Raamatun 35. kirja: Habakuk
Kirjoittaja: Habakuk
Kirjoituspaikka: Juuda
Kirjoitus päättyi: n. 628 eaa. (?)
1. Mitä yleviä totuuksia tähdennetään Habakukin profetiassa?
HABAKUK on yksi Raamatun heprealaisten kirjoitusten niin sanotuista pienistä profeetoista. Hänen Jumalan henkeyttämän näkynsä ja julistuksensa merkitys ei kuitenkaan ole Jumalan kansalle millään tavalla vähäinen. Hänen profetiansa antaa Jumalan palvelijoille voimia vaikeina aikoina rohkaisemalla ja vahvistamalla heitä. Kirjassa tähdennetään kahta ylevää totuutta: Jehova Jumala on kaikkeuden Suvereeni, ja vanhurskaat elävät uskosta. Kirjoitus on myös varoituksena Jumalan palvelijoiden vastustajille ja niille, jotka ulkokultaisesti tunnustavat kuuluvansa hänen kansaansa. Siinä asetetaan malli lujasta uskosta Jehovaan, joka on kaikkien ylistyslaulujen arvoinen.
2. Mitä tietoja esitetään kirjan kirjoittajasta, Habakukista?
2 Habakukin kirja alkaa sanoilla: ”Julistus, jonka profeetta Habakuk näki.” (Hab. 1:1, UM) Kuka oli tämä profeetta Habakuk (hepreaksi Ḥavaq·quqʹ), jonka nimi merkitsee ’kiihkeää syleilyä’? Habakukin vanhemmista, heimosta, elämänvaiheista tai kuolemasta ei anneta mitään tietoja. Ei voida sanoa varmasti, oliko hän leeviläinen temppelimuusikko, mutta näin on päätelty kirjan lopussa olevasta allekirjoituksesta (UM): ”Johtajalle; kielisoittimillani.”
3. Mitkä Juudaan liittyneet olosuhteet auttavat saamaan selville Habakukin kirjan kirjoitusajan?
3 Milloin Habakuk esitti profeetalliset julistuksensa? Edellä mainittu allekirjoitus ja sanat ”Jehova on pyhässä temppelissään” ilmaisevat, että Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa. (2:20, UM) Tämä seikka yhdessä profetian sanoman kanssa antaa ymmärtää, että se lausuttiin vähän ennen vuonna 607 eaa. tapahtunutta Jerusalemin hävitystä. Mutta kuinka monta vuotta ennen? Sen on täytynyt tapahtua Jumalaa pelkäävän kuningas Joosian hallituskauden (659–629 eaa.) jälkeen. Profetiassa itsessään annetaan johtolanka, kun siinä ennustetaan teko, jota Juudassa asuvat eivät uskoisi, vaikka siitä kerrottaisiin. Mikä teko se on? Se että Jumala nostattaa kaldealaiset (babylonilaiset) rankaisemaan uskotonta Juudaa. (1:5, 6) Tämä sopisi epäjumalia palvoneen kuningas Joojakimin hallituskauden alkupuoleen, jolloin epäusko ja vääryys rehottivat Juudassa. Farao Neko oli asettanut Joojakimin valtaistuimelle, ja kansakunta kuului Egyptin vaikutuspiiriin. Tällaisissa olosuhteissa ei ihmisten mielestä ollut syytä uskoa siihen, että Babylon voisi hyökätä maahan. Nebukadnessar kuitenkin voitti farao Nekon Karkemiin taistelussa vuonna 625 eaa. ja mursi siten Egyptin voiman. Sen vuoksi näyttää siltä, että profetia esitettiin ennen tuota tapausta. Merkit viittaavat siksi Joojakimin hallituskauden (alkoi vuonna 628 eaa.) alkupuolelle, jolloin Habakuk olisi ollut Jeremian aikalainen.
4. Mikä todistaa Habakukin kirjan Jumalan henkeyttämäksi?
4 Mistä voimme tietää, että kirja on Jumalan henkeyttämä? Raamatun heprealaisten kirjoitusten muinaiset luettelot vahvistavat Habakukin kirjan kanonisuuden. Vaikka niissä ei mainitakaan kirjaa nimeltä, se aivan ilmeisesti sisällytettiin mukaan viitattaessa ’kahteentoista pieneen profeettaan’, sillä ilman Habakukin kirjaa määrä ei olisi ollut 12. Apostoli Paavali tunnusti profetian kuuluvan henkeytettyyn Raamattuun, ja hän lainaa suoraan Habakukin 1:5:n sanoja ja kertoo, että siten on ”sanottu Profeetoissa”. (Apt. 13:40, 41) Hän viittasi kirjaan useita kertoja kirjeissään. Habakukin Juudaa ja Babylonia vastaan esittämien lausuntojen täyttyminen osoittaa hänet varmasti Jehovan tosi profeetaksi, hänen jonka nimessä ja jonka kunniaksi hän puhui.
5. Esitä lyhyesti Habakukin kirjan sisältö.
5 Habakukin kirjassa on kolme lukua. Kaksi ensimmäistä lukua ovat vuoropuhelua kirjoittajan ja Jehovan välillä. Niissä kerrotaan kaldealaisten voimasta sekä siitä murheesta, joka odottaa Babylonin kansakuntaa, koska se kartuttaa sitä mikä ei ole sen omaa, hankkii väärää voittoa huoneensa hyväksi, rakentaa kaupungin verenvuodatuksella ja palvoo veistettyä kuvaa. Kolmannessa luvussa käsitellään Jehovan suurenmoisuutta taistelun päivänä, ja sen dramaattisen tyylin voima ja eloisuus ovat vertaansa vailla. Tämä luku on valituslauluista koostuva rukous, ja sen on sanottu olevan ”koko heprealaisen runouden loistavimpia ja suurenmoisimpia” luomuksia.a
HABAKUKIN KIRJAN SISÄLTÖ
6. Millainen on Juudan tila, ja minkä hämmästyttävän teon Jehova sen vuoksi tekee?
6 Profeetta huutaa Jehovan puoleen (1:1–2:1). Juudassa vallitseva uskottomuus on herättänyt kysymyksiä Habakukin mielessä. ”Kuinka kauan, Jehova, minun on huudettava apua, etkä sinä kuule?” hän kysyy. ”Miksi edessäni on ryöstöä ja väkivaltaa?” (1:2, 3, UM) Laista tulee turta, jumalaton saartaa vanhurskasta, ja oikeutta vääristetään. Tämän vuoksi Jehova tekee sellaista, mikä saa aikaan hämmästystä, jotakin mitä ihmiset ’eivät uskoisi, jos siitä kerrottaisiin’. Hän ’nostaa kaldealaiset’! Jehovan tästä raivoisasta kansakunnasta antama näky on tosiaan pelottava tuon kansan tullessa nopeasti. Se on omistautunut väkivallan tekemiseen, ja se kokoaa vankeja ”kuin hietaa”. (1:5, 6, 9) Mikään ei kestä sen tiellä, eivät edes kuninkaat eivätkä korkeat virkamiehet, sillä se nauraa niille kaikille. Se valloittaa kaikki linnoitukset. Kaikki tämä tapahtuu tuomiona ja ojennuksena Jehovalta, ”Pyhältä”. (1:12, UM) Habakuk odottaa tarkkaavaisesti Jumalan puhuvan.
7. Miten Jehova lohduttaa Habakukia?
7 Näky viidestä voi-huudosta (2:2–20). Jehova vastaa: ”Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin.” Vaikka se näyttääkin viipyvän, se toteutuu varmasti. Jehova lohduttaa Habakukia sanoen: ”Vanhurskas on elävä uskostansa.” (2:2, 4) Suuriluuloinen vihollinen ei saavuta päämääräänsä, vaikka hän kerääkin luokseen kansakuntia ja kansoja. Juuri nämä esittävät häntä vastaan viisi sananparreksi tullutta voi-huutoa:
8, 9. Millaisia ihmisiä vastaan näyn viisi voi-huutoa kohdistetaan?
8 ”Voi sitä, joka hankkii paljon omaisuutta, mikä ei ole hänen.” Hän itse joutuu rosvotuksi. Hänet ryöstetään ”ihmisveren tähden ja väkivallan tähden, joka on tehty maalle”. (2:6, 8) ”Voi sitä, joka kiskoo väärää voittoa huoneensa hyväksi.” Se että hän on tuhonnut monia kansoja, saa jopa hänen talonsa kivet ja puuosat huutamaan. (2:9) ”Voi sitä, joka rakentaa kaupungin verenvuodatuksella.” Hänen kansansa uurastavat vain tulen ja tyhjän takia, julistaa Jehova. ”Sillä maa tulee täyttymään Jehovan kunnian tuntemuksesta, niin kuin vedet peittävät meren.” – 2:12, 14, UM.
9 ’Voi sitä, joka vihoissaan juottaa lähimmäistänsä nähdäkseen hänen alastomuutensa.’ Jehova panee hänet juomaan oikean kätensä maljasta ja tuottaa hänelle kunnian sijaan häpeän ”ihmisveren tähden ja väkivallan tähden, joka on tehty maalle”. Mitä hyötyä veistetystä kuvasta on tekijälleen – eivätkö tällaiset arvottomat jumalat ole mykkiä? (2:15, 17) ”Voi sitä, joka sanoo puunkappaleelle: ’Herää toki!’, mykälle kivelle: ’Nouse! Se itse opettaa’!” Näiden elottomien jumalien vastakohtana ”Jehova on pyhässä temppelissään. Pysy vaiti hänen edessään, kaikki maa!” – 2:19, 20, UM.
10. Mikä pelottava toiminta liittyy Jehovan ilmestymiseen taistelun päivänä?
10 Jehova taistelun päivänä (3:1–19). Juhlallisessa rukouksessa Habakuk palauttaa elävästi mieleensä Jehovan pelottavan toiminnan. Jehovan ilmestyessä ”hänen arvokkuutensa peitti taivaat, ja maa täyttyi hänen ylistyksestään”. (3:3, UM) Hänen kirkkautensa oli kuin valo, ja rutto kulki hänen edellään. Hän seisahtui, järkytti maata ja pani kansakunnat hypähtämään ja ikuiset vuoret murskautumaan. Jehova lähti ratsastamaan kuin mahtava soturi mukanaan paljas jousi ja pelastuksen vaunut. Vuoret ja vesisyvyys pantiin liikkeelle. Aurinko ja kuu seisahtuivat, ja hänen nuoliensa valo ja hänen keihäänsä salamointi näkyivät hänen marssiessaan halki maan ja puidessaan kansakuntia suuttumuksessa. Hän lähti pelastaakseen kansansa ja voideltunsa ja paljastaakseen jumalattomalta perustuksen ”kaulan tasalle”. – 3:13.
11. Miten näky vaikuttaa Habakukiin, mutta mitä hän on päättänyt?
11 Tämä näky Jehovan aikaisempien töiden ja hänen tulevan maailmaa järisyttävän toimintansa mahtavuudesta saattaa profeetan pois tolaltaan. ”Minä kuulin tämän, ja minun ruumiini vapisee, minun huuleni värisevät huudosta, mätä menee minun luihini, minä seison paikallani ja tutisen, kun minun täytyy hiljaa odottaa ahdistuksen päivää, jolloin kansan kimppuun käy hyökkääjä.” (3:16) Habakuk on kuitenkin päättänyt, että huolimatta niistä huonoista ajoista, jotka on kohdattava – jolloin viikunapuussa ei ole kukkia, viiniköynnöksissä ei ole satoa, tarhassa ei ole katrasta – hän tahtoo silti riemuita Jehovasta ja iloita pelastuksensa Jumalasta. Hän lopettaa haltioituneen laulunsa seuraavin sanoin: ”Suvereeni Herra Jehova on minun elinvoimani, ja hän tekee jaloistani naarasjalohirvien jalkojen kaltaiset, ja hän panee minut kulkemaan kukkuloillani.” – 3:19, UM.
MIKSI HYÖDYLLINEN
12. Millä hyödyllisillä tavoilla Paavali sovelsi Habakukin 2:4:ää?
12 Tunnustaen Habakukin profetian olevan hyödyllinen opettamiseen apostoli Paavali lainasi 2. luvun jaetta 4 kolmessa eri tilanteessa. Korostaessaan sitä, että hyvä uutinen on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo, Paavali kirjoitti Rooman kristityille: ”Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskon johdosta ja uskoksi, niin kuin on kirjoitettu: ’Mutta vanhurskas – hän tulee elämään uskosta.’” Kirjoittaessaan galatalaisille Paavali korosti sitä, että siunaus tulee uskon välityksellä: ”On selvää, ettei lain perusteella ketään julisteta vanhurskaaksi Jumalan edessä, koska ’vanhurskas tulee elämään uskosta’.” Paavali kirjoitti myös heprealaisille osoittamassaan kirjeessä, että kristittyjen täytyy osoittaa elävää, sielun elossa varjelevaa uskoa, ja jälleen hän viittasi Jehovan Habakukille lausumiin sanoihin. Hän ei kuitenkaan lainaa Habakukin kirjasta vain sanoja ”minun vanhurskaani tulee elämään uskosta”, vaan myös kreikkalaisen Septuaginta-käännöksen mukaan niitä seuraavat sanat: ”Jos hän vetäytyy pois, ei sieluni mielly häneen.” Sitten hän tekee yhteenvedon sanomalla: me olemme ”sellaisia, joilla on usko sielun elossa säilymiseksi”. – Room. 1:17; Gal. 3:11; Hepr. 10:38, 39.
13. Mitä Habakukin Juudaa ja Babylonia vastaan lausumien ennustusten täsmällinen täyttyminen korostaa Jumalan tuomioista?
13 Habakukin profetia on erittäin hyödyllinen nykyajan kristityille, jotka tarvitsevat elinvoimaa. Siinä opetetaan luottamaan Jumalaan. Se on hyödyllinen myös varoitettaessa toisia Jumalan tuomioista. Varoitukseen sisältyy tehokas opetus: älä luule Jumalan tuomioiden viipyvän liian kauan, ’sillä varmasti ne toteutuvat’. (Hab. 2:3) Ennustus Babylonin suorittamasta Juudan hävityksestä toteutui varmasti, ja Babylon itsekin valloitettiin erehtymättömän varmasti, kun meedialaiset ja persialaiset valtasivat kaupungin vuonna 539 eaa. Todella hyvä muistutus siitä, että on syytä uskoa Jumalan sanoihin! Apostoli Paavali katsoi siksi hyväksi lainata Habakukin sanoja varoittaessaan aikansa juutalaisia uskottomuudesta: ”Pitäkää siis huoli siitä, ettei teitä kohtaa se, mikä on sanottu Profeetoissa: ’Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hävitkää pois, koska minä suoritan työn teidän päivinänne, työn jota ette mitenkään usko, vaikka joku selostaakin sen teille yksityiskohtaisesti.’” (Apt. 13:40, 41; Hab. 1:5, LXX) Uskottomat juutalaiset eivät ottaneet Paavalin sanoja huomioon, samoin kuin he eivät olleet uskoneet Jeesuksenkaan varoitusta Jerusalemin tuhosta; he kärsivät uskottomuutensa seuraukset, kun Rooman armeijat tuhosivat Jerusalemin vuonna 70 ya. – Luuk. 19:41–44.
14. a) Miten Habakukin profetia kannustaa nykyajan kristittyjä säilyttämään lujan uskon? b) Mikä iloinen luottamus vanhurskautta rakastavilla voi nyt olla, kuten profetiassa sanotaan?
14 Habakukin profetia kannustaa myös nykyajan kristittyjä säilyttämään lujan uskon heidän eläessään väkivallan täyttämässä maailmassa. Se auttaa heitä opettamaan toisia ja vastaamaan kysymykseen, jonka ihmiset kaikkialla maailmassa ovat tehneet: kostaako Jumala jumalattomille? Pane jälleen merkille profetian sanat: ”Odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy.” (Hab. 2:3) Tapahtuupa maan päällä millaisia mullistuksia tahansa, Valtakunnan perillisten voideltu jäännös muistaa Habakukin sanat Jehovan menneistä kostotoimista: ”Sinä olet lähtenyt auttamaan kansaasi, auttamaan voideltuasi.” (3:13) Jehova on tosiaan heidän ’Pyhänsä’ ikiajoista asti ja ”Kallio”, joka ojentaa epävanhurskaita ja antaa elämän niille, jotka hän rakkaudessaan hyväksyy. Kaikki vanhurskautta rakastavat voivat iloita hänen Valtakunnastaan ja suvereenisuudestaan sanoen: ”Minä tahdon riemuita Jehovasta, tahdon iloita pelastukseni Jumalasta. Suvereeni Herra Jehova on minun elinvoimani.” – 1:12; 3:18, 19; UM.
[Alaviite]
a E. Henderson, The Book of the Twelve Minor Prophets (Kaksitoista pientä profeettaa), 1868, s. 285.