Julista ansaitsemattoman hyvyyden hyvää uutista

 1, 2. Miten apostoli Paavali osoitti olevansa kiitollinen Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä?

APOSTOLI Paavalilla oli hyvät syyt sanoa: ”[Jumalan] ansaitsematon hyvyys, joka kohdistui minuun, ei osoittautunut turhaksi.” (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:9, 10.) Paavali oli hyvin selvillä siitä, ettei hän ollut ansainnut Jumalan suurta armoa, koska hän oli aiemmin vainonnut kristittyjä.

² Elämänsä loppupuolella Paavali kirjoitti työtoverilleen Timoteukselle: ”Olen kiitollinen Kristukselle Jeesukselle, meidän Herrallemme, joka antoi minulle voimaa, koska hän katsoi minut uskolliseksi määräämällä minut palvelukseen.” (1. Tim. 1:12–14.) Mitä hän tarkoitti tällä palveluksella? Paavali kertoi, mitä siihen sisältyi, kun hän sanoi Efesoksen seurakunnan vanhimmille: ”En – – pidä sieluani mistään syystä itselleni kalliina, jos vain voin viedä päätökseen juoksuni ja sen palveluksen, jonka sain Herralta Jeesukselta: perusteellisen todistuksen antamisen Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden hyvästä uutisesta.” (Apt. 20:24.)

 3. Mikä erikoispalvelus Paavalin tehtäväksi annettiin? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

³ Mikä oli Paavalin saarnaama ”hyvä uutinen”, joka korosti Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä? Hän sanoi Efesoksen kristityille: ”Olette kuulleet siitä Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden taloudenhoidosta, joka annettiin minulle teitä silmällä pitäen.” (Ef. 3:1, 2.) Paavalille oli annettu tehtäväksi julistaa hyvää uutista ei-juutalaisille. Näin hekin saivat mahdollisuuden päästä hallitsemaan Kristuksen kanssa messiaanisessa valtakunnassa. (Lue Efesolaiskirjeen 3:5–8.) Saarnaamalla innokkaasti Paavali näytti erinomaista esimerkkiä nykyään eläville kristityille ja osoitti, ettei Jumala ollut ilmaissut häntä kohtaan ansaitsematonta hyvyyttä turhaan.

 4, 5. Miksi voidaan sanoa, että ”valtakunnan hyvä uutinen” on sama kuin ”Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden hyvä uutinen”?

⁴ Nykyisenä lopun aikana Jehovan kansalle on annettu tehtäväksi saarnata ”tämä valtakunnan hyvä uutinen – – koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille” (Matt. 24:14). Miksi voidaan sanoa, että tämä julistamamme sanoma on myös ”Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden hyvä uutinen”? Koska kaikki siunaukset, jotka odotamme saavamme Valtakunnan hallinnon alaisuudessa, tulevat meille Kristuksen kautta ilmaistun Jehovan hyvyyden ansiosta (Ef. 1:3). Osoitammeko Paavalin tavoin kiitollisuutta Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden johdosta saarnaamalla innokkaasti? (Lue Roomalaiskirjeen 1:14–16.)

⁵ Kuten opimme edellisestä kirjoituksesta, Jehovan ansaitsematon hyvyys hyödyttää meitä syntisiä ihmisiä monin tavoin. Siksi olemme kaikille velkaa sen, että autamme heitä parhaamme mukaan ymmärtämään, miten Jehova ilmaisee rakkauttaan ja miten he voivat hyötyä siitä. Mitä Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden piirteitä voimme auttaa toisia arvostamaan?

 6, 7. Miten julistamme Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden hyvää uutista, kun selitämme ihmisille lunastusjärjestelyä?

⁶ Koska tässä sallivaisessa maailmassa syntiin ei enää liitetä juuri lainkaan häpeän leimaa, monet eivät tajua tarvitsevansa sovitusta. Samalla yhä useammat ihmiset huomaavat, ettei heidän elämäntapansa tuo todellista onnellisuutta. Vasta keskusteltuaan Jehovan todistajien kanssa monet ymmärtävät, mitä synti on, miten se vaikuttaa meihin ja mitä meidän on tehtävä vapautuaksemme sen orjuudesta. Vilpittömät ihmiset ovat helpottuneita saadessaan tietää, että suuressa rakkaudessaan ja ansaitsemattomassa hyvyydessään Jehova lähetti Poikansa maan päälle lunastamaan meidät synnistä ja sen seurauksesta, kuolemasta (1. Joh. 4:9, 10).

⁷ Paavali kirjoitti Jehovan rakkaasta Pojasta: ”Hänen [Jeesuksen] välityksellään meillä on vapautus lunnaiden perusteella hänen verensä kautta, niin, hairahdustemme anteeksianto hänen [Jehovan] ansaitsemattoman hyvyytensä rikkauden mukaan.” (Ef. 1:7.) Kristuksen lunastusuhri on painavin todiste Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan, ja se valaisee Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden rikkautta. Miten helpottavaa onkaan tietää, että jos uskomme Jeesuksen vuodatettuun vereen, syntimme annetaan anteeksi ja omatuntomme puhdistetaan! (Hepr. 9:14.) Tämä on tosiaan hyvä uutinen kerrottavaksi toisille.

 8. Miksi syntiset ihmiset täytyy sovittaa Jumalan kanssa?

⁸ Meillä on vastuu kertoa lähimmäisillemme, että he voivat saada ystävyyssuhteen Luojaansa. Ennen kuin ihmiset ilmaisevat uskoa Jeesuksen uhriin, Jumala pitää heitä vihollisinaan. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Joka uskoo Poikaan, sillä on ikuinen elämä; joka ei tottele Poikaa, se ei näe elämää, vaan hän pysyy Jumalan vihastuksen alaisena.” (Joh. 3:36.) Onneksi Kristuksen uhri mahdollistaa sovituksen Jumalan kanssa. Paavali totesi: ”Teidätkin, jotka olitte kerran vieraantuneita ja vihollisia, koska mielenne oli teoissa, jotka olivat pahoja, hän on nyt sovittanut hänen liharuumiinsa välityksellä hänen kuolemansa kautta.” (Kol. 1:21, 22.)

 9, 10. a) Minkä vastuun Kristus antoi voidelluille veljilleen? b) Miten ”muut lampaat” auttavat voideltuja?

⁹ Kristus on uskonut maan päällä oleville voidelluille veljilleen sen, mitä Paavali kutsuu ”sovituksen palvelustoimeksi”. Paavali kirjoitti ensimmäisen vuosisadan voidelluille kristityille: ”Kaikki on Jumalasta, joka sovitti meidät kanssaan Kristuksen välityksellä ja antoi meille sovituksen palvelustoimen, nimittäin sen, että Jumala sovitti Kristuksen välityksellä kanssaan maailman eikä laskenut heidän tililleen heidän hairahduksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Me olemme sen tähden lähettiläitä Kristuksen sijasta, ikään kuin Jumala pyytäisi hartaasti meidän välityksellämme. Me pyydämme Kristuksen sijaisina: ’Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.’ ” (2. Kor. 5:18–20.)

¹⁰ ”Muut lampaat” pitävät etuoikeutena auttaa voideltuja veljiään tässä palvelustoimessa (Joh. 10:16). Kristuksen lähetteinä he tekevät valtaosan työstä, jonka tarkoitus on opettaa ihmisille hengellistä totuutta ja auttaa näitä luomaan henkilökohtainen suhde Jehovaan. Tämä kuuluu tärkeänä osana perusteellisen todistuksen antamiseen Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden hyvästä uutisesta.

11, 12. Miksi ihmisille on hyvä uutinen, että he voivat rukoilla Jehovaa?

¹¹ Monet rukoilevat siksi, että se saa heidät tuntemaan olonsa hyväksi, mutta he eivät todellisuudessa usko Jumalan kuulevan heidän rukouksiaan. Heidän on tarpeen tietää, että Jehova on ”rukouksen Kuulija”. Psalmista Daavid kirjoitti: ”Oi rukouksen Kuulija, sinun luoksesi tulee ihmisiä kaikesta lihasta. Erheet ovat olleet minua mahtavammat. Mutta rikkomuksemme sinä peität.” (Ps. 65:2, 3.)

¹² Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos pyydätte mitä tahansa minun nimessäni, niin teen sen.” (Joh. 14:14.) ”Mitä tahansa” tarkoittaa tässä selvästikin kaikkea sitä, mikä on Jehovan tahdon mukaista. Johannes vakuuttaa: ”Tämä on se luottamus, joka meillä on häneen, että mitä pyydämmekin hänen tahtonsa mukaan, hän kuulee meitä.” (1. Joh. 5:14.) Miten mahtavaa onkaan auttaa toisia ymmärtämään, että rukous ei ole pelkkä henkinen kainalosauva vaan suurenmoinen keino lähestyä Jehovan ”ansaitsemattoman hyvyyden valtaistuinta”! (Hepr. 4:16.) Kun opetamme ihmisiä rukoilemaan oikealla tavalla, oikeaa Persoonaa ja oikeiden asioiden johdosta, autamme heitä pääsemään lähelle Jehovaa ja saamaan lohtua ahdistavina aikoina (Ps. 4:1; 145:18).

13, 14. a) Mitä kunniakkaita tehtäviä voidellut saavat tulevaisuudessa? b) Mitä suurenmoista työtä voidellut tekevät ihmiskunnan hyväksi?

¹³ Jehovan ansaitsematon hyvyys ulottuu paljon pitemmälle kuin nykyisen pahan järjestelmän loppuun. Paavali kirjoitti siitä suuresta kunniasta, jonka Jumala on antanut 144 000:lle Kristuksen hallitsijatoverille: ”Jumala, jolla on runsaasti armoa, suuren rakkautensa vuoksi, jolla hän rakasti meitä, teki meidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa, vieläpä kun me olimme kuolleita hairahduksissa – ansaitsemattomasta hyvyydestä teidät on pelastettu – ja hän herätti meidät yhdessä ja asetti meidät istumaan yhdessä taivaallisiin Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, jotta tulevissa asiainjärjestelmissä osoitettaisiin hänen ansaitsemattoman hyvyytensä verraton rikkaus hänen suosiollisuudessaan meitä kohtaan Kristuksen Jeesuksen yhteydessä.” (Ef. 2:4–7.)

¹⁴ On vaikea edes kuvitella niitä siunauksia, jotka Jehova antaa voidelluille kristityille heidän hallitessaan Kristuksen kanssa taivaassa (Luuk. 22:28–30; Fil. 3:20, 21; 1. Joh. 3:2). Erityisesti heille Jehova osoittaa ”ansaitsemattoman hyvyytensä verrattoman rikkauden”. Heistä muodostuu ”Uusi Jerusalem”, Kristuksen morsian (Ilm. 3:12; 17:14; 21:2, 9, 10). He osallistuvat Jeesuksen kanssa kansakuntien parantamiseen auttamalla tottelevaisia ihmisiä vapautumaan synnin ja kuoleman taakasta ja saavuttamaan täydellisyyden. (Lue Ilmestyksen 22:1, 2, 17.)

15, 16. Miten Jehova osoittaa ansaitsematonta hyvyyttä ”muita lampaita” kohtaan tulevaisuudessa?

¹⁵ Efesolaiskirjeen 2:7:ssä kerrotaan, että Jumalan ansaitsematon hyvyys osoitettaisiin ”tulevissa asiainjärjestelmissä”. Jehovan uudessa maailmassa kaikki maan päällä elävät saavat epäilemättä kokea ”hänen ansaitsemattoman hyvyytensä verrattoman rikkauden” (Luuk. 18:29, 30). Suurimpia Jehovan hyvyydestä kertovia todisteita tulee olemaan ihmisten herättäminen eloon haudoistaan (Job 14:13–15; Joh. 5:28, 29). Muinaisaikojen uskolliset miehet ja naiset, jotka kuolivat ennen Kristuksen uhrikuolemaa, samoin kuin ne ”muihin lampaisiin” kuuluvat, jotka kuolevat uskollisina viimeisten päivien kuluessa, herätetään eloon jatkamaan Jehovan palvelemista.

¹⁶ Ylösnousemuksen saavat myös miljoonat ihmiset, jotka ovat kuolleet tuntematta Jumalaa. Heille annetaan mahdollisuus alistua Jehovan suvereeniuteen. Johannes kirjoitti: ”Minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjakääröt avattiin. Mutta avattiin vielä yksi kirjakäärö; se on elämän kirjakäärö. Ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjakääröihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja kuolema ja Haades antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin kukin tekojensa mukaan.” (Ilm. 20:12, 13.) Noiden kuolleista herätettävien täytyy tietenkin oppia noudattamaan Raamatussa olevia periaatteita. Uusia hyödyllisiä ohjeita paljastetaan ”kirjakääröissä”, joissa kerrotaan, mitä Jehova odottaa uudessa maailmassa eläviltä. Näiden kirjakääröjen julkaiseminen on sekin osoitus Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä.

17. Mitä meidän tulisi pitää mielessämme, kun osallistumme todistustyöhön?

¹⁷ Lopun lähestyessä meidän on tärkeämpää kuin koskaan saarnata Valtakunnan hyvää uutista! (Mark. 13:10.) Tämä hyvä uutinen korostaa kiistatta Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä. Meidän tulisi pitää tämä mielessämme, kun osallistumme todistustyöhön. Saarnatessamme meillä on tavoitteena tuoda kunniaa Jehovalle. Voimme tehdä tämän osoittamalla ihmisille, että kaikki lupaukset uuden maailman siunauksista kertovat Jehovan suuresta hyvyydestä.

18, 19. Miten voimme ylistää Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä?

¹⁸ Todistaessamme toisille voimme selittää, että Kristuksen Valtakunta-hallinnon alaisuudessa ihmiskunta hyötyy täysin lunastusuhrista ja se kohotetaan asteittain täydellisyyteen. Raamatussa sanotaan: ”Itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen.” (Room. 8:21.) Tämän tekee mahdolliseksi ainoastaan Jehovan suuri hyvyys.

¹⁹ Meillä on ilo ja kunnia kertoa kaikille, jotka haluavat kuunnella, Ilmestyksen 21:4, 5:ssä olevasta sykähdyttävästä lupauksesta. Se kuuluu: ”[Jumala] pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet.” Valtaistuimella istuva Jehova sanoo: ”Katso! Minä teen kaiken uudeksi.” Lisäksi hän kehottaa: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet.” Kun saarnaamme innokkaasti tätä hyvää uutista, ylistämme Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä!