TUTKITTAVA KIRJOITUS 42
Varmistaudu totuudesta ja pidä siitä kiinni
”Varmistautukaa kaikesta; pitäkää kiinni siitä, mikä on hyvää.” (1. TESS. 5:21)
LAULU 142 Toivo on elämämme ankkuri
ESITTELYa
1. Miksi monet ihmiset ovat hämmentyneitä?
NYKYÄÄN on kymmeniätuhansia niin sanottuja kristillisiä uskontoja, joiden jäsenet väittävät palvovansa Jumalaa hänen hyväksymällään tavalla. Ei ihme, että ihmiset ovat hämmentyneitä. He miettivät, onko olemassa vain yksi oikea uskonto vai hyväksyykö Jumala kaikki uskonnot. Olemmeko itse aivan varmoja siitä, että se, mitä me Jehovan todistajat opetamme, on totuus ja että palvomme Jehovaa sillä tavalla, jonka hän hyväksyy? Onko mahdollista olla tästä täysin vakuuttunut? Tutkitaanpa todisteita.
2. Miksi Paavali oli varma totuudesta, kuten 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:5 osoittaa?
2 Apostoli Paavali oli aivan varma totuudesta. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:5.) Hänen vakaumuksensa ei perustunut tunteisiin, vaan hän tutki huolellisesti Jumalan sanaa. Hän uskoi, että ”koko Raamattu on kirjoitettu Jumalan hengen ohjauksessa” (2. Tim. 3:16). Mitä hän sai selville tutkiessaan Raamattua? Hän näki kiistattomia todisteita siitä, että Jeesus oli luvattu Messias. Juutalaiset uskonnolliset johtajat kieltäytyivät hyväksymästä noita todisteita ja väittivät tekopyhästi edustavansa Jumalaa, vaikka he toimivat hänen tahtonsa vastaisesti (Tit. 1:16). Paavali oli erilainen. Hän ei valikoinut, mihin Raamatun osiin hän uskoi, vaan oli valmis opettamaan ja noudattamaan kaikkea, mitä Jumalan sanaan oli kirjoitettu (Apt. 20:27).
3. Tarvitsemmeko vastaukset kaikkiin kysymyksiimme ennen kuin voimme olla varmoja totuudesta? (Ks. myös tekstiruutu ”Jehovan tekoja ja ajatuksia on ’enemmän kuin voi luetella’”.)
3 Joidenkin mielestä oikean uskonnon pitäisi pystyä vastaamaan joka ikiseen kysymykseen, jopa sellaisiin, joita Raamatussa ei käsitellä. Onko tämä realistinen ajatus? Mietitään Paavalin esimerkkiä. Hän kehotti toisia kristittyjä ”varmistautumaan kaikesta” mutta toisaalta myönsi, että oli paljon sellaista, mitä hän ei ymmärtänyt (1. Tess. 5:21). ”Meidän tietomme on – – puutteellista”, hän kirjoitti ja lisäsi: ”Me näemme himmeät ääriviivat metallipeilistä.” (1. Kor. 13:9, 12.) Paavali ei ymmärtänyt kaikkea, emmekä mekään ymmärrä. Hän kuitenkin ymmärsi perustotuudet, ja hänellä oli yleiskuva Jehovan tarkoituksesta. Hän tiesi tarpeeksi ollakseen vakuuttunut siitä, että hänellä oli totuus.
4. Miten voimme olla varmoja siitä, että olemme löytäneet totuuden? Mitä näkökulmia tarkastelemme tässä artikkelissa?
4 Voimme olla entistä varmempia siitä, että olemme löytäneet totuuden, kun vertaamme Jehovan todistajien toimintaa siihen, miten Jeesus opetti palvomaan Jumalaa. Tässä artikkelissa näemme, että aidot kristityt 1) eivät hyväksy epäjumalanpalvelusta, 2) kunnioittavat Jehovan nimeä, 3) rakastavat totuutta ja 4) rakastavat toisiaan.
EMME HYVÄKSY EPÄJUMALANPALVELUSTA
5. Miten Jeesus opetti palvomaan Jumalaa? Miten voimme toimia hänen opetuksensa mukaan?
5 Jeesus rakasti syvästi Jehovaa ja palvoi siksi yksinomaan häntä sekä taivaassa että maan päällä (Luuk. 4:8). Hän opetti seuraajiaankin palvomaan vain Jehovaa. Jeesus ja hänen uskolliset opetuslapsensa eivät koskaan palvoneet kuvia. Koska Jumala on henki, ihmiset eivät pysty valmistamaan mitään, mikä lähimainkaan kuvastaisi Jehovan kirkkautta! (Jes. 46:5.) Entä voisiko pyhimyksistä tehdä kuvia ja rukoilla niitä? Toinen kymmenestä käskystä kuuluu: ”Et saa tehdä itsellesi veistettyä jumalankuvaa etkä minkään sellaisen kuvaa, mikä on ylhäällä taivaassa, alhaalla maan päällä tai alhaalla vesissä. Et saa kumartaa niitä.” (2. Moos. 20:4, 5.) Näiden sanojen merkitys on selvä niille, jotka haluavat miellyttää Jumalaa.
6. Mitä mallia Jehovan todistajat noudattavat nykyään palvonnassaan?
6 Historiantutkijat kertovat, että varhaiskristityt palvoivat yksinomaan Jumalaa. Esimerkiksi kirjassa History of the Christian Church sanotaan, että he ”olisivat kauhistuneet pelkkää ajatustakin” siitä, että heillä olisi ollut kuvia palvontapaikoissaan. Nykyään Jehovan todistajat noudattavat ensimmäisen vuosisadan kristittyjen mallia. Emme esitä rukouksia pyhimysten kuville tai enkeleille; emme rukoile edes Jeesusta. Emme palvo myöskään kansallissymboleja. Tuli mitä tuli, noudatamme päättäväisesti Jeesuksen sanoja: ”Jehovaa, Jumalaasi, sinun tulee palvoa.” (Matt. 4:10.)
7. Missä asioissa Jehovan todistajat eroavat selvästi muista uskonnoista?
7 Nykyään monet ihmiset seuraavat karismaattisia saarnaajia. Heidän ihailunsa lähentelee joskus palvontaa. Ihmiset ahtautuvat heidän kirkkoihinsa, ostavat heidän kirjojaan ja tekevät suuria lahjoituksia heidän ajamiensa asioiden hyväksi. Jotkut uskovat noiden saarnaajien joka sanaan. Nuo kirkossakävijät tuskin voisivat olla innostuneempia, vaikka itse Jeesus ilmaantuisi heidän eteensä! Jehovan aidot palvojat ovat aivan erilaisia. Heillä ei ole papistoa. Vaikka kunnioitamme niitä, jotka ottavat seurakunnassa vastuun, noudatamme Jeesuksen selvää opetusta: ”Te kaikki olette veljiä.” (Matt. 23:8–10.) Emme ihannoi uskonnollisia tai poliittisia johtajia emmekä tue heidän päämääriään. Pysymme puolueettomina ja olemme erossa maailmasta. Olemme aivan erilaisia kuin muut kristillisiksi tunnustautuvat ryhmät. (Joh. 18:36.)
KUNNIOITAMME JEHOVAN NIMEÄ
8. Mistä tiedämme, että Jehova haluaa meidän kunnioittavan hänen nimeään ja tekevän sitä laajalti tunnetuksi?
8 Jeesus rukoili kerran: ”Isä, saata nimesi kunniaan.” Jylisevällä äänellä Jehova vastasi tuohon rukoukseen taivaasta ja lupasi saattaa nimensä kunniaan. (Joh. 12:28.) Jeesus kunnioitti ja teki tunnetuksi Isänsä nimeä koko palveluksensa ajan (Joh. 17:26). Siksi on järkevää odottaa, että aidoille kristityille olisi kunnia käyttää Jumalan nimeä ja tehdä sitä tunnetuksi.
9. Miten ensimmäisen vuosisadan kristityt kunnioittivat Jumalan nimeä?
9 Pian sen jälkeen kun kristillinen seurakunta oli perustettu ensimmäisellä vuosisadalla, Jehova ”käänsi huomionsa kansakuntiin ottaakseen heistä kansan, joka tunnetaan hänen nimellään” (Apt. 15:14). Noille kristityille oli kunnia käyttää Jumalan nimeä ja tehdä sitä tunnetuksi. He käyttivät sitä paljon palveluksessaan ja kirjoituksissaan.b Näin he osoittivat, että juuri he olivat kansa, joka tunnettiin Jumalan nimellä. (Apt. 2:14, 21.)
10. Mitä todisteita on siitä, että Jehovan todistajat ovat kansa, joka tunnetaan Jehovan nimellä?
10 Ovatko Jehovan todistajat kansa, joka tunnetaan Jehovan nimellä? Katsotaanpa todisteita. Nykyään monet uskonnolliset johtajat tekevät kaikkensa, jotta ihmiset eivät saisi tietää, että Jumalalla on nimi. He ovat poistaneet sen raamatunkäännöksistään ja joissain tapauksissa kieltäneet sen käytön jumalanpalveluksissaan.c Jehovan todistajat ovat selvästikin ainoita, jotka kunnioittavat Jumalan nimeä sen ansaitsemalla tavalla. Teemme sitä tunnetuksi laajemmin kuin mikään muu uskontokunta. Yritämme parhaamme mukaan elää nimemme mukaisesti eli todistaa Jehovasta (Jes. 43:10–12). Olemme valmistaneet yli 240 miljoonaa kappaletta Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöstä, ja siinä Jehovan nimi on sellaisissakin kohdissa, joissa sitä ei ole muissa raamatunkäännöksissä. Julkaisemme yli 1 000 kielellä Raamattuun perustuvia julkaisuja, joissa käytetään Jehovan nimeä.
RAKASTAMME TOTUUTTA
11. Miten varhaiskristityt osoittivat, että he rakastivat totuutta?
11 Jeesus rakasti totuutta – totuutta Jumalasta ja hänen tarkoituksestaan. Hänen elämänsä oli sopusoinnussa totuuden kanssa, ja hän kertoi totuudesta toisille (Joh. 18:37). Myös Jeesuksen aidot seuraajat rakastivat totuutta syvästi (Joh. 4:23, 24). Apostoli Pietari sanoikin kristillisyyttä ”totuuden tieksi” (2. Piet. 2:2). Syvä rakkaus totuuteen sai varhaiskristityt torjumaan sellaiset uskonkäsitykset, kulttuuriperinteet ja mielipiteet, jotka olivat ristiriidassa totuuden kanssa (Kol. 2:8). Samoin nykyään aidot kristityt yrittävät ”vaeltaa edelleen totuuden tietä” pitämällä tarkoin huolta siitä, että heidän elämäntapansa ja kaikki uskonkäsityksensä perustuvat Jehovan sanaan (3. Joh. 3, 4).
12. Mitä tapahtuu, kun jotain näkemystämme täytyy tarkentaa, ja miksi näin toimitaan?
12 Jumalan nykyinen kansa ei väitä tuntevansa totuutta täydellisesti tai kokonaan. Joskus he ovat ymmärtäneet väärin jonkin Raamatun opetuksen tai seurakunnan organisointiin liittyvän asian. Sen ei pitäisi yllättää. Raamattu osoittaa selvästi, että täsmällinen tieto lisääntyy ajan mittaan (Kol. 1:9, 10). Jehova paljastaa totuutta vähitellen, ja meidän täytyy odottaa kärsivällisesti totuuden valon kirkastumista (Sananl. 4:18). Kun hallintoelin ymmärtää, että näkemystämme jostain totuuteen liittyvästä asiasta täytyy tarkentaa, se ei epäröi tehdä tarvittavia muutoksia. Monet kristikunnan kirkkokunnat tekevät muutoksia miellyttääkseen jäseniään tai myötäilläkseen yleistä mielipidettä, mutta Jehovan järjestö tekee muutoksia siksi, että pääsisimme lähemmäksi Jumalaa ja palvontamme noudattaisi tarkemmin Jeesuksen antamaa mallia (Jaak. 4:4). Emme tee muutoksia nykytrendien tai ajan vaatimusten vuoksi vaan siksi että ymmärrämme Raamattua paremmin. Me rakastamme totuutta! (1. Tess. 2:3, 4.)
RAKASTAMME TOISIAMME
13. Mikä on aitojen kristittyjen tärkein ominaisuus? Miten se näkyy nykyään Jehovan todistajien keskuudessa?
13 Ensimmäisen vuosisadan kristillinen seurakunta tunnettiin monista hyvistä ominaisuuksista, joista tärkein oli rakkaus. Jeesus sanoi: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Joh. 13:34, 35.) Nykyään Jehovan todistajat muodostavat maailmanlaajuisen yhtenäisen kansan, jonka keskuudessa vallitsee rakkaus. Toisin kuin kaikki muut järjestöt olemme yhtä perhettä, jossa ei ole kansallisuuteen, rotuun tai yhteiskunnalliseen asemaan perustuvia raja-aitoja. Näemme todisteita aidosta rakkaudesta kokouksissamme ja konventeissamme. Siksi olemme entistä vakuuttuneempia siitä, että Jehova hyväksyy palvontamme.
14. Miten voimme osoittaa rakkautta toisiamme kohtaan Kolossalaiskirjeen 3:12–14:n mukaan?
14 Raamattu kehottaa: ”Rakastakaa toisianne palavasti.” (1. Piet. 4:8.) Osoitamme tällaista lämmintä rakkautta esimerkiksi antamalla toisille anteeksi ja kestämällä toisten epätäydellisyyttä. Yritämme myös olla anteliaita ja vieraanvaraisia kaikkia seurakunnan ystäviä kohtaan, niitäkin, jotka ovat ehkä loukanneet meitä. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:12–14.) Tällainen rakkaus on tosiaan aitojen kristittyjen huomattavin tuntomerkki.
”YKSI USKO”
15. Millä muilla tavoin noudatamme ensimmäisen vuosisadan kristittyjen mallia?
15 Noudatamme ensimmäisen vuosisadan kristillisen seurakunnan mallia muillakin tavoin. Esimerkiksi järjestörakenteemme on apostolien antamien ohjeiden mukainen; meillä on muun muassa matkavalvojia, vanhimpia ja avustavia palvelijoita (Fil. 1:1; Tit. 1:5). Näkemyksemme seksistä ja avioliitosta perustuu ensimmäisellä vuosisadalla annettuun malliin samoin kuin se, että kunnioitamme veren pyhyyttä ja haluamme suojella seurakuntaa katumattomilta väärintekijöiltä (Apt. 15:28, 29; 1. Kor. 5:11–13; 6:9, 10; Hepr. 13:4).
16. Mitä opimme Efesolaiskirjeen 4:4–6:sta?
16 Jeesus sanoi, että monet väittäisivät olevansa hänen opetuslapsiaan mutta että kaikki heistä eivät olisi hänen aitoja seuraajiaan (Matt. 7:21–23). Raamatussa myös varoitettiin, että viimeisinä päivinä monien ihmisten jumalanpelko olisi pelkkää ulkokuorta (2. Tim. 3:1, 5). Siinä sanotaan selvästi, että on vain ”yksi usko”, jonka Jumala hyväksyy. (Lue Efesolaiskirjeen 4:4–6.)
17. Keillä on Jeesuksen opettaman mallin mukainen ”yksi usko”?
17 Keillä on ”yksi usko” nykyään? Olemme tarkastelleet todisteita ja nähneet, miten Jeesus opetti palvomaan Jumalaa ja miten ensimmäisen vuosisadan kristityt noudattivat tuota mallia. Vastaus on selvä: Jehovan todistajilla on ainoa oikea uskonto. On suuri kunnia kuulua Jehovan kansaan ja tuntea totuus hänestä ja hänen tarkoituksestaan. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että meillä on totuus, ja haluamme pitää siitä lujasti kiinni.
LAULU 3 Voimamme, toivomme, turvamme
a Tässä artikkelissa katsomme, miten Jeesus opetti palvomaan Jumalaa ja miten hänen ensimmäiset opetuslapsensa noudattivat tuota mallia. Näemme myös todisteita siitä, että Jehovan todistajat toimivat samalla tavalla nykyään.
b Ks. tekstiruutu ”Käyttivätkö varhaiskristityt Jumalan nimeä?”, Vartiotorni 1.7.2010 s. 6.
c Esimerkiksi paavi Benedictus XVI määräsi vuonna 2008, että Jumalan nimeä ”ei pidä käyttää eikä lausua” katolisissa jumalanpalveluksissa, hymneissä eikä rukouksissa.
d KUVA: Jehovan järjestö on julkaissut Uuden maailman käännöksen yli 200 kielellä. Näin ihmiset voivat lukea omalla kielellään Raamattua, jossa on Jumalan nimi.