Jeesus – kuka hän on?
VAIN harvat ei-uskonnolliset tietolähteet kertovat Jeesuksesta. Joitakin tällaisia lähteitä on kuitenkin olemassa, ja niistä Britannica-tietosanakirja sanoo: ”Nämä riippumattomat kertomukset osoittavat, etteivät edes kristillisyyden vastustajat muinaisina aikoina epäilleet koskaan Jeesuksen historiallisuutta, jonka ensimmäisen kerran asettivat kyseenalaiseksi ilman riittäviä perusteita useat 1700-luvun lopulla, 1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa eläneet kirjailijat.”
Kysy nyt itseltäsi: jos kertomus Jeesuksen olemassaolosta olisi pelkkä taru, olisiko todennäköistä, että se olisi paljastunut vasta niin myöhään kuin 1700-luvulla? Harkitse myös sitä tosiasiaa, että nykyisin yli miljardi ihmistä väittää olevansa Jeesuksen seuraajia. Hänen opetustensa vaikutusta kulttuuriin, koulutukseen ja hallintoon – siis koko maailmanhistoriaan – ei voida kieltää. Tuntuisiko järkevältä ajatella, että kaikki tämä on tapahtunut vain pelkän tarun vuoksi?
Mikäli islamilaisuuden perustaja arabiprofeetta Muhammed oli todellinen henkilö, mitä perusteltuja syitä meillä on uskoa, ettei kristillisyyden perustaja Jeesus Kristus ollut? Vaikka hän elikin noin 600 vuotta ennen Muhammedia, huomaa, että buddhalaisuuden perustaja Siddhartha Gautama – Buddha eli ”valaistu” – eli vieläkin aikaisemmin, yli 500 vuotta ennen Jeesusta. Jos siis Buddha oli todellinen henkilö, mitä perusteltuja syitä meillä on uskoa, ettei Jeesus ollut?
Saksalainen historioitsija ja arkeologi Hans Einsle kirjoittaa, että juutalainen historioitsija Flavius Josephus, roomalaiset kirjailijat Suetonius ja Plinius sekä erityisesti roomalainen historioitsija Tacitus ”kaikki vahvistivat Jeesuksen ja hänen elämänsä päätapahtumien historiallisuuden”.
Enemmän kuin vain tavallinen mies?
Jeesus oli olemassa – mutta millaisena? Jotkut väittävät hänen olleen vain tavallinen ihminen, vaikkakin he myöntävät, että hänen on täytynyt olla hyvin viisas mies, jolla oli totuuden puhumisen lahja. Jopa hänen vihollisensa ensimmäisellä vuosisadalla myönsivät tämän sanoessaan: ”Opettaja, me tiedämme, että sinä – – et katso ihmisten ulkomuotoon, vaan opetat Jumalan tietä totuuden mukaan.” – Markus 12:13, 14.
Toiset taas ovat tulleet siihen tulokseen, että Jeesuksen on täytynyt olla enemmän kuin vain tavallinen ihminen. Miksi? Se johtuu ensinnäkin siitä, että hän teki sellaista, mitä tavalliset ihmiset eivät voi tehdä. Oletko tavannut ketään, joka pystyisi esimerkiksi kävelemään veden päällä, muuttamaan vettä viiniksi, ruokkimaan noin 5 000 ihmistä kahdella pienellä kalalla ja viidellä ohraleivällä, parantamaan sokeita tai herättämään kuolleita? – Matteus 14:25, 26; Markus 8:22–25; Johannes 2:1–11; 6:1–13; 11:30–44.
Jeesus pystyi myös saamaan selville asioita, joita tavalliset ihmiset eivät voi tietää. Kun eräs nainen kertoi Jeesukselle, ettei hänellä ollut aviomiestä, Jeesus vastasi hänelle: ”Sanoit hyvin: ’Miestä ei minulla ole.’ Sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi.” Hämmästyneenä nainen päätteli: ”Herra, näen, että sinä olet profeetta.” (Johannes 4:16–19) Yksi esimerkki Jeesuksen hämmästyttävästä kyvystä nähdä ennalta tulevia tapahtumia on se kertomus, jonka mukaan hän tiesi etukäteen Pietarin kieltävän hänet ja joka löytyy Luukkaan 22:31–34, 54–62:sta.
Jeesuksella oli myös epätavallisen paljon arvovaltaa. Ihmiset olivat ”hämmästyneitä hänen opetustavastaan, sillä hän opetti heitä niin kuin sellainen, jolla on valta, eikä niin kuin kirjanoppineet”. (Markus 1:22) Mikä vielä huomattavampaa, Jeesus pystyi antamaan ”kahdelletoista opetuslapselleen – – vallan epäpuhtaisiin henkiin, jotta he ajaisivat niitä ulos ja parantaisivat kaikenlaisia tauteja ja kaikenlaista raihnaisuutta”. – Matteus 10:1.
Voimmeko luottaa muistiinmerkintöihin?
”Mutta hetkinen!” joku ehkä sanoo. ”Saattaahan olla niin, että Jeesuksen tekoja koskevia yksityiskohtia on liioiteltu.” Näin ei ole Manchesterin yliopistossa toimineen raamatunkritiikin ja eksegetiikan täysinpalvelleen professorin F. F. Brucen mukaan, joka kirjoittaa: ”Tavallisesti ei ole mahdollista perustella historiallisin argumentein kaikkien muinaisissa kirjoituksissa, sen enempää Raamatussa kuin sen ulkopuolellakaan, esiintyvien yksityiskohtaisten tietojen todenperäisyyttä. Riittää, kun kirjoittajan yleistä luotettavuutta pidetään kohtuullisen hyvänä; mikäli näin on, suurimman todennäköisyyden mukaan hänen kertomuksensa yksityiskohdat ovat tosia. – – Uusi testamentti ei ole vähemmän todennäköisesti historiallisesti luotettava vain siksi, että kristityt pitävät sitä ’pyhänä’ kirjallisuutena.”
Kaikki todisteet puhuvat evankeliumikirjoittajien luotettavuuden puolesta. Vaikka heidän esittämänsä yksityiskohdat eroavatkin joskus toisistaan, he eivät silti esitä ristiriitaisia tietoja niin kuin eivät kaksi liikenneonnettomuuden silminnäkijääkään, vaikka toinen heistä sanoo vasemmalta tulleen punaisen auton törmänneen oikealta tulleeseen vihreään autoon, kun taas toinen kertoo, että etelään menossa ollut Renault törmäsi pohjoiseen menossa olleeseen Mercedekseen. Itse asiassa se, että evankeliumikertomukset eroavat toisistaan pienissä yksityiskohdissa, todistaa niiden olevan tosia. Jos niiden kirjoittajat olisivat halunneet pettää ihmisiä uskomaan taruun, he olisivat varmasti yhdenmukaistaneet kertomuksensa vastaamaan mahdollisimman tarkoin toisiaan.
Jopa Jeesuksen vastustajatkin vahvistavat häntä koskevat kertomukset tosiksi. Voimme lukea: ”Hänen luokseen tuotiin mykkä demonin riivaama mies; ja kun demoni oli ajettu ulos, mykkä mies puhui. – – Mutta fariseukset rupesivat sanomaan: ’Demonien hallitsijan avulla hän ajaa demonit ulos.’” (Matteus 9:32–34) Pane merkille, etteivät fariseukset kieltäneet Jeesuksen suorittaneen ihmettä. He vain kieltäytyivät tunnustamasta, että hänen kykynsä tehdä niin johtui Jumalan pyhän hengen toiminnasta.
Lisätodiste Jeesusta koskevien kertomusten todenperäisyydestä on se, että jos hänen opettamiaan periaatteita noudatetaan, ne todella toimivat käytännössä. Ne johtavat menestykselliseen ja onnelliseen elämäntapaan. Lisäksi monet Jeesuksen esittämät kauaskantoiset ennustukset, kuten Matteuksen 24. lukuun, Markuksen 13. lukuun ja Luukkaan 21. lukuun tallennetut, ovat täyttyneet meidän aikanamme.
Onko Jeesus ”Vanhan testamentin Jehova”?
Jeesus ei ilmeisestikään ollut tavallinen ihminen. Kuten Raamattu paljastaa meille, hän oli ainutlaatuinen, koska hän sai nauttia elämästä henkiluomuksena taivaassa ennen maan päälle tuloaan. (Johannes 6:38, 62) Siksi hänellä oli tietoa ja kykyjä, joita tavallisilla ihmisillä ei ole. Tämä auttaa meitä ymmärtämään hänen kykyään tehdä ihmeitä sekä hänen ainutlaatuista viisauttaan.
Merkitseekö sitten se, että Jeesus oli ollut olemassa jo ennen ihmiseksi tuloaan, sitä että hän oli Jumala? Eräs uskonnonopettajan käsikirja esittää tämän väitteen sanoessaan: ”Aina kun Jeesus viittasi itseensä sanoilla ’Minä olen’ – –, hän tunnisti itsensä Vanhan testamentin Jehovaksi.” Onko tämä totta?
Kirkkoraamatun mukaan 2. Mooseksen kirjan 3:13, 14:ssä Mooses kysyi: ”’Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: ”Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne”, ja kun he kysyvät minulta: ”Mikä hänen nimensä on?” niin mitä minä heille vastaan?’ Jumala vastasi Moosekselle: ’Minä olen se, joka minä olen’. Ja hän sanoi vielä: ’Sano israelilaisille näin: ”Minä olen” lähetti minut teidän luoksenne’.” Tästä kohdasta sanotaan teoksessa The Pentateuch and Haftorahs (Hepreankielinen teksti englanninkielisine käännöksineen ja selityksineen, toimittanut tri J. H. Hertz), että sanonnassa ”Minä olen se, joka minä olen – – painotetaan jumalallisen olemassaolon aktiivista ilmenemistä”. Näiden sanojen käyttäminen Jumalan nimenä tai luonnehdintana oli sopivaa siksi, että Jumala oli tekemäisillään olemassaolonsa ilmeiseksi huomattavalla tavalla toimimalla kansansa puolesta siten, että hän vapauttaisi heidät Egyptin ikeestä. Hertz mainitsee, että ”useimmat nykyaikaiset käännökset noudattavat Rashia [kuuluisaa keskiaikaista ranskalaista Raamatun ja Talmudin kommentaattoria] kääntäessään ’Minä tulen olemaan mikä minä tulen olemaan’”. Tämä käännöstapa vastaa Uuden maailman käännöksessä käytettyä ilmausta: ”MINÄ OSOITTAUDUN MIKSI OSOITTAUDUN.”
Johanneksen 8:58:ssa Jeesus käyttää Aapeli Saarisalon Uuden Testamentin mukaan ilmausta ”minä olen” puhuessaan itsestään ja sanoo: ”Ennen Aaprahamin syntymistä MINÄ OLEN.” Tässä käytetty ilmaus on kuitenkin aivan erilainen kuin 2. Mooseksen kirjan 3:14:ssä käytetty. Jeesus ei käyttänyt sitä nimityksenä, vaan pelkästään selittämään sitä, että hän oli ollut olemassa ennen ihmiseksi tuloaan. Siksi Uuden maailman käännöksen mukaan oikeampi käännös Johanneksen 8:58:sta kuuluu: ”Ennen kuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.”
Ei siis ole selvästikään olemassa mitään raamatullista perustetta sille väitteelle, että Jeesus olisi sama kuin Heprealaisten kirjoitusten Jehova. Jopa edellä mainittu uskonnonopettajan käsikirja myöntää: ”Se että Kristus oli olemassa ennen kuin Hän syntyi Betlehemissä, ei sinänsä todista Hänen olleen Jumala (Hän on saattanut olla olemassa enkelinä).” Juuri niin Raamattu itse asiassa opettaakin. Ennen ihmiseksi tuloaan Jeesus oli ”jumala” eli jumalallinen olento, mutta hän ei ollut Jumala, kaikkivaltias Jumala Jehova. – Johannes 1:1–3; 2. Tessalonikalaisille 2:16.
Jos Jeesus ei siis ole Jumala, kuka hän on?
[Kuvat s. 5]
Jeesuksen tekemät ihmeet todistivat, että hän oli enemmän kuin vain tavallinen ihminen