Totuus enkeleistä

Oppiessamme tuntemaan jonkun ihmisen opimme tavallisesti jotakin myös hänen perheestään. Sama pitää paikkansa, kun tullaan tuntemaan Jehova Jumala. Ei riitä, että oppii vain hänen nimensä. Meidän täytyy oppia jotain myös hänen ”perheestään” taivaassa (vrt. Efesolaisille 3:14, 15). Raamattu sanoo enkeleitä Jumalan ”pojiksi” (Job 1:6). Kun otetaan huomioon, miten merkittävä osa heillä Raamatun mukaan on, meidän tulisi haluta tietää heistä enemmän ymmärtääksemme heidän tehtävänsä Jumalan tarkoituksen toteuttamisessa.

ON SYNTYMÄSSÄ uusi alakulttuuri. Sen lisäksi että yhä useammat ihmiset sanovat uskovansa enkeleihin, alati kasvava joukko väittää enkeleiden vaikuttaneen jotenkin heidän elämäänsä. Kun 500 amerikkalaiselta kysyttiin, olivatko he koskaan tunteneet enkelien läsnäoloa elämässään, lähes kolmannes heistä vastasi myöntävästi. Hämmästyttävä on myös niiden nuorten määrä, jotka sanovat uskovansa enkeleihin; erään yhdysvaltalaisen mielipidetutkimuksen mukaan heitä on kokonaista 76 prosenttia! Ihmiset ovat selvästikin kiinnostuneita enkeleistä. Mutta vastaako se, mitä enkeleistä nykyään ajatellaan, Raamatun totuutta?

Saatanan rooli hämärtyy

Enkeleistä puhuttaessa ei tule sivuuttaa niitä pahoja enkeleitä, taivaallisia luomuksia, joiden Raamattu kertoo kapinoineen Jumalaa vastaan. Huomattavin näistä on Saatana. Suositussa kirjassa Ask Your Angels annetaan ymmärtää, että Saatana on vain ”yksi puoli Jumalasta”, joka auttaa ihmisiä vahvistamaan ”hengellisiä lihaksiaan” asettamalla jatkuvasti kiusauksia heidän eteensä. Kirjoittajat sanovat, että ”rakkaudellisista aikeistaan” huolimatta Saatana on erehdytty liittämään pahuuteen satojen vuosien ajan. He lisäävät, että Saatana ja Jeesus ”ovat ainakin samalla puolella, saman kokonaisuuden olennaisia osia, vaikkeivät he aivan täydennäkään toisiaan”. Nämä ovat hämmästyttäviä väitteitä, mutta mitä sanotaan Raamatussa?

Raamatussa tehdään selväksi, ettei Saatana ole ”yksi puoli Jumalasta”, vaan Jumalan vihollinen (Luukas 10:18, 19; Roomalaisille 16:20). Hän uhmaa Jehovan suvereeniutta, eivätkä hänen aikeensa ihmisten suhteen ole suinkaan ”rakkaudellisia”. Hän purkaa sydämettömästi vihaansa maan päällä oleviin Jumalan palvelijoihin. Hän syyttää heitä Jumalan edessä yötä päivää!a (Ilmestys 12:10, 12, 15–17.) Saatanan aikomuksena on turmella heidät hinnalla millä hyvänsä. Se miten armottomasti hän vainosi vanhurskasta miestä Jobia, paljasti, miten tunteettomasti hän suhtautuu ihmisten kärsimyksiin (Job 1:13–19; 2:7, 8).

Saatana ja Jeesus eivät suinkaan ole ”samalla puolella”, vaan vastustavat toisiaan jyrkästi. Saihan epäilemättä juuri Saatana Herodeksen antamaan määräyksen lasten joukkomurhasta – vain siksi, että nuori Jeesus-lapsi olisi saatu tapettua! (Matteus 2:16–18.) Ja Saatana hyökkäili hellittämättä Jeesusta vastaan aivan tämän kuolemaan saakka (Luukas 4:1–13; Johannes 13:27). Jeesus ja Saatana eivät siis ole ”saman kokonaisuuden olennaisia osia”, vaan sen sijaan toistensa täydellisiä vastakohtia. Raamatun ennustus osoittaa, että heidän vihollisuutensa on väistämätöntä (1. Mooseksen kirja 3:15). Onkin sopivaa, että nimenomaan ylösnoussut Jeesus tuhoaa Saatanan Jumalan määräaikana (Ilmestys 1:18; 20:1, 10).

Kenelle rukoukset osoitetaan?

Jotkut niistä, joissa on herännyt kiinnostus enkeleitä kohtaan, suosittelevat mietiskelyä ja muita menetelmiä, jotta voisi kommunikoida enkeleiden kanssa. ”Yksikään vilpitön pyyntö saada yhteys kehen tahansa taivaallisen perheen jäseneen ei jää huomiotta”, sanotaan eräässä kirjassa. ”Pyytäkää, niin teille vastataan.” Kirjassa kehotetaan kääntymään sellaisten enkeleiden kuin Mikaelin, Gabrielin, Urielin ja Rafaelin puoleen.b

Jeesus kuitenkin opetti seuraajiaan rukoilemaan Jumalaa, ei enkeleitä (Matteus 6:9, 10). Paavalikin kirjoitti: ”Antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi.” (Filippiläisille 4:6.) Kristityt eivät sen vuoksi lähesty rukouksissaan ketään muuta kuin Jehovaa, ja he tekevät niin Jeesuksen Kristuksen nimen kautta (Johannes 14:6, 13, 14).c

Eivätkö enkelit tunnusta mitään uskontoa?

Eileen Elias Freeman johtaa AngelWatch Network -nimistä liikettä, ja hänen mukaansa ”enkelit ylittävät kaikki uskonnolliset, kaikki filosofiset ja kaikki elämänkatsomukselliset rajat. Enkeleillä ei ole todellisuudessa mitään uskontoa siinä merkityksessä kuin me asiaa ajattelemme.”

Raamatussa tehdään kuitenkin selväksi, että uskollisilla enkeleillä on uskonto; he palvovat tosi Jumalaa, Jehovaa, joka ei siedä sitä, että hän joutuisi kilpailemaan muiden jumalien kanssa (5. Mooseksen kirja 5:6, 7; Ilmestys 7:11). Muuan tällainen enkeli sanoikin apostoli Johannekselle, että hän oli niiden ”orjatoveri”, jotka tottelevat Jumalan käskyjä (Ilmestys 19:10). Missään kohdin Raamattua ei sanota, että uskolliset enkelit hyväksyisivät mitään muunlaista palvontaa. He antavat Jehovalle yksinomaisen antaumuksen (2. Mooseksen kirja 20:4, 5).

”Valheen isä”

Monesti siihen, että joku on niin sanotusti kohdannut enkelin, sisältyy puhuminen kuolleiden kanssa. ”Minusta tuntui, että setäni oli löytänyt keinon ottaa minuun yhteyttä ja ilmoittaa minulle, että hän oli viimeinkin onnellinen”, sanoo Elise-niminen nainen saatuaan viestin, joka oli hänen mielestään merkki. Terrikin muistaa rakkaan ystävän, joka kuoli. ”Viikko hautajaisten jälkeen”, hän sanoo, ”ystäväni tuli luokseni näyssä, jota luulin uneksi. Hän sanoi, ettei minun pitäisi murehtia hänen poismenoaan, koska hän oli onnellinen ja rauhassa.”

Raamatussa kuitenkin sanotaan, että ”kuolleet eivät tiedä yhtään mitään” (Saarnaaja 9:5). Siinä sanotaan myös, että kun ihminen kuolee, ”sinä päivänä hänen ajatuksensa häviävät” (Psalmit 146:4). Saatana on kumminkin ”valheen isä” (Johannes 8:44). Juuri hänestä on lähtöisin se valhe, että ihmissielu säilyy elossa, kun ihminen kuolee (vrt. Hesekiel 18:4). Monet uskovat nykyään näin, mikä sopii Saatanan tarkoitukseen, sillä se kumoaa tarpeen uskoa ylösnousemukseen – kristillisyyden perusopetukseen (Johannes 5:28, 29). Neuvojen kysyminen kuolleilta tai se, että ihminen näyttää saavan niiltä sanomia, on siis myös sellaisia enkeli-innostukseen liittyviä piirteitä, joita Jumala ei hyväksy.

Enkelien vai demonien lähestymistä?

Suuri osa nykyisestä innostuksesta enkeleihin on okkulttista harrastelua. Tarkastellaanpa Marcian kokemusta. ”Vuoden 1986 syys- ja joulukuun välisenä aikana”, hän sanoo, ”aloin saada sanomia ’kolmannen ulottuvuuden takaa’. Näin näkyjä ja uskomattomia unia ’entisestä elämästä’. Otin yhteyttä ystäviin, jotka olivat kuolleet, ja minulla oli monia muita yliluonnollisia kokemuksia, joissa tiesin asioita juuri tapaamistani ihmisistä. Minua siunattiin myös automaattikirjoituksen lahjalla, ja välitin sanomia henkiolennoilta. Jotkut, joita en ollut tavannut heidän maallisen elämänsä aikana, lähettivät toisille sanomia minun välitykselläni.”

Ei ole harvinaista ”kommunikoida” enkeleiden kanssa ennustelun avulla. Eräässä tietolähteessä lukijoita suoranaisesti kehotetaan käyttämään taikakiviä, tarokkikortteja, I ching -kolikoita, kädestäennustamista ja astrologiaa. ”Anna sisäisen itsesi johtaa sinut oikean oraakkelin luokse”, toteavat kirjoittajat, ”ja luota siihen, että enkeli kohtaa sinut siellä.”

Raamatun mukaan se, mikä sinut siellä kohtaa, ei suinkaan ole yksikään Jumalan enkeleistä. Miksi ei? Koska ennustelu uhmaa avoimesti Jumalaa, eikä tosi palvojilla – olivatpa he taivaassa tai maan päällä – ole mitään tekemistä sen kanssa. Israelissahan ennustelusta sai kuolemanrangaistuksen! ”Sillä jokainen näitä harjoittava on Jehovasta inhottava”, sanottiin Laissa. (5. Mooseksen kirja 13:1–5; 18:10–12.)

”Valon enkeli”

Meidän ei tulisi yllättyä siitä, että Panettelija voi saada ennustelun näyttämään hyödylliseltä, jopa enkeleistä lähtöisin olevalta. Raamatussa sanotaan, että ”itse Saatana muuttaa jatkuvasti itseään valon enkeliksi” (2. Korinttilaisille 11:14). Hän voi jopa keksiä ennusmerkkejä, panna ne sitten toteutumaan ja pettää sillä tavoin katselijoita, niin että he ajattelevat Jumalan antaneen jonkin merkin (vrt. Matteus 7:21–23; 2. Tessalonikalaisille 2:9–12). Kaikki Saatanan teot – näyttivätpä ne kuinka hyveellisiltä tai pahanilkisiltä hyvänsä – pyrkivät kuitenkin jompaankumpaan kahdesta päämäärästä: joko kääntämään ihmiset Jehovaa vastaan tai vain sokaisemaan heidän mielensä niin, että ”Kristusta koskevan loistoisan hyvän uutisen valaistus ei säteilisi läpi” (2. Korinttilaisille 4:3, 4). Tämä viimeksi mainittu pettämistapa on usein kaikkein tehokkain.

Ajatellaanpa Raamatun kertomusta ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä palvelustytöstä. Hänen isäntänsä saivat paljon voittoa hänen ennustuksistaan. Hän seurasi opetuslapsia monta päivää ja sanoi: ”Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan orjia, jotka julistavat teille pelastuksen tietä.” Hänen sanansa pitivät paikkansa. Kertomuksessa kuitenkin todetaan, että hänessä oli ”ennusteludemoni”, ei enkeli. Lopulta Paavali ”kääntyi ja sanoi hengelle: ’Käsken sinua Jeesuksen Kristuksen nimessä tulemaan ulos hänestä.’ Ja se tuli ulos juuri sillä hetkellä.” (Apostolien teot 16:16–18.)

Miksi Paavali ajoi ulos tuon hengen? Saivathan demonin riivaaman tytön isännät tuon hengen ansiosta paljon rahaa. Koska tytöllä oli yliluonnollisia kykyjä, hän on saattanut kertoa maanviljelijöille milloin kylvää, nuorille naisille milloin mennä naimisiin ja kullankaivajille mistä etsiä kultaa. Tuo henki sai tytön jopa puhumaan myös joitakin totuuden sanoja, kun tämä ylisti julkisesti opetuslapsia!

Kaikesta huolimatta se oli ”ennusteludemoni”. Sillä ei sen vuoksi ollut mitään oikeutta julistaa Jehovasta ja hänen pelastusjärjestelystään. Sen mairittelevat sanat, jotka se saattoi lausua saadakseen palvelustytön ennustukset kuulostamaan uskottavilta, käänsivät katselijoiden huomion pois Kristuksen tosi seuraajista. Paavali varoitti korinttilaisia täysin aiheellisesti: ”Ette voi ottaa osaa ’Jehovan pöytään’ ja demonien pöytään.” (1. Korinttilaisille 10:21.) Ei ihme, että ensimmäisellä vuosisadalla eläneet kristityt hävittivät kaikki ennustelua käsittelevät kirjansa (Apostolien teot 19:19).

’Keskitaivaalla lentävä enkeli’

Kuten olemme havainneet, Raamattu paljastaa, että suuri osa siitä kiinnostuksesta, jota nykyään tunnetaan enkeleitä kohtaan, liittyy läheisesti Jumalan Vastustajaan, Saatana Panettelijaan. Merkitseekö tämä sitä, että pyhät enkelit eivät puutu ihmisten asioihin? Päinvastoin, he tekevät nykyään kovasti työtä maan päällä. Mitä tuo työ on? Vastausta on etsittävä Raamatun Ilmestyskirjasta. Tässä kirjassa enkelit mainitaan paljon useammin kuin missään muussa Raamatun kirjassa.

Ilmestyksen 14:6, 7:ssä on apostoli Johanneksen saama ja muistiinmerkitsemä profeetallinen näky. Siinä sanotaan: ”Minä näin erään toisen enkelin lentävän keskitaivaalla, ja hänellä oli julistettavana ikuinen hyvä uutinen iloisena sanomana maan päällä asuville ja jokaiselle kansakunnalle ja heimolle ja kielelle ja kansalle, ja hän sanoi suurella äänellä: ’Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja niin palvokaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vesien lähteet.’”

Tämä raamatunkohta tuo esiin, mikä on huomattavinta työtä, mitä enkelit nykyään tekevät. He ovat mukana erittäin tärkeässä tehtävässä: julistamassa Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Jeesus antoi seuraajilleen juuri tätä työtä koskevan lupauksen: ”Minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” (Matteus 28:18–20.) Miten Jeesus on opetuslastensa kanssa? Muun muassa siten, että hän antaa heille apua enkelien välityksellä, jotta tämä valtaisa työ saataisiin tehdyksi.

Jehovan todistajat käyttävät vuosittain yli miljardi tuntia Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen. Kun he tekevät tätä työtä, he näkevät todisteita siitä, että enkelit ohjaavat heitä. Ovelta-ovelle-palveluksessaan he ovat usein tavanneet ihmisiä, jotka ovat juuri olleet rukoilemassa, että joku auttaisi heitä ymmärtämään Jumalan tarkoituksia. Enkelien opastuksen ja todistajien oman aloitekykyisyyden ansiosta joka vuosi sadattuhannet ihmiset oppivat tuntemaan Jehovan!

Kuunteletko sinä keskitaivaalla lentävää enkeliä? Kun Jehovan todistajat tulevat luoksesi, miksi et keskustelisi heidän kanssaan perusteellisemmin tuon enkelin sanomasta?

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 8]

KEITÄ ENKELIT OVAT?

TOISIN kuin monet uskovat, enkelit eivät ole niistä ihmisistä erkaantuneita sieluja, jotka ovat kuolleet. Raamatussa sanotaan selvästi, että ”kuolleet eivät tiedä yhtään mitään” (Saarnaaja 9:5). Mistä enkelit sitten ovat tulleet? Raamatussa osoitetaan, että Jumala loi heidät kaikki ennen maan perustamista (Job 38:4–7). Jumalan taivaalliseen perheeseen saattaa kuulua satoja miljoonia, kenties jopa miljardeja tai vielä useampia, jäseniä! Jotkut enkelit liittyivät Saatanan kapinaan. (Daniel 7:10; Ilmestys 5:11; 12:7–9.)

Koska Jehova on järjestyksen Jumala, ei ole ihme, että hänen valtaisa enkeliperheensä on järjestyksellinen (1. Korinttilaisille 14:33).

• Voimaltaan ja vallaltaan huomattavin enkeli on ylienkeli, Jeesus Kristus, jota sanotaan myös Mikaeliksi (1. Tessalonikalaisille 4:16; Juudaan kirje 9). Hänen alaisuudessaan on serafeja, kerubeja ja enkeleitä.

• Serafit ovat Jumalan valtaistuimen luona. Heidän tehtäväänsä sisältyy ilmeisestikin se, että he julistavat Jumalan pyhyyttä ja pitävät hänen kansansa puhtaana. (Jesaja 6:1–3, 6, 7.)

• Kerubejakin nähdään Jumalan läsnäolossa. Jumalan valtaistuimen kantajina ja saattajina he puolustavat Jumalan majesteettiutta. (Psalmit 80:1; 99:1; Hesekiel 10:1, 2.)

• Enkelit (eli ’sanansaattajat’) ovat Jehovan valtuuttamia asiamiehiä. He toteuttavat Jumalan tahdon, koskipa se Jumalan kansan pelastamista tai pahojen tuhoamista. (1. Mooseksen kirja 19:1–26.)

[Kuvat s. 7]

Kuunteletko sinä keskitaivaalla lentävää enkeliä?