Työ joka voi tehdä sinut onnelliseksi
”MINÄ todella rakastin työtäni painajana”, sanoo Antonio, joka on kotoisin Genovasta Italiasta. ”Sain hyvää palkkaa, ja sen vuoksi tein paljon ylitöitä. Nuoresta iästäni huolimatta minusta tuli vain muutamassa vuodessa työnantajieni oikea käsi.” Antonio näytti saavuttaneen ne tavoitteet, jotka saavat monet työskentelemään kovasti: vaurautta, aseman ja kiinnostavan työn, josta hän piti.
’Nauttiko’ Antonio ’kaikkea hyvää vaivannäkönsä ohessa’? (Saarnaaja 3:13) Tekikö tällainen työ hänet todella onnelliseksi? Hän jatkaa: ”Liian kiireisen elämän aiheuttaman paineen vuoksi meillä alkoi olla perheongelmia. Se teki meistä onnettomia.” Antonio ja hänen vaimonsa eivät olleet kumpikaan onnellisia tyydytystä tuottavasta työstään huolimatta. Miten on sinun laitasi? ’Nautitko sinä hyvää kaiken vaivannäkösi ohessa’? Tekeekö sinun työsi sinut todella onnelliseksi?
Ovatko vaikuttimesi järkevät?
Yksi huomattava syy kovaan työntekoon on elannon hankkiminen. Joissakin maissa ihmisten täytyy tehdä pitkiä työpäiviä tullakseen toimeen. Jotkut raatavat yötä päivää voidakseen antaa lapsilleen paremman elintason. Ja sitten on vielä sellaisia, jotka työskentelevät pakkomielteenomaisesti kasatakseen rikkauksia.
Filippiiniläisellä Leonidalla oli kaksi työpaikkaa. Hän työskenteli pankissa päivisin ja opetti iltaisin oppilaita koulussa 3–4 tuntia. Oliko ylimääräinen raha vaivan arvoista? ”Vahdin joka hetki kelloa”, hän selittää. ”Olin kyllästynyt. En saanut sen tekemisestä mitään tyydytystä.”
Pelkän rahan vuoksi työskenteleminen ei todellakaan tuo todellista tyydytystä ja onnellisuutta. ”Älä näe vaivaa rikastuaksesi”, neuvoo viisas kuningas Salomo, ”sillä se [rikkaus] saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle”. (Sananlaskut 23:4, 5) Joidenkin kotkien kerrotaan voivan lentää jopa 130 kilometrin tuntinopeudella. Tämä kuvaa hyvin sitä nopeutta, jolla suurella vaivalla ansaitut rikkaudet voivat huveta pois. Vaikka joku saisikin kerättyä rikkautta, niin kun hän kuolee, hän ei voi ottaa mitään mukaansa. – Saarnaaja 5:14; Luukas 12:13–21.
Elannon hankkimiseen uppoutumisessa on monia vakavia vaaroja. Se voi johtaa rahan rakkauteen. Ensimmäisellä vuosisadalla oli ryhmä fariseuksiksi kutsuttuja kiihkouskovaisia, jotka tunnettiin rahan rakkaudestaan. (Luukas 16:14) Entisenä fariseuksena kristitty apostoli Paavali tunsi hyvin heidän elämäntapansa. (Filippiläisille 3:5) ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita”, varoittaa Paavali, ”joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat – – lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:9, 10) ”Rakkaus rahaan”, se että tekee mitä ja kuinka paljon tahansa sen saamiseksi, voi pilata ihmisen elämän. Sellainen menettely ei johda onnellisuuteen.
Jotkut ponnistelevat kovasti päästäkseen kiipeämään ylemmille johtoportaille. Lopulta he kuitenkin kohtaavat todellisuuden. Fortune-lehti sanoo: ”Sodanjälkeisiin niin sanottuihin suuriin ikäluokkiin kuuluneet ihmiset, jotka tekivät 20- ja 30-vuotiaina uhrauksia päästäkseen keskitason johtajiksi, ovat nyt kohtaamassa ikävää mutta väistämätöntä totuutta siitä, että ylettömästä raadannasta huolimatta kaikki eivät pääse huipulle. Ponnisteluista uupuneina he ovat taipuvaisia kysymään, mistä oikein on kysymys. Miksi taistella niin kovasti? Mitä millään on enää väliä?”
Mizumori oli yksi heistä. Hän oli keskittänyt elämänsä etenemiseen maailmassa. Koska hän pyrki luomaan uraa erään Japanin suurimman pankin johtotehtävissä, hänellä ei ollut aikaa perheelleen. Kun Mizumori oli tehnyt kovasti työtä yli 30 vuotta, hänen terveytensä luhistui, eikä hän ollut totisesti onnellinen. Hän sanoo: ”Tajusin, että kilpailu asemasta ihmisten kanssa, jotka yrittävät olla huomattavimpia, ’on turhuutta ja tuulen tavoittelua’.” – Saarnaaja 4:5.
Mutta entä sellaiset ihmiset kuin Antonio, joka nauttii työstään? Työhönsä ihastuneena Antonio uhrasi perhe-elämänsä työn alttarille. Toiset uhraavat terveytensä ja jopa elämänsä, kuten monien huomattavien, ylirasittuneiden japanilaisten johtajien äkillinen kuolema osoittaa. Heidän jälkeenjääneitä omaisiaan varten järjestetyn neuvontapalvelun numeroon tuli vain yhtenä päivänä yllättävät 135 puhelua.
Jotkut omistavat elämänsä toisten auttamiseen. Jeesus kannusti omaksumaan tällaisen asenteen. (Matteus 7:12; Johannes 15:13) Ahkeroiminen toisten auttamisen tarkoituksellisessa työssä tuo todella onnellisuutta. – Sananlaskut 11:25.
Tällaisessa jalossa ahkeruudessakin on kuitenkin omat vaaransa. Esimerkiksi Juudean kuningas Ussia teki valtavan rakennusurakan hakkauttamalla erämaahan useita vesisäiliöitä. Ussialla on täytynyt olla mielessään kansansa etu, sillä silloin hän yhä ”etsi Jumalaa” ja noudatti ilmeisestikin Jumalan antamaa määräystä siitä, että kuninkaan piti olla epäitsekäs. (2. Aikakirja 26:5, 10; 5. Mooseksen kirja 17:14–20) Tämä lisäsi hänen sotilaallista menestystään, ja ”hänen maineensa levisi kauas”. Mutta tultuaan vahvaksi hän ylpistyi, ja se johti hänen kukistumiseensa. (2. Aikakirja 26:15–20; Sananlaskut 16:18) Sellainen, joka on omistautunut toisten auttamiseen mutta tekee sen ylpeydestä ja vain tyydyttääkseen itseään, voi myös päätyä tuhoon. Miksi sitten kukaan haluaisi tehdä kovasti työtä?
Ihminen luotu tekemään työtä
Me voimme oppia työn tekemisestä paljon mieheltä, joka sai aikaan paljon enemmän hyvää kuin kukaan toinen koskaan maan päällä elänyt ihminen. Hän on Jeesus Kristus. (Matteus 20:28; Johannes 21:25) Kuollessaan kidutuspaalussa hän huudahti: ”Se on suoritettu!” (Johannes 19:30) Hänen 331/2 vuotta kestänyt elämänsä oli ollut antoisaa.
Jeesuksen elämä auttaa vastaamaan kysymykseen: ”Millainen työ voi tehdä sinut onnelliseksi?” Hän sai verratonta onnellisuutta taivaallisen Isänsä tahdon tekemisestä. Samoin Luojamme tahdon tekeminen voi antaa meille aikaansaamisen tunteen ja tehdä meistä onnellisia. Miksi? Se johtuu siitä, että Hän tuntee meidän rakenteemme ja tarpeemme jopa paremmin kuin me itse.
Kun Jumala loi ensimmäisen miehen, Aadamin, Hän antoi hänelle sekä ruumiillista että henkistä työtä tehtäväksi. (1. Mooseksen kirja 2:15, 19) Koska Aadamin piti ’tehdä alamaiseksi’ kaikki muut maan päällä elävät luomukset, niin hänellä oli siis johtotehtäviäkin. (1. Mooseksen kirja 1:28) Niin kauan kuin Aadam mukautui tähän järjestelyyn, hänen työnsä oli tarkoituksellista ja antoisaa. Jokainen pienikin työtehtävä merkitsi uutta tilaisuutta miellyttää Korkeinta.
Tilanne Aadamin kohdalla ei kuitenkaan jatkunut tällaisena. Hän päätti toimia Jumalan järjestelyistä poiketen. Aadam ei enää saanut iloa Jumalan tahdon tekemisestä vaan halusi toimia oman päänsä mukaan. Hän teki syntiä Luojaa vastaan. Tämän päätöksensä takia Aadam, hänen vaimonsa ja kaikki hänen jälkeläisensä ”alistettiin turhuuteen”. (Roomalaisille 5:12; 8:20) Työstä tuli raadantaa sen sijaan että se olisi tuottanut onnellisuutta. Jumalan Aadamille langettamaan tuomioon sisältyivät seuraavat sanat: ”Kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen.” (1. Mooseksen kirja 3:17–19) Työ, jonka olisi pitänyt olla arvokasta siinä mielessä, että sen pohjimmaisena tarkoituksena tuli olla ihmisen Luojan miellyttäminen, merkitsikin nyt vain tuskallista raadantaa oman elannon hankkimiseksi.
Minkä johtopäätöksen voimme tehdä näiden tosiasioiden perusteella? Tämän: ahkera työ tuo pysyvää tyydytystä ja onnellisuutta vain silloin, kun keskitämme elämämme Jumalan tahdon tekemisen ympärille.
’Nauti hyvää’ tekemällä Jumalan tahto
Jumalan tahdon tekeminen oli Jeesukselle Kristukselle kuin ruokaa – jotakin josta hän nautti ja joka ylläpiti häntä hengellisesti. (Johannes 4:34) Miten sinä voit saada samanlaista nautintoa työstäsi?
Sinun täytyy tajuta, ”mikä Jehovan tahto on” sinun suhteesi. (Efesolaisille 5:17) Hänen tahtonsa on, että ihmiskunta palautetaan ”Jumalan lasten loistoisaan vapauteen”. (Roomalaisille 8:21; 2. Pietari 3:9) Nyt on meneillään maailmanlaajuinen kokoamistyö tämän aikaansaamiseksi. Sinäkin voit osallistua tähän mitä tyydyttävimpään työhön. Sellainen työ tuo sinulle varmasti onnellisuutta.
Alussa mainittu Antonio löysi myöhemmin tyydytyksen ja onnellisuuden. Kun hän ja hänen vaimonsa pitivät ”turhan” ansiotyönsä tärkeimmällä tilalla elämässään ja uppoutuivat täysin siihen, heidän hengellinen elämänsä kärsi. Silloin heille alkoi tulla perheongelmia. Tajuttuaan tilanteen hänen vaimonsa päätti jättää työnsä ja alkoi ’ponnistella tarmokkaasti’ Jumalan valtakunnasta saarnaamisessa koko ajallaan. – Luukas 13:24.
”Huomasimme heti suuren muutoksen”, sanoo Antonio. ”Emme enää kinastelleet jatkuvasti. Rauha palasi perheeseemme.” Hänen vaimonsa niitti iloa toisten auttamisesta saamaan tietoa, joka merkitsee ”ikuista elämää”. (Johannes 17:3) Hänen onnellisuutensa sai Antonion arvioimaan uudelleen, mikä todella on arvokasta. Hänen halunsa palvella Jumalaa kokosieluisesti voitti. Hän kieltäytyi ylenemismahdollisuudesta ja jätti ansiotyönsä. Vaikka tämä muutos vaati Antoniota ottamaan vastaan alempiarvoisen työn, sekä hän että hänen vaimonsa ovat onnellisia käyttäessään suurimman osan ajastaan kristillisessä palveluksessa, Jumalan tahdon tekemisessä.
Kaikki eivät tietenkään voi tehdä näin suuria muutoksia. Mizumori, aikaisemmin mainittu japanilainen pankkiiri, nauttii palveluksestaan vanhimpana eräässä kristillisessä seurakunnassa ja elättää silti perhettään ansiotyöllä johtotehtävissä. Hänen elämänsä keskipiste ei ole kuitenkaan enää hänen ansiotyönsä vaan Jumalan tahdon tekeminen. Hänen ansiotyönsä on vain keino elättää hänet ja auttaa häntä saavuttamaan tuo tavoite. Nyt ansiotyökin on tarkoituksellista.
Kun kehität tällaisen asenteen työtäsi kohtaan, niin et varmasti ponnistele ’silmänpalveluin, ihmisten miellyttäjänä, vaan sydämen vilpittömyydessä, peläten Jehovaa’. (Kolossalaisille 3:22) Näyttää ehkä siltä, ettei vilpittömyydellä menesty tässä kilpailuyhteiskunnassa, mutta kuten Mizumori myöntää, tällaisia periaatteita noudattavaa kunnioitetaan ja häneen luotetaan. Vaikka hän lakkasi tavoittelemasta ylennystä, hän sai sen silti. – Sananlaskut 22:29.
Elämäsi keskittäminen Jumalan tahdon tekemiseen on siis avain siihen, että voit saada onnellisuutta ahkerasta työstäsi. Siksi viisas kuningas Salomo tuli seuraavaan lopputulokseen: ”[Ei] heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.” – Saarnaaja 3:12, 13.
[Kuva s. 7]
Perhe-elämän keskittäminen Raamatun tutkimisen ja Jumalan tahdon tekemisen ympärille on avain ahkeran työn tuloksista nauttimiseen