”Kiinnitä jatkuvasti huomiota – – opettamiseen”
”TE PUHUTTELETTE minua ’Opettajaksi’ ja ’Herraksi’, ja oikein te puhutte, sillä sellainen minä olen.” (Joh. 13:13.) Sanoessaan näin opetuslapsilleen Jeesus korosti tehtäväänsä opettajana. Sitten vähän ennen taivaaseen nousemistaan hän käski seuraajiaan: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä – – ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt. 28:19, 20.) Myöhemmin myös apostoli Paavali korosti, että on tärkeää olla Jumalan sanan opettaja. Hän kehotti kristittyä vanhinta Timoteusta: ”Kiinnitä jatkuvasti huomiota julkiseen lukemiseen, kehottamiseen, opettamiseen – –. Mieti näitä asioita, ole uppoutunut niihin, jotta edistymisesi olisi ilmeinen kaikille.” (1. Tim. 4:13–15.)
Samoin kuin silloin niin myös meidän aikanamme opettamisella on tärkeä sija sekä kenttäpalveluksessa että seurakunnan kokouksissa. Miten voimme kiinnittää jatkuvasti huomiota opettamiseen, ja millä tavoin tämä auttaa meitä edistymään Jumalan sanan opettajina?
Jäljittele Suurta Opettajaa
Tapa, jolla Jeesus opetti, vetosi moniin hänen kuulijoihinsa. Huomaa, miten hänen sanansa vaikuttivat Nasaretin synagogassa läsnä olleisiin. Evankeliuminkirjoittaja Luukas kertoo: ”He kaikki alkoivat antaa hänestä suotuisaa todistusta ja ihmetellä niitä miellyttäviä sanoja, joita lähti hänen suustaan.” (Luuk. 4:22.) Kun Jeesuksen opetuslapset saarnasivat, he noudattivat Herransa esimerkkiä. Apostoli Paavali kannustikin kristittyjä tovereitaan: ”Tulkaa minun jäljittelijöikseni, niin kuin minä olen Kristuksen jäljittelijä.” (1. Kor. 11:1.) Koska Paavali jäljitteli Jeesuksen opetusmenetelmiä, hän sai erittäin hyviä tuloksia opettaessaan ”julkisesti ja talosta taloon” (Apt. 20:20).
Opettaminen torilla
Huomattava näyte Paavalin kyvystä opettaa julkisesti on Apostolien tekojen 17. luvussa. Siinä kerrotaan hänen käynnistään Ateenassa. Katsoipa Paavali tuossa kaupungissa mihin tahansa, kaduilla ja julkisilla paikoilla oli kaikkialla epäjumalankuvia. Ei ihme, että se häiritsi häntä suuresti. Hän ei kuitenkaan päästänyt ärtymystään valloilleen. Sen sijaan hän ”alkoi puhua perustelua käyttäen synagogassa – – ja torilla joka päivä niiden kanssa, jotka sattuivat olemaan paikalla” (Apt. 17:16, 17). Hän oli hieno esimerkki meille. Lähestymällä kaikenlaisia ihmisiä kunnioittavasti, ei tuomitsevasti, voimme tasoittaa tietä sille, että jotkut kuuntelevat ja aikanaan pääsevät irti väärän uskonnon kahleista (Apt. 10:34, 35; Ilm. 18:4).
Paavali kohtasi torilla haastavan yleisön. Hänen kuulijoidensa joukossa oli filosofeja, ja heidän näkemyksensä olivat ristiriidassa niiden totuuksien kanssa, joita hän saarnasi. Kun jotkut väittivät vastaan, Paavali otti huomioon heidän ajatuksensa. Jotkut sanoivat hänen olevan ”lavertelija” (kirjaimellisesti ’siementen noukkija’). Toiset sanoivat: ”Hän näyttää olevan vieraiden jumaluuksien julistaja.” (Apt. 17:18.)
Kuulijoiden väheksyvät huomautukset eivät kuitenkaan lannistaneet Paavalia. Kävi aivan päinvastoin. Kun häntä pyydettiin selittämään opetuksiaan, hän käytti tilaisuutta hyväkseen ja esitti syvällistä viisautta heijastavan puheen, josta hänen opetustaitonsa kävi selvästi ilmi. (Apt. 17:19–22; 1. Piet. 3:15.) Tarkastellaanpa yksityiskohtaisesti hänen puhettaan. Opimme siitä asioita, jotka saattavat auttaa meitä parantamaan opetustaitoamme.
Luo yhteinen pohja
Paavali sanoi: ”Ateenan miehet, näen että te kaikessa näytätte olevan muita taipuvaisempia jumaluuksien pelkoon. Kun esimerkiksi – – huolellisesti tarkastelin teidän uskonnollisen kunnioituksenne kohteita, niin löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: ’Tuntemattomalle Jumalalle.’ Mille te siis tuntemattanne osoitatte jumalista antaumusta, sitä minä teille julistan.” (Apt. 17:22, 23.)
Paavali kiinnitti tarkasti huomiota siihen, mitä hän näki ympärillään. Huolellinen tarkastelu kertoi hänelle paljon niistä, joille hän puhui. Mekin voimme saada puhuteltavasta selville jotain, jos olemme tarkkaavaisia. Esimerkiksi pihalla olevat lelut tai oveen kiinnitetyt kilvet saattavat paljastaa monia asioita. Jos meillä on jonkinlainen käsitys ovenavaajan mahdollisista olosuhteista, voimme valita huolellisesti paitsi käsiteltävän aiheen myös sen, miten siitä puhumme (Kol. 4:6).
Paavali esitti sanomansa myönteisessä hengessä. Hän huomasi kuitenkin, että ateenalaiset olivat suunnanneet ”jumalisen antaumuksensa” väärään kohteeseen. Paavali osoitti selvästi, miten he voisivat kohdistaa palvontansa tosi Jumalaan (1. Kor. 14:8). On siis tärkeää puhua sekä selvästi että myönteisesti, kun julistamme Valtakunnan hyvää uutista.
Ole tahdikas ja puolueeton
Paavali jatkoi seuraavasti: ”Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaiken siinä olevan, hän joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsin tehdyissä temppeleissä, eikä häntä palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin, koska hän itse antaa kaikille elämän ja hengityksen ja kaiken.” (Apt. 17:24, 25.)
Paavali kiinnitti tässä huomion siihen, että Jehova on Elämänantajamme, ja teki sen tahdikkaasti sanomalla häntä ”taivaan ja maan Herraksi”. On suuri ilo auttaa eri uskontoja tunnustavia ja eri kulttuureista olevia vilpitönsydämisiä ihmisiä ymmärtämään, että kaikki elämä on alkuisin Jehova Jumalasta (Ps. 36:9).
Seuraavaksi Paavali sanoi: ”Ja hän teki yhdestä ihmisestä kaikki ihmisten kansakunnat – –, ja hän sääti määräajat ja ihmisten asumisen määrärajat, jotta he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilla häntä ja todellakin löytää hänet, vaikkakaan hän ei ole kaukana meistä kenestäkään.” (Apt. 17:26, 27.)
Opetustavallamme voimme valaista toisille, millaista Jumalaa palvomme. Jehova antaa puolueettomasti kaikkien kansakuntien ihmisten ”hapuilla häntä ja todellakin löytää hänet”. Samoin mekin puhumme puolueettomasti kaikille tapaamillemme ihmisille. Yritämme auttaa Luojaan uskovia kehittämään häneen läheisen suhteen, joka voi johtaa ikuisiin siunauksiin (Jaak. 4:8). Mutta miten autamme niitä, jotka epäilevät Jumalan olemassaoloa? Noudatamme Paavalin esimerkkiä. Pane merkille, mitä hän sanoi seuraavaksi.
”Hänessä meillä on elämä ja me liikumme ja olemme olemassa, niin kuin eräät teidän keskuudessanne olevat runoilijatkin ovat sanoneet: ’Sillä me olemme myös hänen sukuaan.’ Koska siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että Jumalolento on kullan tai hopean tai kiven kaltainen.” (Apt. 17:28, 29.)
Paavali pyrki saamaan kuulijansa vastaanottavaisiksi lainaamalla runoilijoita, jotka ateenalaiset tunsivat ja hyväksyivät. Me yritämme samoin luoda yhteisen pohjan perustelemalla asioita sillä, minkä tiedämme kuulijoidemme hyväksyvän. Esimerkiksi rinnastus, jonka Paavali esitti Heprealaiskirjeessään, on vakuuttava myös nykyään: ”Jokainen huone on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.” (Hepr. 3:4.) Tämä yksinkertainen vertailu voi auttaa puhuteltavia tajuamaan sanojemme paikkansapitävyyden. Huomaa Paavalin puheesta, että tehokkaaseen opettamiseen kuuluu olennaisesti myös toimintaan kannustaminen.
Korosta aikojemme kiireellisyyttä
Paavali sanoi: ”Jumala on tosin jättänyt huomioon ottamatta sellaisen tietämättömyyden ajat, mutta nyt hän ilmoittaa ihmisille, että heidän kaikkien tulisi kaikkialla katua, sillä hän on asettanut päivän, jona hänen tarkoituksensa on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on määrännyt.” (Apt. 17:30, 31.)
Se että Jumala on tilapäisesti sallinut pahuutta, on antanut meille kaikille mahdollisuuden osoittaa hänelle, mitä sydämessämme oikeastaan on. Meidän on tärkeää korostaa aikojemme kiireellisyyttä ja puhua vakuuttavasti nyt hyvin lähellä olevista Valtakunnan hallinnon siunauksista (2. Tim. 3:1–5).
Erilaisia suhtautumistapoja
”Mutta kun he kuulivat kuolleiden ylösnousemuksesta, niin jotkut alkoivat pilkata, kun taas toiset sanoivat: ’Me haluamme kuulla sinulta tästä vielä toistekin.’ Niin Paavali lähti heidän keskeltään, mutta jotkut miehet liittyivät häneen ja tulivat uskoviksi.” (Apt. 17:32–34.)
Joissakuissa opetuksemme herättää heti vastakaikua, kun taas toisilta saattaa kulua enemmän aikaa, ennen kuin perustelumme saa heidät vakuuttuneiksi. Mutta kun yksikin ihminen tulee Jehovan täsmälliseen tuntemukseen selitettyämme hänelle totuutta selvästi ja yksinkertaisesti, olemme erittäin kiitollisia siitä, että Jehova on käyttänyt meitä vetämään ihmisiä hänen Poikansa luo (Joh. 6:44).
Mitä voimme oppia?
Paavalin puhe voi opettaa meille paljon siitä, miten selittää Raamatun totuuksia toisille. Jos saamme pitää seurakunnassa esitelmiä, voimme pyrkiä Paavalin tavoin olemaan tahdikkaita, niin että ei-uskovien on helpompi ymmärtää ja hyväksyä Raamatun totuuksia. Haluamme esittää näitä totuuksia selvästi, mutta varomme väheksymästä mahdollisesti paikalla olevien ei-uskovien vakaumusta. Samoin julkisessa saarnaamistyössä yritämme esittää asiamme vakuuttavasti ja tahdikkaasti. Näin tosiaankin noudatamme Paavalin neuvoa ja kiinnitämme huomiota opettamiseen.
[Kuva s. 30]
Paavali opetti selvästi, yksinkertaisesti ja tahdikkaasti.
[Kuva s. 31]
Jäljittelemme Paavalia ottamalla huomioon niiden tunteet, joille saarnaamme.