3. Miten ylösnousemustoivo auttoi Paavalia, kuten 1. Korinttilaiskirjeen 15:30–32 osoittaa?

³ Ylösnousemustoivo auttoi Paavalia kestämään erilaisia koettelemuksia. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:30–32.) Hän kirjoitti korinttilaisille: ”Päivittäin olen vastakkain kuoleman kanssa.” Hän sanoi myös, että hän oli ”taistellut petojen kanssa Efesoksessa”. Tällä hän tarkoitti ehkä sitä, että hän oli taistellut kirjaimellisia eläimiä vastaan Efesoksen areenalla (2. Kor. 1:8; 4:10; 11:23). Hän saattoi myös viitata vihamielisiin juutalaisiin ja muihin ”petojen” kaltaisiin ihmisiin (Apt. 19:26–34; 1. Kor. 16:9). Olipa asia kummin tahansa, Paavali joutui hengenvaarallisiin tilanteisiin. Silti hän suhtautui tulevaisuuteen valoisasti (2. Kor. 4:16–18).

 5. Mikä vaarallinen asenne voisi jäytää uskoamme ylösnousemukseen?

⁵ Paavali varoitti toisia kristittyjä vaarallisesta asenteesta, joka joillakin oli: ”Jos kuolleita ei herätetä, niin ’syödään ja juodaan, sillä huomenna me kuolemme’.” Tässä ei ollut mitään uutta. Paavali lainasi ehkä Jesajan 22:13:a, jossa kuvaillaan israelilaisten asennetta. He eivät vahvistaneet rakkautta Jumalaan vaan keskittyivät nauttimaan elämästä. Pohjimmiltaan he ajattelivat: ”Tänään täällä, huomenna poissa”, mikä on yleinen ajattelutapa nykyäänkin. Raamattu kuitenkin osoittaa, miten huonosti Israelin kansan lopulta kävi (2. Aik. 36:15–20).

 6. Miten ylösnousemustoivon tulisi vaikuttaa siihen, keiden seurassa vietämme aikaa?

⁶ Koska tiedämme ylösnousemuksen olevan tosiasia, haluamme valita tarkkaan, keiden seurassa vietämme aikaa. Korintin kristittyjen piti välttää niiden seuraa, jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen. Jos me vietämme säännöllisesti aikaa niiden kanssa, jotka elävät vain tätä hetkeä varten, siitä ei voi seurata mitään hyvää. Se voi turmella tosi kristityn asenteen ja tavat ja saada hänet omaksumaan elämäntyylin, johon sisältyy Jumalan vihaamia asioita. Paavali kehotti painokkaasti: ”Tulkaa järkiinne ja tehkää sitä, mikä on oikein, älkääkä harjoittako syntiä.” (1. Kor. 15:33, 34.)