Jeesus neuvoi opetuslapsiaan edelleen: ”Älkää kantako mukananne kukkaroa, älkää eväslaukkua, älkää sandaaleja älkääkä syleilkö ketään tervehdykseksi tiellä.” (Luukas 10:4.) Matkamiehillä oli tapana kantaa mukanaan paitsi laukkua ja ruokaa myös varasandaaleja, sillä pohjat saattoivat kulua puhki ja nauhat katketa. Jeesuksen opetuslasten ei kuitenkaan pitänyt olla tällaisesta huolissaan. Heidän tuli ennemminkin luottaa siihen, että Jehova huolehtisi heistä toisten israelilaisten välityksellä, joiden parissa vieraanvaraisuus kuului tapoihin.

Entä miksi Jeesus kielsi opetuslapsiaan syleilemästä ketään tervehdykseksi? Oliko heidän oltava viileitä, jopa epäkohteliaita? Ei suinkaan! Kreikkalainen sana a·spaʹzo·mai eli syleillä tervehdykseksi voi merkitä enemmän kuin kohteliasta tervehdyksen lausumista tai hyvän päivän toivotusta. Siihen voivat kuulua myös tavanmukaiset suudelmat, syleily ja pitkä keskustelu, joka sukeutuisi kahden tutun tavatessa. Eräs kommentoija sanoo: ”Tervehdykset eivät olleet itämaalaisten keskuudessa, toisin kuin meillä, kevyitä kumarruksia tai käden ojentamista, vaan toista tervehdittiin syleilemällä ja kumartamalla syvään yhä uudelleen ja jopa lankeamalla toisen jalkojen juureen monta kertaa. Tämä kaikki vei paljon aikaa.” (Vrt. 2. Kuninkaiden kirja 4:29.) Jeesus siis auttoi seuraajiaan välttämään tarpeettomia, joskin tavanmukaisia, huomiota hajottavia seikkoja.

Käskyä saarnata Jumalan valtakunnan hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia noudattaa nykyään pitkälti yli viisi miljoonaa Jehovan todistajaa kautta maailman (Matteus 24:14; 28:19, 20). He ymmärtävät sanomansa kiireellisyyden. Siksi he käyttävät aikansa mahdollisimman hyvin ja karttavat häiritseviä asioita, jotka estäisivät heitä keskittymästä täysipainoisesti tärkeään tehtäväänsä.

Jehovan todistajat pyrkivät olemaan sydämellisiä kaikille tapaamilleen ihmisille. He eivät kuitenkaan jää vain juttelemaan niitä näitä eivätkä lähde mukaan yhteiskunnallisiin väittelyihin tai tämän maailman epäonnistuviin yrityksiin oikaista vääryydet (Johannes 17:16). Sen sijaan he ohjaavat keskustelun ihmisten ongelmien ainoaan kestävään ratkaisuun: Jumalan valtakuntaan.