Anteliaisuus palkitaan

”BUSSI voi lähteä, mutta kiinalainen kaveri jää tänne!” Nämä sanat Alexandra kuuli odottaessaan bussissa rajan yli pääsyä eräässä Etelä-Amerikan maassa. Hän meni ulos katsomaan, mistä oli kyse, ja näki nuoren kiinalaismiehen, joka yritti huonolla espanjan taidollaan selittää ongelmaansa rajavartijalle. Alexandra oli mukana Jehovan todistajien kiinankielisen seurakunnan toiminnassa, ja niinpä hän tarjoutui toimimaan tulkkina.

Mies kertoi, että hän asui maassa laillisesti mutta hänen rahansa ja asiapaperinsa oli ryöstetty. Aluksi rajavartija ei uskonut miestä ja jopa epäili, että Alexandra oli mukana ihmiskaupassa. Lopulta vartija hyväksyi kiinalaismiehen selityksen, mutta tuolle kovaonniselle matkailijalle määrättiin sakko oikeiden asiapapereiden puuttumisesta. Koska miehellä ei ollut rahaa, Alexandra tarjoutui lainaamaan hänelle 20 dollaria. Mies oli äärimmäisen kiitollinen ja lupasi maksaa takaisin enemmänkin kuin tuon summan. Alexandra kertoi, ettei hän odottanut mitään ylimääräistä; hän halusi auttaa, koska se oli hänen mielestään oikein. Hän antoi miehelle joitakin Raamattuun perustuvia julkaisuja ja kannusti tätä tutkimaan Raamattua Jehovan todistajien kanssa.

On ilahduttavaa kuulla vieraita ihmisiä kohtaan osoitetusta anteliaisuudesta. Epäilemättä monet ihmiset toimisivat samoin kuin edellisen kokemuksen Alexandra, kuuluvatpa he johonkin uskontoon tai eivät. Olisitko sinä ollut halukas toimimaan yhtä epäitsekkäästi? Tämä kysymys on huomionarvoinen, sillä Jeesus sanoi: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.) Kysymys on myös tieteellisesti kiinnostava, koska tutkijat ovat saaneet selville, että anteliaisuus on ihmiselle hyväksi. Millä tavoin? Seuraavassa tarkastellaan sitä.

Kokemus osoittaa, että anteliaisuus ja onnellisuus kulkevat usein käsi kädessä. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumala rakastaa iloista antajaa.” Hän puhui kristityistä, jotka lahjoittivat anteliaasti varojaan auttaakseen ahdingossa olevia uskonveljiään. (2. Korinttilaisille 8:4; 9:7.) Paavali ei sanonut heidän antaneen siksi, että he olivat hyvällä mielellä. Päinvastoin juuri se, että he pystyivät antamaan, teki heidät onnellisiksi.

Erään tutkimuksen mukaan antaminen ”aktivoi sellaisia aivojen alueita, jotka liittyvät mielihyvän, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteisiin, mikä saa aikaan ’lämpimän hehkun efektin’”. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että ”rahan antaminen jollekulle toiselle lisäsi koehenkilöiden onnellisuutta enemmän kuin sen käyttäminen omaksi hyödyksi”.

Tuntuuko sinusta joskus, ettet olosuhteidesi vuoksi voi tehdä paljoakaan? Jokainen voi kuitenkin saada iloa anteliaisuudesta. Kun antaa oikeasta vaikuttimesta, määrän ei tarvitse olla suuri. Eräs Jehovan todistaja lähetti tämän lehden julkaisijalle lahjoituksen ja seuraavan viestin: ”Kaikki nämä vuodet olen pystynyt lahjoittamaan vain pieniä määriä rahaa valtakunnansalilla.” Hän kuitenkin jatkoi: ”Olen saanut Jehova Jumalalta takaisin paljon enemmän kuin olen antanut. – – Kiitos teille siitä, että voin antaa tällaisia lahjoja. Se lohduttaa minua.”

Raha ei ole tietenkään ainoa asia, mitä voi antaa. On paljon muitakin tapoja olla antelias.

Raamatussa todetaan: ”Rakkaudellisen huomaavainen mies kohtelee palkitsevasti omaa sieluaan, mutta julma saattaa eristyksiin oman elimistönsä.” (Sananlaskut 11:17.) Huomaavaiset, ystävälliset ihmiset ovat anteliaita. He haluavat toimia toisten hyväksi muun muassa antamalla aikaansa ja energiaansa ja pitämällä huolta toisista. Tällaisesta asenteesta on monenlaisia hyötyjä, joista vähäisin ei ole se, että anteliaisuus edistää terveyttä.

Tutkimusten mukaan niillä, jotka auttavat vapaaehtoisesti toisia, on harvemmin särkyjä ja kipuja sekä vähemmän masennusta. Heillä on kaiken kaikkiaan parempi terveys. Jopa kroonisista terveysongelmista, kuten MS-taudista tai HIV-infektiosta, kärsivien terveydentila kohenee, kun he ovat anteliaita. On myös tieteellistä näyttöä siitä, että kun alkoholismista toipuvat auttavat toisia, heillä on huomattavasti vähemmän masennusta ja pienempi todennäköisyys sortua uudelleen alkoholin väärinkäyttöön.

Edellä mainitun syyksi on esitetty sitä, että ”myötätunnon ja säälin tunteet sekä hyväsydämisyys jättävät vain vähän tilaa negatiivisille tunteille”. Anteliaisuus saattaa myös vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta. Lisäksi on havaittu, että leskeksi jääneet pääsevät masennusoireistaan nopeammin eroon, kun he tarjoutuvat tukemaan toisia.

Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että antaminen tekee meille hyvää.

Jeesus kannusti seuraajiaan: ”Harjoittakaa antamista, niin teille annetaan. Syliinne kaadetaan hyvä mitta, sullottu, ravisteltu ja kukkurainen. Sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” (Luukas 6:38.) Kun annat toisille, he mitä todennäköisimmin ovat kiitollisia sinulle ja heistä itsestään tulee anteliaita. Näin ollen anteliaisuus edistää ystävyyttä ja yhteishenkeä.

Ihmissuhteisiin perehtyneet tutkijat ovat huomanneet, että ”ne, jotka johdonmukaisesti toimivat epäitsekkäästi, saavat toiset toimimaan samoin”. Tosiasiassa ”jo pelkkä poikkeuksellisen ystävällisistä teoista lukeminen tekee ihmisistä anteliaampia”. Siksi erään tutkimuksen mukaan ”ihmissuhdeverkostossa jokainen voi vaikuttaa kymmeniin – jopa satoihin – ihmisiin, joista joitakuita hän ei edes tunne eikä ole koskaan tavannut”. Toisin sanoen yksi antelias teko voi käynnistää ketjureaktion, joka etenee ihmisestä toiseen läpi koko yhteisön. Tällaisessa yhteisössä olisi varmasti miellyttävää elää. Jos useammat ihmiset olisivat anteliaita, tuloksena olisi todellakin paljon hyvää.

Tätä hyvää vaikutusta havainnollistaa eräs Floridasta Yhdysvalloista tullut kokemus. Ryhmä Jehovan todistajia antoi katastrofiapua tuhoisan hurrikaanin jälkeen. Heidän odottaessaan työkaluja sen talon pihalla, joka oli tarkoitus korjata, he huomasivat, että erään naapuritalon aita oli vahingoittunut. He tarjoutuivat kunnostamaan sen. ”Olen ikuisesti kiitollinen”, sanoi naapuri myöhemmin Jehovan todistajien päätoimistoon lähettämässään kirjeessä. ”He olivat mukavimpia ihmisiä, mitä olen koskaan tavannut.” Kiitollisuus sai hänet lähettämään anteliaan lahjoituksen ”todistajien poikkeukselliseen työhön”.

Eräässä tutkimuksessa tehtiin merkittävä havainto: ihmisillä ”näyttää olevan luontainen taipumus auttaa toisia”. Tutkimuksen mukaan lapset ”käyttäytyvät epäitsekkäästi jo ennen kuin he osaavat puhua”. Mistä tämä johtuu? Raamattu vastaa tähän kysymykseen sanoessaan, että ihminen luotiin ”Jumalan kuvaksi”. Ihmisellä on siis samat perusominaisuudet kuin Jumalalla. (1. Mooseksen kirja 1:27.)

Anteliaisuus on yksi Luojamme Jehova Jumalan suurenmoisista ominaisuuksista. Hän on antanut meille elämän ja kaiken, mitä tarvitsemme voidaksemme olla onnellisia. (Apostolien teot 14:17; 17:26–28.) Opimme tuntemaan rakastavan taivaallisen Isämme ja hänen meitä koskevan tarkoituksensa, kun tutkimme hänen Sanaansa Raamattua. Raamatussa kerrotaan myös, minkä järjestelyn Jumala on tehnyt, jotta tulevaisuutemme olisi onnellinen.a (1. Johanneksen kirje 4:9, 10.) Anteliaisuus on tosiaan lähtöisin Jehova Jumalalta, ja meidät on tehty hänen kuvakseen. Ei siksi ole yllättävää, että Jumalan anteliaisuuden jäljitteleminen on meille hyödyksi ja että sen ansiosta saamme hänen hyväksyntänsä (Heprealaisille 13:16).

Muistatko kirjoituksen alussa mainitun Alexandran? Mihin kaikki johti? Eräs toinen bussimatkustaja sanoi hänelle, että hän sai heittää hyvästit rahoilleen. Mies, jota hän oli auttanut, otti kuitenkin yhteyttä bussin seuraavan pysähdyspaikan lähellä asuviin ystäviinsä, ja 20 dollarin velka maksettiin pikaisesti takaisin. Lisäksi mies noudatti Alexandran ehdotusta ja alkoi tutkia Raamattua. Alexandra oli iloinen tavatessaan hänet kolme kuukautta myöhemmin Jehovan todistajien kiinankielisessä konventissa Perussa. Kiitokseksi kaikesta, mitä Alexandra oli tehnyt, mies kutsui hänet ja hänen kanssaan konventtiin matkustaneet syömään omaan ravintolaansa.

Antaminen ja toisten auttaminen tuo suurta iloa – varsinkin jos samalla auttaa ihmisiä tutustumaan paremmin persoonaan, jolta kaikki hyvät lahjat ovat lähtöisin, Jehova Jumalaan! (Jaakobin kirje 1:17.) Hyödytkö sinä tällaisesta anteliaisuudesta?