Kestävyys joka perii voiton
”Te tarvitsette kestävyyttä, jotta Jumalan tahdon tehtyänne saisitte lupauksen täyttymyksen.” – HEPREALAISILLE 10:36.
1. Miksi kestävyys on välttämätöntä jokaiselle, joka palvelee Jehova Jumalaa nykyään?
KOKO tämä maailma on kapinallisen jumalan vallassa. Sen näkymätön hallitsija, Saatana Panettelija, keskittää kaikki voimansa vastustaakseen Jehovaa ja taistellakseen, ettei Jehovan kaikkeudensuvereenisuutta saatettaisi kunniaan messiaanisen Valtakunnan välityksellä. Tämän vuoksi jokainen Jumalalle vihkiytyvä ja suvereenisuuskysymyksessä Hänen puolelleen asettuva joutuu väistämättä kohtaamaan tämän maailman jatkuvaa vastustusta. (Johannes 15:18–20; 1. Johannes 5:19) Siksi meidän jokaisen täytyy koota voimamme kestääksemme, kunnes tämä maailma lopullisesti luhistuu Harmagedonissa. Ollaksemme Jumalan puolella niiden joukossa, jotka uskollaan ja nuhteettomuudellaan voittavat maailman, meidän täytyy kestää hellittämättä loppuun asti. (1. Johannes 5:4) Miten me pystymme siihen?
2, 3. Miten Jehova Jumala ja Jeesus Kristus ovat suurimmat kestävyyden esimerkit?
2 Ensinnäkin voimme odottaa kannustusta kahdelta huomattavalta kestävyyden esimerkiltä. Keitä he ovat? Toinen on Jeesus Kristus, ”koko luomakunnan esikoinen”, joka on pysynyt hellittämättä ja uskollisesti Jumalan palveluksessa siitä saakka, kun hänet saatettiin olemassaoloon tuntemattomana ajankohtana menneisyydessä. Koska Jeesus on palvellut Jumalaa niin hellittämättömästi ja uskollisesti, hänestä on tullut esimerkki kaikille älyllisille luomuksille, jotka on myöhemmin saatettu olemassaoloon taivaassa ja maan päällä. (Kolossalaisille 1:15, 16) Suurin kestävyyden esimerkki on kuitenkin Jehova Jumala, joka on pitkään kestänyt kapinoimista kaikkeudensuvereenisuuttaan vastaan ja kestää sitä, kunnes hän toimii ratkaistakseen suvereenisuuskysymyksen lopullisesti.
3 Jehova on kestänyt esimerkillisellä tavalla asioissa, joissa on ollut kysymys hänen arvokkuudestaan ja hänen syvimmistä tunteistaan. Hän on osoittanut pidättyvyyttä, vaikka häntä on kovasti yritetty ärsyttää, ja hän on kieltäytynyt ryhtymästä toimenpiteisiin niitä vastaan, jotka ovat herjanneet häntä – Saatana Panettelija heidän joukossaan. Me olemme kiitollisia Jumalan kestävyydestä ja hänen armostaan. Ilman niitä emme olisi voineet nauttia olemassaolosta lyhyttäkään hetkeä. Jehova Jumala on tosiaan ylivertaisella tavalla tehnyt kestävyytensä tunnetuksi.
4, 5. a) Miten Paavalin kuvaus savenvalajasta ilmaisee Jumalan kestävyyttä ja hänen armoaan? b) Miten tulee osoittautumaan, että Jumalan armon ilmaiseminen ei ole mennyt hukkaan?
4 Apostoli Paavali kiinnittää huomiota sekä Jumalan kestävyyteen että hänen armoonsa sanoessaan: ”Eikö savenvalajalla ole saven suhteen valta tehdä samasta seoksesta toinen astia kunnialliseen käyttöön, toinen kunniattomaan käyttöön? Jos nyt Jumala, vaikkakin hän tahtoo osoittaa vihansa ja tehdä voimansa tunnetuksi, suvaitsi hyvin pitkämielisesti vihan astioita, jotka oli tehty sopiviksi tuhoon, tehdäkseen tunnetuksi kirkkautensa rikkauden armon astioissa, jotka hän valmisti etukäteen kirkkauteen, nimittäin meidät, joita hän ei kutsunut ainoastaan juutalaisista, vaan myös kansoista, niin entä sitten?” – Roomalaisille 9:21–24.
5 Kuten nämä sanat osoittavat, Jehova jatkaa tänä hänen kestävyyttään koettelevana aikana loistoisan tarkoituksensa toteuttamista ja osoittaa armoa joitakuita ihmisastioita kohtaan. Hän valmistaa näitä astioita ikuiseen kirkkauteen ja tekee siten tyhjäksi suuren vastustajansa, Saatana Panettelijan, ja kaikkien Saatanan kumppanien ilkeät aikeet. Kaikki ihmiset eivät ole osoittautuneet tuhon ansaitseviksi vihan astioiksi. Se on kunniaksi Kaikkivaltiaan Jumalan kärsivälliselle kestävyydelle. Hänen armonsa ei tule menemään hukkaan. Sen tuloksena tulee olemaan 1) loistava Valtakunnan perhe taivaissa Jehovan rakkaan Pojan, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa ja 2) paratiisimaan päällä elävä, kuntoutettu ja täydellistetty ihmisluomusten suku, johon kuuluvat ovat kaikki ikuisen elämän perijöitä.
Kestäminen loppuun asti
6. a) Miksi kristityt eivät voi välttyä kestävyyden koetukselta? b) Mitä ”kestävyyttä” vastaava kreikkalainen sana yleensä ilmaisee?
6 Kun edessämme on näin suurenmoinen toivo, niin Jeesuksen vahvistavien sanojen tulisi alituisesti kaikua korvissamme. Hän sanoi: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matteus 24:13) On tärkeää aloittaa hyvin vaelluksensa kristittynä opetuslapsena. Mutta loppujen lopuksi merkittävää on se, miten kestämme, miten hyvin saatamme päätökseen vaelluksemme. Apostoli Paavali tähdensi tätä sanoessaan: ”Te tarvitsette kestävyyttä, jotta Jumalan tahdon tehtyänne saisitte lupauksen täyttymyksen.” (Heprealaisille 10:36) Tässä ”kestävyydeksi” käännetty kreikkalainen sana on hy·po·mo·nēʹ. Tämä merkitsee tavallisesti rohkeaa, vakaata tai kärsivällistä kestävyyttä, joka ei menetä toivoaan kohdatessaan esteitä, vainoja, koettelemuksia ja kiusauksia. Jos toivomme lopulta pelastuvamme, meidän täytyy alistua kestävyyden kokeeseen, joka kuuluu osana tarpeelliseen valmistautumiseen tuota pelastusta silmällä pitäen.
7. Mitä harhakuvitelmaa meidän täytyy karttaa, ja keiden esimerkit auttavat meitä kestämään?
7 Meidän ei tulisi pettää itseämme sillä lihaamme miellyttävällä ajatuksella, että voimme selviytyä kokeesta nopeasti. Jehova ei säästänyt itseään halutessaan saada kaikkeudensuvereenisuutta ja ihmisen nuhteettomuutta koskevat kiistakysymykset lopullisesti ratkaistuksi. Hän on kestänyt epämiellyttäviä asioita, vaikka hän olisi voinut hetkessä pyyhkäistä ne pois. Myös Jeesus Kristus oli esikuvallisen kestävä. (1. Pietari 2:21; vrt. Roomalaisille 15:3–5.) Varmasti mekin haluamme nämä loistavat esimerkit edessämme kestää loppuun asti. – Heprealaisille 12:2, 3.
Tarpeellinen ominaisuus
8. Mitä meidän kaikkien tarvitsemaa ominaisuutta apostoli Paavali osoitti?
8 Varhaisimmista ajoista saakka ei ketään Jumalan palvelijaa ole vapautettu velvollisuudesta todistaa nuhteettomuutensa kestämällä. Erittäin huomattavien Raamatun historian henkilöiden, jotka pysyivät uskollisina kuolemaan saakka ja jotka katsottiin kelvollisiksi ikuiseen elämään taivaissa, oli todistettava järkähtämättömyytensä. Esimerkiksi entinen fariseus, Saulus Tarsolainen, sanoi korinttolaisille: ”En – – ole missään osoittautunut ylen oivallisia apostoleitanne huonommaksi, vaikka en olekaan mitään. Apostolin tunnusmerkithän on saatu aikaan teidän keskuudessanne kaikella kestävyydellä ja tunnusmerkeillä ja ennakoivilla ihmeillä ja voimateoilla.” (2. Korinttolaisille 12:11, 12) Huolimatta työn rasituksista Paavali arvosti palvelustaan niin suuresti, että hän kesti paljon ja yritti hartaasti olla tuottamatta sille häpeää. – 2. Korinttolaisille 6:3, 4, 9.
9. a) Miten voideltu jäännös on osoittanut kestävyyttä ja millaisin tuloksin? b) Mikä kannustaa meitä jatkamaan uskollisesti Jumalan palvelemista?
9 Lähempänä nykyaikaa ne voidellut kristityt, jotka palvelivat Jumalaa ennen ensimmäistä maailmansotaa, tiesivät, että vuosi 1914 merkitsisi pakanain aikojen loppua, ja monet heistä odottivat saavansa taivaallisen palkinnon tuona muistettavana vuonna. Mutta niin ei käynytkään. Kuten tosiasiat nykyään osoittavat, heille annettiin kymmeniä vuosia lisäaikaa. Tänä heidän maallisen elämänsä odottamattomana lisäaikana he kokivat puhdistamisen Jehova Jumalan kädessä. (Sakarja 13:9; Malakia 3:2, 3) Jatkuva kestävyys koitui heidän parhaakseen. He iloitsivat Jehovan palvelijoina siitä, että heidät otettiin kansaksi hänen nimelleen. (Jesaja 43:10–12; Apostolien teot 15:14) Läpäistyään kaksi maailmansotaa ja lukuisia pienempiä selkkauksia he ovat nykyään erittäin iloisia siitä, että muiden lampaitten kasvava suuri joukko, jonka määrä kohoaa nykyään yli neljään miljoonaan, auttaa heitä hyvän uutisen levittämisessä. Hengellinen paratiisi, josta he iloitsevat, on levinnyt kaikkialle maailmaan, jopa kaukaisimmille merensaarille. Tämä suosiollinen kohtelu, jota arvostamme yhä enemmän, mitä pitempään elämme, on kannustanut jatkamaan uskollisesti Jumalan palvelemista, kunnes Jehovan tahto ja tarkoitus on täysin toteutettu.
10. Mitä tarvitsemme säännöllisesti, jottemme heikentyisi?
10 Koska palkinnon saamisemme riippuu hellittämättömyydestämme, meille täytyy alituisesti antaa tätä elintärkeää asiaa koskevia kehotuksia. (1. Korinttolaisille 15:58; Kolossalaisille 1:23) Jottei Jehovan palvelijoiden keskuudessa tapahtuisi mitään heikkenemistä, meitä täytyy säännöllisesti kannustaa pitämään kiinni totuudesta ja kallisarvoisesta edusta levittää totuutta, kuten vastamuodostettuja seurakuntia ensimmäisellä vuosisadalla kannustettiin Paavalin ja Barnabaan uusintakäyntien välityksellä. (Apostolien teot 14:21, 22) Olkoon luja päätöksemme apostoli Johanneksen sanojen mukaisesti, että totuus pysyy meissä ja ”on oleva kanssamme ikuisesti”. – 2. Johannes 2.
Odottaen järkähtämättömän kestävänä
11. Mikä näyttää olevan Jumalan sääntönä palvelijoilleen, ja miten tätä valaistiin Joosefin tapauksessa?
11 Meitä koskevan kokeen saattaminen päätökseen vie aikaa. (Jaakob 1:2–4) ’Odota! Odota! Odota!’ näyttää olleen Jumalan sääntönä vanhan ajan palvelijoilleen, kun koeteltiin heidän päättäväisyyttään jatkaa uskossa. Mutta odotus osoittautui aina lopulta palkitsevaksi noille uskollisille palvelijoille. Esimerkiksi Joosefin oli odotettava orjana ja vankina 13 vuotta, mutta tuo kokemus jalosti hänen persoonallisuuttaan. – Psalmi 105:17–19.
12, 13. a) Miten Aabraham oli esimerkki uskollisesta kestävyydestä? b) Millä tavoin Aabrahamin usko ja kestävyys asetetaan malliksi meille?
12 Aabraham oli jo 75-vuotias, kun Jumala kutsui hänet lähtemään Kaldean Uurista Luvattuun maahan. Hän oli noin 125-vuotias saadessaan valalla vahvistetun Jumalan lupauksen. Se tapahtui heti sen jälkeen, kun Aabraham osoitti uskonsa lujuuden menemällä niin pitkälle, että oli uhraamaisillaan rakkaan poikansa Iisakin. Hän pysähtyi vasta, kun Jehovan enkeli pidätti hänen kätensä ja esti uhraamisen. (1. Mooseksen kirja 22:1–18) Viisikymmentä vuotta oli pitkä aika Aabrahamin odottaa muukalaisena vieraassa maassa, mutta hän jatkoi hellittämättä vielä 50 vuotta, kunnes hän kuoli 175-vuotiaana. Koko tuon ajan Aabraham oli Jehova Jumalan uskollinen todistaja ja profeetta. – Psalmi 105:9–15.
13 Aabrahamin usko ja kestävyys asetetaan malliksi kaikille Jumalan palvelijoille, jotka haluavat saada luvatut siunaukset Jeesuksen Kristuksen, Aabrahamin siemenen, välityksellä. (Heprealaisille 11:8–10, 17–19) Me luemme hänestä Heprealaiskirjeen 6:11–15:stä: ”Haluamme, että kukin teistä osoittaa samaa uutteruutta säilyttääkseen toivon täyden varmuuden loppuun saakka, jottette tulisi veltoiksi, vaan olisitte niiden jäljittelijöitä, jotka perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä. Sillä kun Jumala antoi lupauksensa Aabrahamille, niin koska hän ei voinut vannoa kenenkään suuremman kautta, hän vannoi itsensä kautta sanoen: ’Varmasti minä siunaamalla siunaan sinut ja enentämällä enennän sinut.’ Ja näin Aabraham kärsivällisyyttä osoitettuaan sai tämän lupauksen.”
14. Miksi meidän ei tulisi ajatella, että kestävyyden koetus on loputon ja palkinto saavuttamaton?
14 Voideltu jäännös on jo nähnyt 77 vuoden kuluvan pakanain aikojen päättymisestä vuonna 1914, jolloin jotkut siihen kuuluvista odottivat tosi kristillisen seurakunnan kirkastamista taivaaseen. Emme tiedä, miten pitkään jäännöksen vielä täytyy odottaa. Pitäisikö meidän siksi alkaa empiä ja ajatella, että odotus kestää loputtomasti ja että palkinto on kuin saavuttamaton virvatuli? Ei! Sellainen ei koskaan tuottaisi kunniaa Jumalan suvereenisuudelle eikä hänen nimelleen. Hän ei voisi maailman edessä perustella voiton ja siitä seuraavan ikuisen elämän palkinnon antamista meille. Ajan pituudesta riippumatta jäännökseen kuuluvat ovat yhdessä uskollisten lampaankaltaisten tovereidensa kanssa päättäneet odottaa, että Jehova toimii omana aikanaan. Osoittaessaan tällaista esimerkillistä hellittämättömyyttä he menettelevät Aabrahamin tavoin. – Roomalaisille 8:23–25.
15. a) Mikä on tunnussanamme, ja mitkä kokemukset Jumala on auttanut meitä läpäisemään menestyksellisesti? b) Mikä Paavalin kehotus on yhä paikallaan meidän aikanamme?
15 Tunnussana on siis yhä järkähtämätön kestävyys Jumalan tahdon tekemisessä. (Roomalaisille 2:6, 7) Menneisyydessä hän on tukenut meitä ankarissa koettelemuksissa, joihin on sisältynyt vankeutta ja keskitysleirejä, ja hän on auttanut meitä läpäisemään ne menestyksellisesti kunniaksi nimelleen ja tarkoitukselleen.a Koko sen ajan, mikä vielä on jäljellä koetuksemme loppuun saattamiseksi, Jehova tekee jatkuvasti samoin. Paavalin kehotus on yhä paikallaan meidän aikanamme: ”Sillä te tarvitsette hellittämätöntä kärsivällisyyttä ja kestävyyttä voidaksenne tehdä ja täysin suorittaa Jumalan tahdon ja siten saada ja voittaa sen, mitä on luvattu, ja täysin määrin nauttia siitä.” – Heprealaisille 10:36, The Amplified Bible; Roomalaisille 8:37.
16. Miksi meidän ei tulisi pitää Jehovalle vihkiytymistämme vain rajallisena tai liittää siihen ehtoja?
16 Niin kauan kuin Jehovalla on meille tämän pahan maailman keskellä työ tehtäväksi, haluamme Jeesuksen esimerkkiä seuraten osallistua tuohon työhön, kunnes se on saatettu päätökseen. (Johannes 17:4) Me emme vihkiytyneet Jehovalle sillä mielellä, että palvelisimme häntä vain vähän aikaa, ja sitten Harmagedon tulisi. Me vihkiydyimme iäksi. Jumalan meille antama työ ei lopu Harmagedonin taisteluun. Mutta vasta saatuamme päätökseen sen työn, joka on tehtävä ennen Harmagedonia, näemme niiden suurenmoisten tapahtumien toteutuvan, jotka seuraavat tuota suurta sotaa. Sen lisäksi, että meillä on silloin onnellinen etu jatkaa hänen työnsä tekemistä, meidät palkitaan niillä kauan toivotuilla siunauksilla, jotka hän on luvannut. – Roomalaisille 8:32.
Rakkaus Jumalaa kohtaan auttaa meitä kestämään
17, 18. a) Mikä auttaa meitä ahdistavina aikoina kestämään Jumalan hyväksyminä? b) Mikä auttaa meitä saamaan voiton, ja mitä emme sano jäljellä olevasta ajasta?
17 Kohdatessamme ahdistavia aikoja saatamme kenties kysyä: ’Miten voimme kestää enää pitempään?’ Mikä on vastaus? Rakastamalla Jumalaa koko sydämestämme, mielestämme, sielustamme ja voimastamme. ”Rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen. Rakkaus ei ole mustasukkainen, se ei kerskaile, ei pöyhisty. Kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kestää. Rakkaus ei koskaan häviä.” (1. Korinttolaisille 13:4, 7, 8) Ellei kestävyytemme johdu rakkaudesta Jumalaan, sillä ei ole arvoa. Mutta jos kannamme taakkamme antaumuksesta Jehovaa kohtaan, niin kestävyytemme syventää rakkauttamme häneen. Jeesusta auttoi kestämään se, että hän rakasti Jumalaa, Isäänsä. (Johannes 14:30, 31; Heprealaisille 12:2) Jos todellinen vaikuttimemme on rakkaus Jumalaan, Isäämme, niin mitäpä emme kykenisi kestämään?
18 Horjumaton rakkautemme Jehova Jumalaan on auttanut meitä pysymään voittoisina maailmaan nähden näinä erittäin kriittisinä koetusten aikoina. Jehova antaa meille Jeesuksen Kristuksen välityksellä jatkuvasti sitä apua, jota tarvitsemme, riippumatta siitä, miten pitkään tämän vanhan asiainjärjestelmän vielä sallitaan olla olemassa. (1. Pietari 5:10) Me emme tietenkään ennusta, miten paljon aikaa on vielä jäljellä, emmekä sano mitään nimenomaista ajankohtaa. Me jätämme sen Suuren Ajoittajan, Jehova Jumalan, asiaksi. – Psalmi 31:16.
19, 20. a) Miten meidän tulisi suhtautua jokaiseen kestämäämme päivään? b) Mitä typeryyttä haluamme karttaa ja miksi?
19 Kuitenkin se sukupolvi, jonka ennustettiin näkevän ja kokevan ”asiainjärjestelmän päättymisen”, on nyt käynyt melko iälliseksi. (Matteus 24:3, 32–35) Älkäämme siis koskaan unohtako, että jokainen kestämämme päivä merkitsee, että Saatanalla ja hänen demoneillaan on yhtä päivää vähemmän aikaa saastuttaa kaikkeutta pelkällä olemassaolollaan ja että olemme yhtä päivää lähempänä aikaa, jolloin Jehova ei enää siedä ”vihan astioita, jotka oli tehty sopiviksi tuhoon”. (Roomalaisille 9:22) Pian kun Jehovan pitkämielisyys loppuu, hän antaa vallan vihalleen jumalattomia miehiä ja naisia kohtaan. Siten hän ilmaisee jumalallisen paheksuntansa heidän menettelyään kohtaan, vaikka hän on sallinut heidän jatkaa sitä koko tämän ajan.
20 Meidän olisi erittäin typerää lopettaa rakkaudelliset ponnistelumme sen loistavan palkinnon saamiseksi, joka on asetettu eteemme Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Sen sijaan päätämme jatkaa uskollisesti Jehovan todistajina tänä erittäin tärkeänä aikana, jolloin Jehova pian saattaa itsensä kunniaan Kaikkeuden Suvereenina.
[Alaviitteet]
a Esimerkiksi Christine Elizabeth King kirjoitti: ”Ainoastaan todistajien suhteen [natsi]hallitus epäonnistui, sillä vaikka se oli tappanut heistä tuhansia, työ jatkui, ja vuoden 1945 toukokuussa Jehovan todistajien liike oli yhä elossa, kun taas kansallissosialismi ei ollut. Todistajien määrä oli kasvanut, eivätkä he olleet sovitelleet missään. Liike oli saanut lisää marttyyrejä ja oli voittanut jälleen yhden taistelun Jehova Jumalan sodassa.” – The Nazi State and the New Religions: Five Case Studies in Non-Conformity, sivu 193.
Miten vastaisit?
◻ Miksi emme voi välttyä kestävyytemme koettelemiselta?
◻ Mitä harhakuvitelmaa haluamme karttaa?
◻ Mitä tarvitsemme välttyäksemme heikentymästä?
◻ Mikä on tunnussanamme?
◻ Mikä auttaa meitä kestämään ahdistavina aikoina?
[Kuva s. 11]
Jumalan palvelijat ovat näiden Port of Spainissa Trinidadissa toimivien todistajien tavoin aina halunneet odottaa Jehovaa