Jumala ei ole puolueellinen

”Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – APOSTOLIEN TEOT 10:34, 35.

 1. Minkä tärkeän lausunnon Paavali esitti muinaisessa Ateenassa rodun suhteen?

”JUMALA, joka teki maailman ja kaiken, mitä siinä on, sekä taivaan että maan Herra, ei asu ihmistekoisissa temppeleissä – –. Yhdestä esi-isästä hän on luonut jokaisen ihmisrodun asumaan koko maan pinnalla.” (Apostolien teot 17:24–26, Phillips) Kuka sanoi nuo sanat? Kristitty apostoli Paavali sanoi ne kuuluisassa puheessaan Areiopagin kukkulalla Ateenassa Kreikassa.

 2. Mikä auttaa tekemään elämästä värikästä ja mielenkiintoista, ja mikä teki vaikutuksen erääseen japanilaiseen vieraaseen Etelä-Afrikassa?

² Paavalin lausunto voi hyvinkin saada meidät ajattelemaan sitä ihmeellistä vaihtelevuutta, jota esiintyy luonnossa. Jehova Jumala loi ihmisiä, eläimiä, lintuja, hyönteisiä ja niin monia erilaisia kasveja. Miten yksitoikkoista elämä olisikaan, jos ne kaikki olisivat samanlaisia! Niiden moninaisuus auttaa tekemään elämästä värikästä ja mielenkiintoista. Esimerkiksi erääseen Japanista tulleeseen vieraaseen, joka oli läsnä Jehovan todistajien konventissa Etelä-Afrikassa, teki vaikutuksen hänen siellä havaitsemiensa rotujen ja ihonvärien erilaisuus. Hän huomautti, miten erilaista on Japanissa, missä suurella enemmistöllä on samanlaiset rotupiirteet.

 3. Miten jotkut suhtautuvat erilaiseen ihonväriin, ja mitä tämä synnyttää?

³ Rotujen väliset erot aiheuttavat kuitenkin usein vakavia ongelmia. Monien mielestä ne, joilla on erilainen ihonväri, ovat huonompia ihmisiä. Tämä synnyttää katkeruutta, jopa vihaa ja rotuennakkoluulojen vitsauksen. Oliko tämä Luojamme tarkoitus? Ovatko jotkut rodut hänen silmissään parempia? Onko Jehova puolueellinen?

Luojamme – puolueellinenko?

 4–6. a) Mitä kuningas Joosafat sanoi puolueellisuudesta? b) Miten sekä Mooses että Paavali vahvistivat Joosafatin lausunnon? c) Mitä kysymyksiä jotkut saattavat esittää?

⁴ Voimme saada jonkinlaisen käsityksen siitä, miten Luojamme suhtautuu koko ihmiskuntaan, palaamalla historiassa taaksepäin. Kuningas Joosafat, joka hallitsi Juudaa vuosina 936–911 eaa., teki monia parannuksia ja järjestelyjä Jumalan lakiin perustuvan oikeusjärjestelmän kunnollista toimimista varten. Hän antoi tuomareille seuraavan erinomaisen neuvon: ”Katsokaa, mitä teette, sillä te ette ole tekemässä ihmisten tuomioita, vaan Herran tuomioita – –. Ottakaa vaari siitä, mitä teette, sillä Herrassa, meidän Jumalassamme, ei ole vääryyttä eikä puolueellisuutta.” – 2. Aikakirja 19:6, 7.

⁵ Satoja vuosia aiemmin profeetta Mooses oli sanonut Israelin sukukunnille: ”Herra, teidän Jumalanne, – – ei katso henkilöön [”ei kohtele ketään puolueellisesti”, UM].” (5. Mooseksen kirja 10:17) Ja kirjeessään roomalaisille Paavali huomautti: ”Tuska ja ahdistus on jokaisen osa, joka tekee pahaa, niin juutalaisen kuin kreikkalaisenkin. – – Jumala ei ole puolueellinen.” – Roomalaisille 2:9–11, Uusi testamentti nykysuomeksi.

⁶ Jotkut saattavat kuitenkin kysyä: ’Entä miten oli israelilaisten laita? Eivätkö he olleet Jumalan valittu kansa? Eikö hän ollut puolueellinen heitä kohtaan? Eikö Mooses sanonut koko Israelille: ”Herra, sinun Jumalasi, on valinnut sinut omaisuuskansakseen ennen kaikkia muita kansoja, mitä maan päällä on”?’ – 5. Mooseksen kirja 7:6.

 7. a) Mitä oli seurauksena siitä, että juutalaiset hylkäsivät Messiaan? b) Ketkä voivat nykyään nauttia Jumalalta tulevista suurenmoisista siunauksista, ja miten?

⁷ Jumala ei ollut puolueellinen käyttäessään israelilaisia erääseen erikoistarkoitukseen. Valikoidessaan kansaa, jonka kautta hän tuottaisi Messiaan, Jehova valitsi uskollisten heprealaisten patriarkkojen jälkeläiset. Mutta kun juutalaiset hylkäsivät Messiaan, Jeesuksen Kristuksen, ja surmasivat hänet, he menettivät Jumalan suosion. Nykyään ne mihin tahansa rotuun ja kansaan kuuluvat, jotka uskovat Jeesukseen, voivat kuitenkin nauttia suurenmoisista siunauksista, ja heillä voi olla ikuisen elämän odote. (Johannes 3:16; 17:3) Tämä varmasti todistaa, ettei Jumalassa ole puolueellisuutta. Lisäksi Jehova käski israelilaisia ’rakastamaan muukalaista’ ja kielsi ’sortamasta häntä’ hänen rodustaan tai kansallisuudestaan riippumatta. (5. Mooseksen kirja 10:19; 3. Mooseksen kirja 19:33, 34) Rakastava Isämme taivaassa ei siis tosiaankaan ole puolueellinen.

 8. a) Mikä todistaa, että Jehova ei suosinut Israelia puolueellisesti? b) Miten Jehova käytti Israelia?

⁸ Israelilaiset kyllä nauttivat erityisistä etuoikeuksista, mutta heillä oli myös raskas vastuu. He olivat velvollisia pitämään Jehovan lait, ja ne, jotka eivät onnistuneet tottelemaan niitä, tulivat kirouksen alaisiksi. (5. Mooseksen kirja 27:26) Itse asiassa israelilaisia täytyi rangaista toistuvasti Jumalan lain rikkomisesta. Jehova ei niin ollen suosinut heitä puolueellisesti. Hän käytti heitä pikemminkin luodakseen profeetallisia malleja ja antaakseen varoittavia esimerkkejä. Onneksi Jumala tuotti Lunastajan, Jeesuksen Kristuksen, juuri Israelin välityksellä koko ihmiskunnan siunaukseksi. – Galatalaisille 3:14; vrt. 1. Mooseksen kirja 22:15–18.

Oliko Jeesus puolueellinen?

 9. a) Miten Jehova ja Jeesus ovat samanlaisia? b) Mitä Jeesusta koskevia kysymyksiä herää?

⁹ Koska Jehovassa ei ole puolueellisuutta, niin voisiko Jeesus olla puolueellinen? Tarkastelkaamme seuraavaa seikkaa: Jeesus sanoi kerran: ”En etsi omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on lähettänyt minut.” (Johannes 5:30) Jehovan ja hänen rakkaan Poikansa välillä vallitsee täydellinen ykseys, ja Jeesus tekee Isänsä tahdon kaikissa suhteissa. He ovat itse asiassa näkemykseltään ja tarkoitukseltaan niin samanlaisia, että Jeesus saattoi sanoa: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.” (Johannes 14:9) Yli 33 vuoden ajan Jeesus todella koki, millaista on elää ihmisenä maan päällä, ja Raamattu paljastaa, miten hän kohteli toisia ihmisiä. Mikä oli hänen asenteensa toisia rotuja kohtaan? Oliko hän ennakkoluuloinen tai puolueellinen? Oliko Jeesus rotukiihkoilija?

10. a) Miten Jeesus vastasi erään foinikialaisen naisen avunpyyntöön? b) Osoittiko Jeesus ennakkoluuloisuutta viittaamalla siihen, että pakanat olivat ”pieniä koiria”? c) Miten nainen voitti vastaväitteen, ja millaisin seurauksin?

¹⁰ Jeesus vietti suurimman osan maallisesta elämästään juutalaisen kansan keskuudessa. Mutta eräänä päivänä foinikialainen pakananainen lähestyi Jeesusta ja pyysi tätä parantamaan hänen tyttärensä. Vastaukseksi Jeesus sanoi: ”Minua ei ole lähetetty muiden kuin Israelin huoneen kadonneiden lampaiden luo.” Nainen kuitenkin pyysi: ”Herra, auta minua!” Siihen Jeesus lisäsi: ”Ei ole oikein ottaa lasten leipää ja heittää sitä pienille koirille.” Juutalaisille koirat olivat epäpuhtaita eläimiä. Osoittiko Jeesus siis ennakkoluuloisuutta viittaamalla siihen, että pakanat olivat ”pieniä koiria”? Ei, sillä hän oli juuri maininnut Jumalalta saamansa erikoistehtävän huolehtia ’Israelin kadonneista lampaista’. Lisäksi vertaamalla ei-juutalaisia ”pieniin koiriin”, eikä villikoiriin, Jeesus pehmensi tuota vertausta. Se mitä hän sanoi, koetteli tietenkin tuota naista. Vaatimattomasti, vaikkakin päättäneenä voittaa tämän vastaväitteen, nainen vastasi tahdikkaasti: ”Niin, Herra, mutta syöväthän pienet koirat niitä muruja, jotka putoavat niiden isäntien pöydältä.” Liikuttuneena naisen uskosta Jeesus paransi hänen tyttärensä heti. – Matteus 15:22–28.

11. Miten juutalaiset ja samarialaiset suhtautuivat toisiinsa, kuten muuan Jeesukseen liittynyt tapaus valaisee?

¹¹ Tarkastele myös sitä, miten Jeesus kohteli joitakuita samarialaisia. Juutalaisten ja samarialaisten välillä vallitsi syvä vihamielisyys. Kerran Jeesus lähetti sanansaattajia suorittamaan valmisteluja häntä varten erääseen samarialaiseen kylään. Mutta nuo samarialaiset ”eivät ottaneet häntä vastaan, koska hän oli kääntänyt kasvonsa kohti Jerusalemia mennäkseen sinne”. Tämä järkytti Jaakobia ja Johannesta siinä määrin, että he halusivat kutsua tulen alas taivaasta tekemään heistä lopun. Mutta Jeesus nuhteli näitä kahta opetuslasta, ja he kaikki menivät toiseen kylään. – Luukas 9:51–56.

12. Miksi muuan samarialainen nainen yllättyi Jeesuksen pyynnöstä?

¹² Tunsiko Jeesuskin tuota juutalaisten ja samarialaisten välillä vallinnutta vihamielisyyttä? Panehan merkille, mitä tapahtui erään toisen kerran. Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat matkalla Juudeasta Galileaan, ja heidän täytyi kulkea Samarian kautta. Matkasta väsyneenä Jeesus istuutui Jaakobin lähteelle lepäämään sillä aikaa, kun hänen opetuslapsensa menivät Sykarin kaupunkiin ostamaan ruokaa. Sillä välin muuan samarialainen nainen tuli ammentamaan vettä. Jeesushan oli erään toisen kerran itse luokitellut samarialaisten kuuluvan ”toiseen rotuun”. (Luukas 17:16–18, The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures) Mutta hän sanoi naiselle: ”Anna minulle juotavaa.” Koska juutalaiset eivät olleet missään tekemisissä samarialaisten kanssa, yllättynyt nainen vastasi: ”Kuinka sinä, vaikka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, kun olen samarialainen nainen?” – Johannes 4:1–9.

13. a) Miten Jeesus vastasi samarialaisen naisen vastaväitteeseen, ja miten tämä suhtautui siihen? b) Mikä oli lopputulos?

¹³ Mutta Jeesus ei kiinnittänyt huomiota naisen vastaväitteeseen. Sen sijaan hän otti tilaisuudesta vaarin antaakseen naiselle todistusta, jopa tunnustaen tälle olevansa Messias! (Johannes 4:10–26) Hämmästynyt nainen jätti vesiruukkunsa lähteelle, juoksi takaisin kaupunkiin ja alkoi kertoa toisille, mitä oli tapahtunut. Vaikka hän olikin elänyt moraalitonta elämää, hän ilmaisi kiinnostuksensa hengellisiä asioita kohtaan sanomalla: ”Ei kai tämä vain ole Kristus?” Mikä oli lopputulos? Monet paikalliset ihmiset uskoivat Jeesukseen naisen antaman erinomaisen todistuksen perusteella. (Johannes 4:27–42) On kiinnostavaa, että kirjassaan A Biblical Perspective on the Race Problem (Raamatun näkökanta rotuongelmaan) seurakuntateologi Thomas O. Figart huomautti: ”Jos Herramme mielestä oli tarpeeksi tärkeää syrjäyttää virheellinen rotuperinne ystävällisellä eleellä, siinä tapauksessa meidänkin pitäisi varoa sitä, ettei rotusorron virta nielaise meitä mukaansa.”

14. Mitä todisteita Jehovan puolueettomuudesta ilmaantui evankelista Filippuksen palveluksen aikana?

¹⁴ Jehova Jumalan puolueettomuus soi eri rotuihin kuuluvien ihmisten tulla juutalaisiksi käännynnäisiksi. Harkitse myös sitä, mitä tapahtui 1 900 vuotta sitten Jerusalemin ja Gazan välisellä erämaatiellä. Muuan Etiopian kuningattaren palveluksessa ollut mustaihoinen mies ajoi vaunuissaan ja luki Jesajan profetiaa. Tämä virkamies oli ympärileikattu käännynnäinen, sillä ”hän oli mennyt Jerusalemiin palvomaan”. Jehovan enkeli ilmestyi juutalaiselle evankelista Filippukselle ja sanoi hänelle: ”Lähesty noita vaunuja ja liity mukaan.” Sanoiko Filippus: ”Voi ei! Hänhän on toiseen rotuun kuuluva mies”? Ei suinkaan! Filippus otti iloiten vastaan etiopialaisen kutsun nousta vaunuihin, istuutua hänen viereensä ja selittää Jeesusta Kristusta koskevaa Jesajan profetiaa! Kun he tulivat veden luo, etiopialainen kysyi: ”Mikä estää minua tulemasta kastetuksi?” Koska mikään ei ollut sen esteenä, Filippus ilomielin kastoi etiopialaisen ja Jehova hyväksyi tuon onnellisen miehen puolueettoman Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, voidelluksi seuraajaksi. (Apostolien teot 8:26–39) Mutta lisätodisteita Jumalan puolueettomuudesta ilmaantui pian.

Suuri muutos

15. Mikä muutos tapahtui Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja miten Paavali selittää sitä?

¹⁵ Kristuksen kuolema ei poistanut maailmallisia rotuennakkoluuloja. Mutta tuon uhrikuoleman välityksellä Jumala muutti Jeesuksen juutalaisten opetuslasten suhteen hänen pakanaseuraajiinsa. Apostoli Paavali osoitti tämän, kun hän kirjoitti Efesoksessa olleille pakanakristityille ja sanoi: ”Pitäkää siksi jatkuvasti mielessänne, että te olitte aikaisemmin kansojen ihmisiä lihaan katsoen – – että te olitte juuri tuohon aikaan ilman Kristusta, vieraantuneita Israelin valtiosta ja vieraita lupauksen liitoille, eikä teillä ollut toivoa, ja te olitte ilman Jumalaa maailmassa. Mutta nyt Kristuksen Jeesuksen yhteydessä te, jotka olitte kerran kaukana, olette tulleet lähelle Kristuksen veren välityksellä. Sillä hän on meidän rauhamme, hän joka teki ne kaksi osapuolta yhdeksi ja hävitti väliseinän, joka aitasi ne erilleen.” Tuo ”väliseinä” eli erilaisuuden vertauskuva oli lakiliittojärjestely, joka toimi erottajana juutalaisten ja pakanoitten välillä. Se poistettiin Kristuksen kuoleman perusteella niin, että hänen välityksellään sekä juutalaiset että pakanat saattoivat ”lähestyä Isää yhden hengen välityksellä”. – Efesolaisille 2:11–18.

16. a) Miksi Pietarille annettiin Valtakunnan avaimet? b) Kuinka monta avainta oli, ja mitä oli seurauksena niiden käyttämisestä?

¹⁶ Lisäksi apostoli Pietarille annettiin ”taivasten valtakunnan avaimet”, niin että mihin tahansa rotuun kuuluvat ihmiset saattoivat oppia Jumalan tarkoituksista, ”syntyä uudelleen” pyhästä hengestä ja tulla Kristuksen hengellisiksi perillisiksi. (Matteus 16:19; Johannes 3:1–8) Pietari käytti kolmea kuvaannollista avainta. Ensimmäinen oli juutalaisia varten, toinen samarialaisia ja kolmas pakanoita varten. (Apostolien teot 2:14–42; 8:14–17; 10:24–28, 42–48) Sillä tavoin puolueeton Jumala Jehova avasi kaikkiin rotuihin kuuluville valituille edun olla Jeesuksen hengellisiä veljiä ja Valtakunnan perijätovereita. – Roomalaisille 8:16, 17; 1. Pietari 2:9, 10.

17. a) Mikä epätavallinen näky annettiin Pietarille ja miksi? b) Kenen kotiin eräät miehet opastivat Pietarin, ja ketkä odottivat häntä siellä? c) Mistä Pietari muistutti noita pakanoita, mutta mitä Jumala oli kuitenkin selvästi opettanut hänelle?

¹⁷ Pietarin valmistamiseksi käyttämään kolmatta avainta, joka oli pakanoita varten, hänelle annettiin epätavallinen näky epäpuhtaista eläimistä, ja häntä käskettiin: ”Nouse, Pietari, teurasta ja syö!” Opetus oli: ”Älä sinä enää kutsu saastuneeksi sitä, minkä Jumala on puhdistanut.” (Apostolien teot 10:9–16) Pietari oli aivan ymmällä näyn merkityksestä. Mutta pian kolme miestä saapui viemään hänet Korneliuksen, Kesareaan määrätyn Rooman armeijan upseerin, kotiin. Koska tuo kaupunki oli Rooman joukkojen tärkein päämaja Juudeassa, oli luonnollista, että Korneliuksen koti oli siellä. Tuossa erittäin pakanallisessa ympäristössä Kornelius yhdessä sukulaistensa ja läheisten ystäviensä kanssa odotti Pietaria. Apostoli muistutti heitä: ”Te tiedätte hyvin, kuinka lainvastaista juutalaisen on liittyä toisheimoisen miehen seuraan tai lähestyä häntä, ja kuitenkin Jumala on näyttänyt minulle, ettei minun tulisi kutsua ketään ihmistä saastuneeksi tai epäpuhtaaksi. Siksi tulinkin vastaan sanomatta, kun minua lähetettiin hakemaan.” – Apostolien teot 10:17–29.

18. a) Minkä tärkeän ilmoituksen Pietari teki Korneliukselle ja hänen vierailleen? b) Mikä dramaattinen tapaus sattui Pietarin todistaessa Jeesuksesta? c) Mikä askel sitten otettiin noiden uskovien pakanoiden tapauksessa?

¹⁸ Korneliuksen selitettyä, miten Jumala oli ohjannut asioiden kulkua, Pietari sanoi: ”Tosiaankin minä havaitsen, että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:30–35) Kun apostoli sitten jatkoi todistuksen antamista Jeesuksesta Kristuksesta, tapahtui jotakin dramaattista. ”Pietarin vielä puhuessa näistä asioista tuli pyhä henki kaikkien niiden päälle, jotka kuulivat sanan.” Pietarin juutalaiset seuralaiset ”hämmästyivät, koska pyhän hengen ilmainen lahja vuodatettiin myös kansojen ihmisten päälle. Sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja julistavan Jumalan suuruutta.” Pietari vastasi: ”Voiko kukaan kieltää näiltä vettä, niin ettei näitä kastettaisi, jotka ovat saaneet pyhän hengen niin kuin mekin?” Kuka olisi voinut vastustaa, sillä taivaassa olevan puolueettoman Jumalan pyhä henki oli vuodatettu noiden uskovien pakanoiden päälle? Sen vuoksi Pietari ”käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimessä”. – Apostolien teot 10:36–48.

”Jokaisesta kansakunnasta”

19. Miksi rotuviha lisääntyy, ja missä määrin?

¹⁹ Me huomaamme nyt elävämme ”viimeisissä päivissä” ja ”kriittiset ajat, joista on vaikea selviytyä” ovat nyt todellista elämää. Ihmiset ovat muun muassa itserakkaita, suuriluuloisia, kopeita, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, vailla itsehillintää, raivoisia, uppiniskaisia ja ylpeydestä pöyhistyneitä. (2. Timoteukselle 3:1–5) Ei ole yllättävää, että sellaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä rotuviha ja -levottomuudet lisääntyvät kautta maailman. Monissa maissa erirotuiset ja -väriset ihmiset halveksivat ja jopa vihaavat toisiaan. Tämä on johtanut joissakin maissa suoranaiseen taisteluun ja kauheisiin raakuuksiinkin. Jopa niin kutsutuissa valistuneemmissa yhteiskunnissa monien ihmisten on vaikea voittaa rotuennakkoluuloja. Ja tämä ”sairaus” näyttää leviävän alueille, joilla niitä vähiten odottaisi, kuten merten saarille, jotka kerran olivat melkein idyllisen rauhallisia.

20. a) Minkä Jumalan antaman näyn Johannes näki? b) Missä määrin tämä profeetallinen näky täyttyy? c) Mitä joidenkuiden on vielä vaikea voittaa täysin, ja mistä heidän pitäisi etsiä ratkaisua?

²⁰ Monissa osissa maailmaa vallitsevasta rotujen välisen sovun puutteesta huolimatta puolueeton Jumala Jehova kuitenkin ennusti saattavansa kaikkiin rotuihin ja kansakuntiin kuuluvan kansan merkittävään kansainväliseen ykseyteen. Jumalan antamassa näyssä apostoli Johannes näki ”lukemattoman ihmisjoukon, jota oli mahdotonta laskea, jokaisesta kansakunnasta, rodusta, heimosta ja kielestä; he seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä” ylistäen Jehovaa. (Ilmestys 7:9, The Jerusalem Bible) Tämä profetia on jo täyttymässä. Nykyään 210 maassa yli 3 300 000 Jehovan todistajaa kaikista kansakunnista ja roduista nauttii ykseydestä ja rotujen välisestä sovusta. Mutta he ovat yhä epätäydellisiä. Joidenkuiden heistä on jopa vaikea voittaa täysin rotuennakkoluuloja, vaikka he eivät sitä ehkä itse huomaa. Miten tämä ongelma voidaan voittaa? Käsittelemme tätä kysymystä seuraavassa kirjoituksessa, joka perustuu puolueettoman Jumalan Jehovan henkeytetyn Sanan hyödyllisiin neuvoihin.

Palvelkaa Jehovaa yksimielisesti

”Silloin minä muutan puhtaiksi kansain huulet [”kansoille puhtaan kielen”, UM], niin että ne kaikki rukoilevat Herran nimeä, palvelevat häntä yksimielisesti.” – SEFANJA 3:9.

 1, 2. a) Minkä profetian täyttymyksen Jehova saa nyt aikaan? b) Mitä kysymyksiä tämä profetia herättää?

JEHOVA JUMALA tekee nykyään jotakin sellaista, mitä ihmiset eivät pystyisi koskaan yksin toteuttamaan. Tässä jakautuneessa maailmassa puhutaan noin 3 000:ta kieltä, mutta Jumala saa nyt aikaan seuraavan profetian täyttymyksen: ”Minä muutan kansoille puhtaan kielen, jotta ne kaikki kääntyisivät Jehovan nimen puoleen palvellakseen häntä olka olkaa vasten.” – Sefanja 3:9, UM.

² Mikä on tämä ”puhdas kieli”? Ketkä puhuvat sitä? Ja mitä Jumalan ’palveleminen olka olkaa vasten’ merkitsee?

He puhuvat ”puhdasta kieltä”

 3. Mikä on ”puhdas kieli”, ja miksi sitä puhuvat eivät ole jakautuneita?

³ Helluntaipäivänä vuonna 33 Jumalan pyhä henki vuodatettiin Jeesuksen Kristuksen opetuslasten päälle, ja se teki heidät kykeneviksi puhumaan kielillä, joita he eivät olleet oppineet. Siksi heidän oli mahdollista kertoa monille erikielisille ihmisille ”Jumalan suurenmoisuuksista”. Jehova alkoi tällä tavoin saattaa ykseyteen ihmisiä kaikista kansallisuuksista. (Apostolien teot 2:1–21, 37–42) Kun uskovista pakanoista tuli myöhemmin Jeesuksen seuraajia, Jumalan palvelijat muodostivat tosiaan monikielisen ja -rotuisen kansan. Maailmalliset raja-aidat eivät ole kuitenkaan koskaan repineet heitä erilleen, koska he kaikki puhuvat ”puhdasta kieltä”. Tämä on Sefanjan 3:9:ssä ennustettu Raamatun totuuden yhteinen kieli. (Efesolaisille 4:25) ”Puhdasta kieltä” puhuvat eivät ole jakautuneita vaan ’puhuvat yhtäpitävästi’ ja ovat ”sopeutuvasti yhteen liittyneitä samanmielisinä ja samassa ajatussuunnassa”. – 1. Korinttolaisille 1:10.

 4. Miten Sefanjan 3:9 viittasi monikieliseen ja monien rotujen väliseen yhteistyöhön, ja mistä sitä on nykyään löydettävissä?

⁴ ”Puhtaan kielen” piti tehdä mahdolliseksi se, että kaikkiin kansoihin ja rotuihin kuuluvat ihmiset palvelisivat Jehovaa ”yksimielisesti”. He palvelisivat Jumalaa ”olka olkaa vasten” (Uuden maailman käännös) eli kirjaimellisesti ’yksiolkaisesti’ tai ”yhteisestä sopimuksesta ja rinta rinnan”. (The Amplified Bible) Muuan toinen käännös sanoo: ”Silloin minä muutan kaikkien kansojen huulet puhtaiksi, jotta ne kaikki voivat kääntyä Jehovan nimen puoleen ja toimia yhdessä hänen palveluksessaan.” (Byington) Tällaista monikielistä ja monien rotujen välistä yhteistyötä Jumalan palveluksessa on löydettävissä ainoastaan Jehovan todistajien keskuudesta.

 5. Mihin käyttöön Jehovan todistajat voivat panna minkä tahansa ihmiskielen?

⁵ Koska kaikki Jehovan todistajat puhuvat Raamatun totuuden ”puhdasta kieltä”, he voivat panna minkä tahansa ihmiskielen ylevimpään käyttöön – ylistämään Jumalaa ja julistamaan Valtakunnan hyvää uutista. (Markus 13:10; Tiitukselle 2:7, 8; Heprealaisille 13:15) Miten suurenmoista onkaan, että ”puhdas kieli” tekee sillä tavoin mahdolliseksi kaikkiin kansallisuuksiin kuuluville ihmisille palvella Jehovaa yksimielisesti!

 6. Miten Jehova suhtautuu ihmisiin, mutta mikä auttaa, jos jonkun kristityn sydämessä kytee jonkin verran puolueellisuutta?

⁶ Kun Pietari todisti Korneliukselle ja muille pakanoille, hän sanoi: ”Tosiaankin minä havaitsen, että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:34, 35) Toisissa käännöksissä sanotaan, ”ettei Jumala katso henkilöön”, ”ettei Jumala erottele ihmisiä” ja että Jumalalla ”ei ole suosikkeja”. (Kirkkoraamattu, Uusi testamentti nykysuomeksi, New International Version) Jehovan palvelijoina meidän pitäisi suhtautua mitä tahansa kansallisuutta oleviin ihmisiin samoin kuin hän suhtautuu. Mutta entä jos jonkun kristityn sydämessä kytee jonkin verran puolueellisuutta? Silloin on hyödyllistä panna merkille, miten puolueeton Jumalamme kohtelee jokaisesta kansakunnasta, sukukunnasta, kansasta ja kielestä koostuvia palvelijoitaan. – Ks. myös Herätkää!-lehteä 8. helmikuuta 1985 s. 3–11.

He ovat kalleuksia

 7. Kun on kyse suhteesta Jumalaan, miten toinen kristitty ei eroa toisesta, mihin tahansa kansaan tai rotuun kuuluvasta kristitystä?

⁷ Jos olet kastettu Jehovan todistaja, sinä mitä todennäköisimmin aikaisemmin ’huokasit ja valitit kaikkia kauhistuksia’, joita tässä pahassa järjestelmässä tapahtuu. (Hesekiel 9:4) Olit ’kuollut synneissäsi’, mutta Jumala veti sinut armollisesti luokseen Jeesuksen Kristuksen välityksellä. (Efesolaisille 2:1–5; Johannes 6:44) Näissä suhteissa et eronnut toisista, jotka ovat nyt uskonveljiäsi. Pahuus vaivasi heitäkin, hekin olivat ’kuolleita synneissään’ ja ottivat vastaan Jumalan armon Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Rodustamme tai kansallisuudestamme riippumatta me voimme nyt olla Jehova Jumalan todistajia ainoastaan uskon avulla. – Roomalaisille 11:20.

 8. Miten Haggai 2:7 täyttyy nykyään?

⁸ Haggain 2:7:ssä olevat profeetalliset sanat auttavat meitä ymmärtämään, miten meidän pitäisi suhtautua eri kansallisuutta oleviin uskonveljiin. Siinä Jehova julisti: ”Minä liikutan kaikki pakanakansat, ja kaikkien pakanakansojen kalleudet tulevat, ja minä täytän tämän temppelin kunnialla.” Tämä puhtaan uskonnon ennustettu korottaminen tapahtuu Jumalan tosi temppelissä, siellä missä häntä palvotaan. (Johannes 4:23, 24) Mutta mitä nämä ”kaikkien pakanakansojen kalleudet” ovat? He ovat ne tuhannet ihmiset, jotka rakastavat vanhurskautta ja suhtautuvat suosiollisesti Valtakunnan saarnaamistyöhön. He virtaavat ”Herran [”Jehovan”, UM] temppelin vuorelle” kaikista kansoista ja roduista, ja heistä tulee hänen kastettuja todistajiaan ja osa kansainvälistä ”suurta joukkoa”. (Jesaja 2:2–4; Ilmestys 7:9) Ne, jotka ylistävät Jehovaa osana hänen maallista järjestöään, ovat puhtaita, siveitä ja jumalisia ihmisiä – tosiaankin kalleuksia. Jokaisen tosi kristityn pitäisi sen vuoksi tietenkin haluta osoittaa veljellistä rakkautta kaikkia näitä kalleuksia kohtaan, jotka ovat otollisia yhteiselle taivaalliselle Isällemme.

Heillä on uusi persoonallisuus

 9. Vaikka emme menneisyydessä olisikaan ajatelleet hyvää ulkomaalaisista, miksi tilanteen pitäisi olla erilainen nyt, kun olemme kristittyjä?

⁹ Hengelliset veljemme ja sisaremme kautta maailman ovat kalleuksia myös siksi, että he ovat noudattaneet neuvoa ’riisua pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutua uuteen persoonallisuuteen’. ”[Se] uudistuu täsmällisen tiedon avulla Hänen kuvansa mukaan, joka sen loi, missä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, vierasmaalaista, skyyttalaista, orjaa, vapaata, vaan Kristus on kaikki ja kaikissa.” (Kolossalaisille 3:9–11) Jos joku ei aikaisemmin ajatellut hyvää juutalaisesta, kreikkalaisesta tai jostakusta muusta hänelle ulkomaalaisesta, tilanteen pitäisi olla erilainen nyt, kun hän on kristitty. Rodusta, kansallisuudesta tai kulttuurista huolimatta ne, joilla on ”uusi persoonallisuus” tuottavat ja ilmaisevat Jumalan pyhän hengen hedelmää: rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä ja itsehillintää. (Galatalaisille 5:22, 23) Tämä tekee heidät rakkaiksi heidän Jehovaa palvoville tovereilleen.

10. Jos tunnemme kiusausta esittää yleistäviä epäedullisia huomautuksia toiseen rotuun tai kansaan kuuluvista uskonveljistämme, miten Tiituksen 1:5–12 voi auttaa meitä?

¹⁰ Toisin kuin Jehovan palvelijat jotkut maailmalliset ihmiset tekevät halveksivia huomautuksia ihmisistä, jotka ovat jotakin muuta kansallisuutta kuin he itse. Mutta sanoipa eräs kreetalainen profeetta kerran omaan kansaansa kuuluvista: ”Kreetalaiset ovat aina valehtelijoita, vahingollisia petoja, toimettomia ahmatteja.” Apostoli Paavalia muistutettiin noista sanoista, kun tuli välttämättömäksi vaientaa Kreetan saaren kristittyjen keskuudessa olevia vääriä opettajia. Mutta Paavali ei varmastikaan sanonut: ’Kaikki kreetalaiset kristityt valehtelevat, aiheuttavat vahinkoa ja ovat laiskoja ja ahmatteja.’ (Tiitukselle 1:5–12) Ei, sillä kristityt eivät puhu halveksivasti toisista. Lisäksi enemmistö noista kreetalaisista kristityistä oli pukenut ylleen ”uuden persoonallisuuden”, ja jotkut olivat hengellisesti päteviä nimitettäviksi vanhimmiksi. Tämä ansaitsee vakavaa huomiota, jos ylipäänsä tunnemme kiusausta esittää yleistäviä epäedullisia huomautuksia jotakin tiettyä rotua tai kansallisuutta olevista hengellisistä veljistämme ja sisaristamme.

Pitäkää toisia parempina

11. Jos kristityn sydämessä on jonkinlaista puolueellisuutta, mitä hän voi tehdä?

¹¹ Jos kristitty toisaalta olisi puolueellinen jonkin rodun tai kansallisuuden hyväksi, hän luultavasti paljastaisi tämän sanoin tai teoin. Tämä voisi puolestaan saada aikaan loukattuja tunteita, erityisesti seurakunnassa, joka koostuu eri kansallisuutta olevista ihmisistä. Kukaan kristitty ei varmastikaan haluaisi asettaa sellaista rasitusta Jumalan kansan ykseydelle. (Psalmi 133:1–3) Jos siis kristityn sydämessä on vähääkään puolueellisuutta, hän voi täydellä syyllä rukoilla: ”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.” – Psalmi 139:23, 24.

12. Miksi meidän ei pitäisi kerskua itsestämme tai toisista, jotka ovat kanssamme samaa kansallisuutta?

¹² On hyvä suhtautua realistisesti siihen, että me kaikki olemme epätäydellisiä ihmisiä, joilla ei voisi olla mitään asemaa Jumalan edessä ilman Jeesuksen Kristuksen uhrin ansiota. (1. Johannes 1:8–2:2) Mikä sen vuoksi tekee meistä erilaisia kuin toiset? Koska meillä ei ole mitään, mitä emme ole saaneet, niin miksi kerskuisimme itsestämme tai toisista, jotka ovat kanssamme samaa kansallisuutta? – Vrt. 1. Korinttolaisille 4:6, 7.

13. Miten me voimme osaltamme edistää seurakunnan ykseyttä, ja mitä voidaan oppia Filippiläiskirjeen 2:1–11:stä?

¹³ Me voimme osaltamme edistää seurakunnan ykseyttä, jos tunnustamme toisten hyvät ominaisuudet ja osoitamme arvostavamme niitä. Juutalainen apostoli Paavali antoi meille kaikille ajattelemisen aihetta, kun hän kehotti ei-juutalaisia filippiläisiä: ”Tehkää minun iloni täydeksi siten, että olette samaa mieltä ja että teillä on sama rakkaus, että olette liittyneet yhteen sielultanne, että pidätte yhden ajatuksen mielessä, ettette tee mitään riidanhalusta tai itsekeskeisyydestä, vaan katsotte vaatimattomin mielin, että toiset ovat teitä parempia.” Jeesus Kristus antoi esimerkin oikeasta asenteesta, jota meidän tulisi ilmaista mitä tahansa rotua ja kansallisuutta olevia lähimmäisiämme kohtaan. Vaikka hän oli mahtava henkiolento, hän ”tuli ihmisten kaltaiseksi” ja nöyrrytti itsensä kidutuspaalussa tapahtuneeseen kuolemaan saakka kaikkiin eri rotuihin ja kansoihin kuuluvien syntisten ihmisten puolesta. (Filippiläisille 2:1–11) Eikö meidän siis Jeesuksen seuraajina pitäisi rakastaa toisia, olla nöyriä ja sääliväisiä sekä tunnustaa, että toiset ovat meitä parempia?

Kuuntele ja tarkkaile

14. Mikä saattaa auttaa meitä pitämään toisia itseämme parempina?

¹⁴ Se, että todella kuuntelemme, kun toiset puhuvat, ja tarkkailemme huolellisesti heidän käytöstään, saattaa auttaa meitä pitämään heitä itseämme parempina. Me saatamme esimerkiksi joutua rehellisesti myöntämään itsellemme, että joku toinen, ehkä erirotuinen, vanhin on pystynyt antamaan meitä paremmin tehokkaita neuvoja teokraattisessa palveluskoulussa. Me voimme havaita, että juuri hänen hengellisyytensä, eikä välttämättä hänen ilmaisu- tai puhetapansa, tekee hänet kykeneväksi saamaan hyviä tuloksia toisten uskovien auttamisessa tulemaan päteviksi Valtakunnan julistajiksi. Ja on ilmeistä, että Jehova siunaa hänen ponnistelunsa.

15. Mitä saatamme panna merkille, kun kuuntelemme palvojatovereittemme ajatuksia?

¹⁵ Kun keskustelemme veljiemme ja sisartemme kanssa tai kuuntelemme heidän vastauksiaan kokouksissa, me saatamme huomata, että jotkut heistä ymmärtävät paremmin joitakin Raamatun totuuksia kuin me. Me saatamme havaita, että heidän veljellinen rakkautensa ilmenee voimakkaampana, heillä näyttää olevan enemmän uskoa tai he osoittavat suurempaa luottamusta Jehovaan. Onpa siis heidän kansallisuutensa sama kuin meidän tai ei, he kannustavat meitä rakkauteen ja hyviin tekoihin, auttavat meitä vahvistamaan uskoamme ja saavat meidät luottamaan täydemmin taivaalliseen Isäämme. (Sananlaskut 3:5, 6; Heprealaisille 10:24, 25, 39) Jehova on selvästi lähestynyt heitä ja niin meidänkin pitäisi tehdä. – Vrt. Jaakob 4:8.

Siunattuja ja tuettuja

16, 17. Valaise sitä, että Jehova ei ole puolueellinen siunatessaan mitä tahansa kansallisuutta tai rotua olevia palvelijoitaan.

¹⁶ Jehova ei ole puolueellinen siunatessaan mitä tahansa kansallisuutta tai rotua olevia palvelijoitaan. Tarkastellaanpa esimerkiksi Brasiliaa. Brasilialaiset eivät suinkaan kuulleet Valtakunnan sanomaa ensiksi ulkomaalaisilta lähetystyöntekijöiltä, vaan kahdeksan brasilialaista merimiestä puhui siitä noin vuonna 1920. Jumalan siunaus on ollut ilmeinen, sillä palvelusvuoteen 1987 mennessä tuossa 141 302 000 asukkaan maassa saatiin 216 216 Valtakunnan julistajan huippu – suhde on yksi julistaja 654:ää asukasta kohden.

¹⁷ Harkitse muuatta toista esimerkkiä Jumalan siunauksesta. Huhtikuussa 1923 kaksi mustaa Jehovan todistajaa Karibianmeren saarelta, Trinidadilta, lähetettiin julistamaan Valtakunnan sanomaa Länsi-Afrikkaan. Niinpä veli ja sisar W. R. Brown palvelivat siellä vuosia, ja veli Brown tuli tunnetuksi ”Raamattu-Brownina”. He ’istuttivat’ ja ”Jumala sai aikaan jatkuvan kasvun” myös toisten työskennellessä tuolla laajalla alueella. (1. Korinttolaisille 3:5–9) Nykyään Valtakunnan julistajia on yli 32 600 Ghanassa ja yli 133 800 yksistään Nigeriassa.

18, 19. Kerro esimerkkejä siitä, miten puolueeton Jumalamme tukee kaikkiin rotuihin ja kansoihin kuuluvia palvelijoitaan.

¹⁸ Jehova paitsi siunaa kaikkiin kansoihin ja rotuihin kuuluvia palvelijoitaan myös tukee heitä. Pohdihan esimerkiksi kahden japanilaisen Jehovan todistajan tapausta. 21. kesäkuuta 1939 Katsuo Miura ja hänen vaimonsa pidätettiin epäoikeudenmukaisesti, heidät vangittiin ja erotettiin heidän viisivuotiaasta pojastaan, josta isoäiti joutui pitämään huolta. Sisar Miura vapautettiin kahdeksan kuukautta myöhemmin, mutta veli Miura oli pidätettynä yli kaksi vuotta, ennen kuin hänen asiansa käsiteltiin oikeudessa. Hän kärsi huonosta kohtelusta, hänet julistettiin syylliseksi ja hän sai viiden vuoden tuomion. Vankilassa Hiroshimassa Jumala tuki häntä Raamatun välityksellä, joka antoi hänelle ehtymätöntä lohtua ja voimaa. Kuin ihmeen avulla veli Miura säilyi hengissä 6. elokuuta 1945, kun atomipommin räjähdys hävitti hänen vankilansa maan tasalle. Kaksi kuukautta myöhemmin hän saattoi palata vaimonsa ja poikansa luo Pohjois-Japaniin.

¹⁹ Toisen maailmansodan aikana Jehovan todistajat kokivat ankaraa vainoa monissa maissa. Esimerkiksi Robert A. Winkler oli saksalainen veli, joka kärsi natsien keskitysleireillä Saksassa ja Alankomaissa. Koska hän ei suostunut pettämään todistajatovereitaan, häntä lyötiin niin raa’asti, ettei häntä pystytty tunnistamaan. Mutta hän kirjoitti: ”Ajatukset Jehovan lupauksista auttaa kaikenlaisissa vaikeuksissa antoivat minulle lohtua ja voimaa kestää kaiken tämän. – – Gestapo oli hakannut minua lauantaina ja seuraavana maanantaina heidän piti jälleen kuulustella minua. Mitä tapahtuisi nyt ja mitä minun pitäisi tehdä? Käännyin Jehovan puoleen rukouksessa luottaen hänen lupauksiinsa. Tiesin tämän merkitsevän teokraattisen sotastrategian käyttämistä Valtakunnan työn ja kristittyjen veljieni turvallisuuden vuoksi. Se oli minulle ankara koettelemus kestettäväksi ja 17. päivänä olin täysin uupunut, mutta kiitin Jehovaa siitä, että hänen voimassaan olin pystynyt kestämään tämän koettelemuksen ja säilyttämään nuhteettomuuteni.” – Psalmi 18:36; 55:23; 94:18.

Kiitollisia veljesseurastamme

20. Miten kunnioituksemme kaikkiin rotuihin ja kansoihin kuuluvia uskonveljiämme kohtaan voi kasvaa?

²⁰ Jehova epäilemättä siunaa ja tukee jokaiseen kansaan ja rotuun kuuluvia todistajiaan. Hän ei ole puolueellinen, eikä meillä hänen vihkiytyneinä palvelijoinaan ole mitään pätevää syytä osoittaa puolueellisuutta. Lisäksi kunnioituksemme kaikkiin rotuihin ja kansoihin kuuluvia veljiämme ja sisariamme kohtaan kasvaa, kun mietimme, millä tavoin he ovat meitä parempia. Hekin soveltavat käytäntöön taivaallista viisautta, joka ei tee puolueellisia erotuksia vaan tuottaa erinomaista hedelmää. (Jaakob 3:13–18) Heidän huomaavaisuutensa, anteliaisuutensa, rakkautensa ja muut jumalalliset ominaisuutensa tosiaan antavat meille hyvän esimerkin.

21. Mitä meidän pitäisi päättää tehdä?

²¹ Miten kiitollisia meidän sen vuoksi pitäisikään olla monirotuisesta, monien kansojen ihmisistä koostuvasta veljesseurastamme! Taivaallisen Isämme avun ja siunauksen turvin ’palvelkaamme häntä olka olkaa vasten’ veljellisessä rakkaudessa ja keskinäistä kunnioitusta tuntien. Vilpittömän halumme ja lujan päätöksemme pitäisi tosiaankin olla se, että palvelemme Jehovaa yksimielisesti.