Jeesuksen elämä ja palvelus
Ylösnousemustoivo
JEESUS saapuu vihdoin noin kolmen kilometrin päässä Jerusalemista sijaitsevan Betanian kylän laitamille. Lasaruksen kuolemasta ja hautaamisesta on kulunut vain muutama päivä. Hänen sisarensa Maria ja Martta surevat yhä, ja monet ovat tulleet heidän kotiinsa lohduttamaan heitä.
Heidän murehtiessaan joku ilmoittaa Martalle, että Jeesus on matkalla heidän luokseen. Niinpä Martta lähtee ja kiirehtii Jeesusta vastaan ilmeisesti kertomatta mitään sisarelleen. Jeesuksen luo saavuttuaan Martta toistaa sanat, jotka hän ja hänen sisarensa ovat varmasti lausuneet useita kertoja kuluneiden neljän päivän aikana: ”Jos olisit ollut täällä, niin veljeni ei olisi kuollut.”
Martta ilmaisee kuitenkin toivovansa, että Jeesus saattaisi vielä tehdä jotain hänen veljensä hyväksi. ”Tiedän – –, että Jumala antaa sinulle niin paljon kuin sinä Jumalalta pyydätkin”, hän sanoo.
”Veljesi on nouseva ylös”, Jeesus lupaa.
Martta luulee Jeesuksen puhuvan tulevasta maanpäällisestä ylösnousemuksesta, jota myös Aabraham ja toiset Jumalan palvelijat odottivat. Niinpä hän vastaa: ”Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.”
Jeesus antaa kuitenkin toiveita huojennuksesta heti sanomalla vastaukseksi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä.” Hän muistuttaa Marttaa siitä, että Jumala on antanut hänelle valtaa kuolemaankin nähden, sanoessaan: ”Joka uskoo minuun, on tuleva elämään, vaikka hän kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, tule ikinä kuolemaan.”
Jeesus ei anna Martan ymmärtää, että silloin elossa olevat uskolliset eivät tule koskaan kuolemaan. Ei, vaan Jeesuksen sanojen ydin on se, että häneen uskominen voi johtaa ikuiseen elämään. Useimmat ihmiset saavat nauttia sellaisesta elämästä, kun heidät herätetään viimeisenä päivänä. Mutta toiset uskolliset säilyvät elossa maan päällä tämän asiainjärjestelmän lopusta, ja näiden kohdalla Jeesuksen sanat toteutuvat aivan kirjaimellisessa mielessä. He eivät tule koskaan kuolemaan! Esitettyään tämän merkittävän lausunnon Jeesus kysyy Martalta: ”Uskotko tämän?”
”Uskon, Herra”, hän vastaa. ”Minä olen uskonut, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se maailmaan tuleva.”
Sitten Martta rientää takaisin kutsumaan sisartaan ja kertoo hänelle salaa: ”Opettaja on täällä ja kutsuu sinua.” Maria lähtee heti kotoaan. Kun toiset näkevät hänen lähtevän, he seuraavat otaksuen, että hän on menossa muistohaudalle.
Tultuaan Jeesuksen luo Maria lankeaa itkien hänen jalkoihinsa. ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut”, hän sanoo. Jeesus on syvästi liikuttunut, kun hän näkee Marian ja häntä seuranneiden ihmisten itkevän. ”Mihin te olette panneet hänet?” hän kysyy.
”Herra, tule ja katso”, he vastaavat.
Jeesuskin puhkeaa kyyneliin. Sen tähden juutalaiset sanovat: ”Katso, miten kiintynyt hän oli häneen!”
Jotkut muistelevat, että muutamaa kuukautta aiemmin, lehtimajanjuhlan aikaan, Jeesus oli parantanut erään nuoren sokeana syntyneen miehen, ja he kysyvät: ”Eikö tämä, joka avasi sokean silmät, kyennyt estämään tätä kuolemasta?” Johannes 5:21; 6:40; 9:1–7; 11:17–37.
◆ Milloin Jeesus vihdoin saapui Betanian lähistölle, ja millainen tilanne siellä oli?
◆ Millä perusteella Martta saattoi uskoa ylösnousemukseen?
◆ Miten Lasaruksen kuolema vaikutti Jeesukseen?