus menee vuorenrinteellä tasaiselle paikalle, ja ihmiset kerääntyvät hänen ympärilleen. Hänen opetuslapsensa ja varsinkin hänen 12 apostoliaan ovat luultavasti lähimpänä häntä. Kaikki haluavat kuulla opettajaa, joka pystyy tekemään suuria ihmeitä. Jeesus pitää puheen, josta on paljon hyötyä hänen kuulijoilleen ja tulevaisuudessa lukemattomille muillekin ihmisille. Se voi hyödyttää myös meitä. Jeesus esittää syvällisiä hengellisiä opetuksia selvästi ja yksinkertaisesti. Hän käyttää esimerkkeinä ihmisille tuttuja arkisia tilanteita ja asioita. Siksi kaikkien, jotka haluavat elää parempaa, Jumalaa miellyttävää elämää, on helppo ymmärtää, mistä hän puhuu. Mitä tärkeitä aiheita Jeesus käsittelee tässä merkittävässä puheessaan?

Kaikki haluavat olla onnellisia. Jeesus tietää sen ja aloittaa puheensa kuvailemalla ihmisiä, jotka ovat aidosti onnellisia. Tämä epäilemättä vangitsee kuulijoiden huomion. Mutta hän sanoo myös jotain, mikä varmasti kuulostaa heistä hämmentävältä.

Jeesus sanoo: ”Onnellisia ovat ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita, koska taivaan valtakunta on heidän. Onnellisia ovat murheelliset, koska he tulevat saamaan lohdutusta. – – Onnellisia ovat ne, jotka tuntevat oikeuden nälkää ja janoa, koska he tulevat kylläisiksi. – – Onnellisia ovat ne, joita on vainottu oikein toimimisen vuoksi, koska taivaan valtakunta on heidän. Onnellisia olette te, kun ihmiset minun takiani häpäisevät ja vainoavat teitä – –. Iloitkaa ja riemuitkaa.” (Matteus 5:3–12.)

Mitä Jeesus tarkoittaa ”onnellisuudella”? Hän ei tarkoita hauskanpidosta johtuvaa hilpeyttä. Aito onnellisuus on syvällisempää. Onnellinen ihminen on tyytyväinen, ja hän tuntee elämänsä olevan merkityksellistä ja antoisaa.

Jeesus sanoo onnellisiksi niitä, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita, surevat syntistä tilaansa ja tuntevat Jumalan ja palvelevat häntä. Vaikka heitä vihattaisiin tai vainottaisiin siksi, että he tekevät Jumalan tahdon, he ovat onnellisia. He tietävät, että hän on heihin tyytyväinen ja että hän palkitsee heidät ikuisella elämällä.

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että raha ja nautinnot tekevät onnelliseksi. Tämä ei ole Jeesuksen näkemys. Päinvastoin hän sanoo jotain, mikä luultavasti antaa monille kuulijoille ajattelemisen aihetta: ”Voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet kaiken lohtunne. Voi teitä, jotka nyt olette kylläisiä, sillä te tulette olemaan nälkäisiä. Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te tulette suremaan ja itkemään. Voi teitä, aina kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää, sillä näinhän heidän esi-isänsä tekivät väärille profeetoille.” (Luukas 6:24–26.)

Miksi Jeesus sanoo ”voi teitä” niille, jotka ovat rikkaita, jotka pitävät hauskaa ja jotka ovat suosittuja? Jos nämä asiat ovat ihmiselle tärkeitä, hän saattaa jättää Jumalan palvelemisen vähemmälle huomiolle eikä siksi saavuta aitoa onnellisuutta. Jeesus ei sano, että köyhyys tai nälkä itsessään tekisi onnelliseksi. Usein kuitenkin juuri vähäosaiset kuuntelevat Jeesuksen opetuksia ja ovat siksi aidosti onnellisia.

Sitten Jeesus sanoo opetuslapsilleen: ”Te olette maan suola.” (Matteus 5:13.) Hän ei tietenkään tarkoita sitä kirjaimellisesti. Suolaa käytetään säilömiseen. Jumalan temppelissä alttarin lähellä on suuri määrä suolaa, jota käytetään uhrien suolaamiseen. Suola edustaa myös turmeltumattomuutta. (3. Mooseksen kirja 2:13; Hesekiel 43:23, 24.) Jeesuksen opetuslapset ovat ”maan suola”, koska heillä voi olla muihin hyvä, hengellistä ja moraalista turmeltumista estävä vaikutus. Jos ihmiset toimivat heidän sanomansa mukaan, he voivat säilyä hengissä.

Lisäksi Jeesus sanoo opetuslapsilleen: ”Te olette maailman valo.” Lamppua ei laiteta astian alle vaan lampunjalkaan, jossa se voi valaista ympäristöä. Siksi Jeesus kehottaa: ”Antakaa tekin valonne loistaa ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaassa.” (Matteus 5:14–16.)

Juutalaisten uskonnollisten johtajien mielestä Jeesus rikkoo Jumalan lakia, ja he neuvottelivat hiljattain hänen tappamisestaan. Siksi Jeesus sanoo avoimesti: ”Älkää luulko, että olen tullut kumoamaan Lakia tai Profeettoja. En ole tullut kumoamaan vaan täyttämään.” (Matteus 5:17.)

Jeesus kunnioittaa Jumalan lakia syvästi ja kehottaa toisia suhtautumaan siihen samalla tavoin. Hän jopa sanoo: ”Se, joka rikkoo yhtä näistä vähäisimmistä käskyistä ja opettaa toisia tekemään samoin, ei ole kelvollinen taivaan valtakuntaan.” Jeesus tarkoittaa, että sellainen ihminen ei pääse valtakuntaan lainkaan. Hän jatkaa: ”Mutta se, joka noudattaa ja opettaa niitä, on kelvollinen taivaan valtakuntaan.” (Matteus 5:19.)

Jeesus tuomitsee myös asenteet, jotka voivat saada rikkomaan Jumalan lakia. Lainattuaan Mooseksen lakia, jossa sanotaan: ”Et saa murhata”, Jeesus sanoo: ”Jokainen, joka pysyy vihaisena veljelleen, on tilivelvollinen tuomioistuimelle.” (Matteus 5:21, 22.) Se, että pysyy vihaisena toiselle, on vakava asia ja voi jopa johtaa murhaan. Niinpä Jeesus selittää, kuinka paljon pitäisi nähdä vaivaa sovintoon pääsemiseksi: ”Jos siis tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotain sinua vastaan, jätä lahjasi alttarin eteen ja mene pois. Tee ensin sovinto veljesi kanssa ja tule sitten takaisin uhraamaan lahjasi.” (Matteus 5:23, 24.)

Mooseksen laissa kielletään myös aviorikos. Jeesus sanoo: ”Te olette kuulleet sanottavan: ’Et saa tehdä aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille, että jokainen, joka jatkuvasti katsoo naista niin että tuntee intohimoa häneen, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” (Matteus 5:27, 28.) Jeesus ei tarkoita vain ohimenevää moraalitonta ajatusta, vaan hän painottaa sitä, kuinka vakavaa on katsoa jatkuvasti. Se herättää usein intohimoa, joka voi tilaisuuden tullen johtaa aviorikokseen. Tämän estäminen voi vaatia äärimmäisiä toimia. Jeesus sanoo: ”Jos oikea silmäsi saa sinut tekemään syntiä, repäise se irti ja heitä se pois. – – Ja jos oikea kätesi saa sinut tekemään syntiä, hakkaa se irti ja heitä se pois.” (Matteus 5:29, 30.)

Jotkut ovat vapaaehtoisesti luopuneet vakavasti vaurioituneesta ruumiinjäsenestä, jos he ovat siten pelastaneet henkensä. Jeesus sanoo, että vielä tärkeämpää on heittää pois mikä tahansa – niinkin arvokas kuin silmä tai käsi – jotta voisi välttyä moraalittomilta ajatuksilta ja niiden synnyttämiltä teoilta. Hän sanoo: ”On parempi, että menetät yhden ruumiinosan kuin että koko ruumiisi joutuu Gehennaan.” Gehenna oli Jerusalemin muurien ulkopuolella oleva jätteiden polttopaikka, ja se tarkoittaa lopullista tuhoa.

Jeesus antaa myös neuvoja siitä, miten suhtautua ihmiseen, joka satuttaa tai vahingoittaa meitä. Hän sanoo: ”Älkää tehkö pahalle ihmiselle vastarintaa, vaan jos joku läimäyttää sinua oikealle poskellesi, käännä hänelle toinenkin.” (Matteus 5:39.) Tämä ei tarkoita sitä, että ihminen ei saisi puolustautua, jos hänen tai hänen perheensä kimppuun käydään. Jeesus puhuu sellaisesta läimäyksestä, jonka tarkoitus ei ole aiheuttaa vakavaa vahinkoa tai tappaa vaan loukata. Toisin sanoen jos joku yrittää saada meidät mukaan tappeluun tai riitaan läimäyttämällä meitä tai käyttämällä loukkaavia sanoja, meidän ei tule kostaa.

Tuo neuvo on sopusoinnussa sen Jumalan lain kanssa, jonka mukaan meidän tulee rakastaa lähimmäistämme. Siksi Jeesus kehottaa kuulijoitaan: ”Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.” Hän esittää painavan syyn: ”Näin osoitatte, että olette taivaassa olevan Isänne lapsia, koska hän antaa aurinkonsa nousta sekä pahoille että hyville ja antaa sataa sekä niille, jotka toimivat oikein, että niille, jotka eivät toimi.” (Matteus 5:44, 45.)

Jeesus tiivistää tämän osan puheestaan näihin sanoihin: ”Teidän täytyy siis olla täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (Matteus 5:48.) Tämä ei tietenkään tarkoita, että ihmiset voisivat olla täydellisiä sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Kun jäljittelemme Jumalaa, voimme kuitenkin rakastaa jopa vihollisiamme. Sama ajatus ilmaistaan myös seuraavasti: ”Olkaa armollisia niin kuin teidän Isänne on armollinen.” (Luukas 6:36.)

Seuraavaksi Jeesus kehottaa kuulijoita: ”Varokaa toimimasta oikein vain siksi, että toiset huomaisivat teidät.” Jeesus tuomitsee tekopyhyyden ja jatkaa: ”Kun siis annat lahjoja köyhille, älä silloin toitota torvea, niin kuin tekopyhät tekevät.” (Matteus 6:1, 2.) On parempi antaa lahjoja köyhille yksityisesti.

Sitten Jeesus sanoo: ”Kun rukoilette, älkää toimiko niin kuin tekopyhät. Kun he rukoilevat, he seisovat mielellään synagogissa ja pääkatujen kulmissa, jotta ihmiset näkisivät heidät.” Hän lisää: ”Kun sinä rukoilet, mene huoneeseesi, ja kun olet sulkenut oven, rukoile Isääsi, joka on salassa.” (Matteus 6:5, 6.) Jeesus ei vastusta kaikkia julkisia rukouksia; esittihän hän niitä itsekin. Hän tuomitsee rukoukset, joilla kalastellaan kiitoksia ja yritetään tehdä vaikutus kuulijoihin.

Jeesus neuvoo ihmisjoukkoa: ”Älkää rukoillessanne hokeko samoja asioita niin kuin muiden kansojen ihmiset.” (Matteus 6:7.) Hän ei tarkoita, että olisi väärin rukoilla toistuvasti saman asian vuoksi. Sen sijaan hän kieltää ”hokemasta samoja asioita”, toistamasta ulkoa opittuja fraaseja. Sitten hän esittää mallirukouksen, johon sisältyy seitsemän pyyntöä. Kolme ensimmäistä liittyvät Jumalan oikeuteen hallita ja hänen tarkoituksensa toteutumiseen. Niissä pyydetään, että hänen nimensä olisi pyhitetty, hänen valtakuntansa tulisi ja hänen tahtonsa toteutuisi. Vasta näiden jälkeen tulisi rukoilla henkilökohtaisia asioita, kuten päivittäistä ruokaa ja syntien anteeksiantoa sekä sitä, ettei joutuisi kiusatuksi yli kestokyvyn ja että voisi pelastua Paholaiselta.

Miten meidän tulisi suhtautua omaisuuteen? Jeesus kehottaa: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste syövät ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.” Tämä on järkevä neuvo, sillä aineelliset aarteet tuhoutuvat eivätkä ne tee meistä Jumalan silmissä arvokkaampia. Jeesus sanookin seuraavaksi: ”Kerätkää sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen.” Tämän voi tehdä pitämällä Jumalan palvelemista tärkeimpänä asiana elämässä. Kukaan ei voi viedä meiltä hyvää suhdetta Jumalaan eikä riistää meiltä ikuisen elämän palkintoa. Jeesus sanoo paikkansapitävästi: ”Siellä, missä on aarteesi, on myös sydämesi.” (Matteus 6:19–21.)

Tähdentääkseen asiaa Jeesus kertoo vertauksen: ”Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on tarkennettu yhteen kohteeseen, koko ruumiisi on täynnä valoa. Mutta jos silmäsi on kateellinen, koko ruumiisi on täynnä pimeyttä.” (Matteus 6:22, 23.) Kun kuvaannollinen silmä toimii oikein, se on kuin ruumista valaiseva lamppu. Silmän on kuitenkin oltava kohdistettuna yhteen asiaan, sillä muuten näkemys siitä, mikä elämässä on tärkeää, voi vääristyä. Aineelliseen omaisuuteen keskittyminen Jumalan palvelemisen sijasta merkitsisi sitä, että koko ruumis olisi ”täynnä pimeyttä” ja ihminen voisi alkaa tuntea vetoa johonkin ”pimeään” tai sellaiseen, mikä ei kestä päivänvaloa.

Seuraavaksi Jeesus kertoo voimakkaan vertauksen: ”Kukaan ei voi olla kahden isännän orja, sillä hän tulee joko vihaamaan toista ja rakastamaan toista tai olemaan uskollinen toiselle ja halveksimaan toista. Te ette voi olla sekä Jumalan että rikkauden orjia.” (Matteus 6:24.)

Jotkut Jeesuksen kuulijat saattavat pohtia, miten heidän pitäisi suhtautua sellaiseen aineelliseen, jota he tarvitsevat. Siksi hän vakuuttaa heille, että heidän ei tarvitse olla huolissaan, jos he pitävät Jumalan palvelemista tärkeimpänä. Hän sanoo: ”Katselkaa tarkkaan taivaan lintuja. Ne eivät kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa varastoihin, mutta silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” (Matteus 6:26.)

Jeesus puhuu myös vuorella kasvavista niittykukista. Hän sanoo, että ei ”edes Salomo kaikessa loistossaan ollut puettu niin kuin yksi niistä”. Jeesus selittää: ”Jos Jumala vaatettaa tällä tavalla luonnonkasvit, jotka tänään ovat elossa ja huomenna heitetään uuniin, eikö paljon ennemmin teidät?” (Matteus 6:29, 30.) Hän kehottaa viisaasti: ”Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mitä me puemme päällemme?’ – – Teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä. Asettakaa siksi Jumalan valtakunta ja se, mitä hän pitää oikeana, aina ensimmäiseksi elämässänne, niin kaikki tämä muu annetaan teille.” (Matteus 6:31–33.)

Apostolit ja muut vilpittömät ihmiset haluavat elää Jumalaa miellyttävällä tavalla, mutta se ei ole helppoa. Esimerkiksi monet fariseukset ovat toisia kohtaan kriittisiä ja ankaran tuomitsevia. Jeesus neuvoo siksi kuulijoitaan: ”Lakatkaa tuomitsemasta, ettei teitä tuomittaisi. Sillä tavalla kuin te tuomitsette toisia, tuomitaan teidät.” (Matteus 7:1, 2.)

Kohtuuttoman kriittisten fariseusten jäljitteleminen on vaarallista. Jeesus valaisee tätä: ”Ei kai sokea voi opastaa sokeaa? Silloinhan molemmat putoaisivat kuoppaan.” Se että Jeesuksen kuulijat olisivat kriittisiä toisia kohtaan, olisi vakava virhe. Jeesus kysyy: ”Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Veli, anna minun ottaa pois roska, joka on silmässäsi’, kun et itse näe hirttä omassa silmässäsi? Tekopyhä! Ota ensin hirsi pois omasta silmästäsi, niin sitten näet selvästi ja voit ottaa pois roskan, joka on veljesi silmässä.” (Luukas 6:39–42.)

Tämä ei tarkoita, että opetuslasten olisi väärin käyttää arvostelukykyä. ”Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen”, Jeesus kehottaa (Matteus 7:6). Jumalan sanan totuudet ovat kuin arvokkaita helmiä. Jos jotkut toimivat eläinten tavoin siinä mielessä, että he eivät arvosta näitä kallisarvoisia totuuksia, opetuslasten pitäisi lähteä heidän luotaan ja etsiä ihmisiä, jotka suhtautuvat niihin myönteisesti.

Jeesus alkaa jälleen puhua rukoilemisesta. Hän korostaa, että on tärkeää rukoilla hellittämättömästi, ja sanoo: ”Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan.” Jumala haluaa vastata rukouksiin, kuten Jeesuksen seuraava kysymys osoittaa: ”Jos poikanne pyytää teiltä leipää, kuka teistä antaa hänelle kiven? – – Jos siis te, vaikka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin taivaassa oleva Isänne antaakaan hyvää niille, jotka pyytävät häneltä!” (Matteus 7:7–11.)

Seuraavaksi Jeesus esittää käyttäytymistä ohjaavan periaatteen, josta on myöhemmin tullut hyvin tunnettu: ”Kaikki, mitä haluatte toisten tekevän teille, teidänkin täytyy tehdä heille.” Eikö kaikkien kannattaisikin noudattaa tätä myönteistä kehotusta? Sen mukaan toimiminen voi kuitenkin olla haastavaa. Jeesus sanoo: ”Menkää sisään ahtaasta portista, koska se portti on avara ja se tie on leveä, joka vie tuhoon, ja monet menevät siitä sisään, kun taas se portti on ahdas ja se tie on kapea, joka vie elämään, ja harvat löytävät sen.” (Matteus 7:12–14.)

Jotkut yrittäisivät harhauttaa opetuslapset tieltä, joka vie elämään. Jeesus varoittaa: ”Varokaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lampaiksi pukeutuneina mutta ovat sisältä saaliinhimoisia susia.” (Matteus 7:15.) Jeesus sanoo, että hyvät ja huonot puut voi tunnistaa siitä, millaisia hedelmiä ne tuottavat. Sama pätee ihmisiin, ja siksi väärät profeetat voi tunnistaa heidän opetuksistaan ja toiminnastaan. Jeesus selittää, että hänen opetuslapsenaan olemiseen ei sisälly vain se, mitä joku sanoo, vaan myös se, mitä hän tekee. Jotkut sanovat pitävänsä Jeesusta Herranaan mutta eivät tee Jumalan tahtoa. Jeesus sanoo: ”Minä sanon heille: ’En tunne teitä! Menkää pois minun luotani, te väärintekijät!’” (Matteus 7:23.)

Puheensa lopussa Jeesus sanoo: ”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin viisas mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa rankasti, tulvat tulivat, ja tuulet puhalsivat ja iskivät taloa vasten, mutta se ei luhistunut, sillä sen perustus oli laskettu kalliolle.” (Matteus 7:24, 25.) Talo pysyi pystyssä, koska mies ”kaivoi syvälle ja laski perustuksen kalliolle” (Luukas 6:48). Täytyy siis tehdä muutakin kuin vain kuunnella, mitä Jeesus sanoo. On nähtävä vaivaa, niin että voi toimia sen mukaan.

Toisaalta sellainen, joka kuulee Jeesuksen sanat mutta ei toimi niiden mukaan, on kuin ”tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle” (Matteus 7:26). Sade, tulvat ja tuulet saavat talon romahtamaan.

Vuorisaarnan jälkeen ihmiset ovat hämmästyneitä siitä, miten Jeesus opettaa. Hän opettaa niin kuin sellainen, jolla on arvovaltaa, eikä niin kuin uskonnolliset johtajat. Monista Jeesuksen kuulijoista tulee luultavasti hänen opetuslapsiaan.