Keneltä voimme odottaa tosi oikeutta?
”Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta?” – 1. MOOSEKSEN KIRJA 18:25.
1, 2. Millä tavoin monet ihmiset reagoivat vallitsevaan epäoikeudenmukaisuuteen?
TODENNÄKÖISESTI olet surullisen tietoinen siitä, että epäoikeudenmukaisuus rehottaa. Miten henkilökohtaisesti suhtaudut siihen, että tosi oikeus puuttuu?
2 Jotkut reagoivat asettamalla kyseenalaiseksi oikeudenmukaisen Jumalan olemassaolon. He voivat jopa väittää olevansa agnostikkoja. Olet luultavasti kuullut tämän sanan. Sillä tarkoitetaan sellaista ihmistä, jonka mielestä ”yliaistillisesta [kuten Jumalasta] ei voi saada mitään tietoa”. Biologi Thomas H. Huxley, 1800-luvulla elänyt Darwinin evoluutioteorian kannattaja, käytti sanaa ”agnostikko” ensi kerran siinä merkityksessä.a
3, 4. Millainen tausta on sanalla ”agnostikko”?
3 Mutta mistä Huxley sai sanan ”agnostikko”? Itse asiassa hän turvautui ilmaukseen, jota ensimmäisellä vuosisadalla elänyt lakimies, apostoli Paavali, käytti eri merkityksessä. Sana esiintyi yhdessä kuuluisimmista puheista kautta aikojen. Tuolla puheella on merkitystä nykyään, sillä se tarjoaa meille järkevät perusteet sen selville saamiseksi, miten ja milloin oikeus kaikille tulee toteutumaan ja lisäksi miten me henkilökohtaisesti voimme hyötyä siitä.
4 Paavali käytti ”tuntematonta” tarkoittavaa kreikkalaista sanaa, josta sana ”agnostikko” on johdettu, puhuessaan alttarista, johon oli kirjoitettu: ”Tuntemattomalle Jumalalle.” Lääkäri Luukas merkitsi muistiin tuon lyhyen puheen Apostolien tekojen historiallisen kirjan 17. lukuun. Luvun alkuosassa kerrotaan, miten Paavali päätyi Ateenaan. Sivulla 6 näet Luukkaan johdantosanat ja koko puheen tekstin.
5. Millaisessa tilanteessa Paavali piti puheensa ateenalaisille? (Anna jonkun lukea Apostolien tekojen 17:16–31.)
5 Paavalin puhe on todella vaikuttava ja ansaitsee huolellisen tarkastelumme. Me, joita ympäröi räikeä epäoikeudenmukaisuus, voimme oppia siitä paljon. Pane ensiksikin merkille tilanne, jonka voit lukea Apostolien tekojen 17:16–21:stä. Ateenalaiset olivat ylpeitä voidessaan elää tässä kuuluisassa sivistyskeskuksessa, jossa Sokrates, Platon ja Aristoteles olivat opettaneet. Ateena oli myös hyvin uskonnollinen kaupunki. Paavali saattoi nähdä kaikkialla ympärillään epäjumalankuvia – sodanjumalan Areksen eli Marsin, Zeuksen, lääkintätaidon jumalan Asklepioksen, kiivaan merenjumalan Poseidonin, Dionysoksen, Athenen, Eroksen ja muiden epäjumalien kuvia.
6. Millainen tilanne vallitsee asuinseudullasi verrattuna siihen, mitä Paavali havaitsi Ateenassa?
6 Entä jos Paavali tarkastelisi sitä kaupunkia tai aluetta, jossa sinä asut? Hän saattaisi nähdä runsaasti epäjumalankuvia tai uskonnollisia patsaita, jopa kristikunnan piiriin kuuluvissa maissa. Muualla hän voisi nähdä vielä enemmän. Eräässä opaskirjassa sanotaan: ”Intian jumalat, toisin kuin niiden huikentelevat kreikkalaiset ’veljet’, ovat yksiavioisia ja jotkin vaikuttavimmista voimista ajateltiin olevan niiden jumalatarpuolisoilla – –. Kaikenlaisiin elollisiin olentoihin ja luontoon liittyviä jumalia on liioittelematta miljoonia.”
7. Millaisia olivat muinaiset kreikkalaiset jumalat?
7 Monet kreikkalaiset jumalat kuvattiin pikkumaisiksi ja hyvin moraalittomiksi. Niiden käytös olisi ihmisille häpeällistä ja useimmissa maissa nykyään jopa rikollista. Sinulla on siksi täysi syy ihmetellä, millaista oikeutta silloiset kreikkalaiset olisivat saattaneet odottaa sellaisilta jumalilta. Siitä huolimatta Paavali havaitsi, että ateenalaiset osoittivat niitä kohtaan erityistä antaumusta. Täynnä vanhurskasta vakaumusta hän alkoi selittää aidon kristillisyyden yleviä totuuksia.
Haastava kuulijakunta
8. a) Millaiset käsitykset ja näkemykset olivat tunnusomaisia epikurolaisille? b) Mitä stoalaiset uskoivat?
8 Jotkut juutalaiset ja kreikkalaiset kuuntelivat kiinnostuneina hänen puhettaan, mutta miten vaikutusvaltaiset epikurolaiset ja stoalaiset filosofit suhtautuisivat siihen? Kuten tulet näkemään, heidän ajatuksensa muistuttavat monissa suhteissa nykyään yleisiä käsityksiä, jollaisia opetetaan jopa lapsille koulussa. Epikurolaiset kannustivat hankkimaan elämästä mahdollisimman paljon nautintoa, varsinkin henkistä nautintoa. Heidän filosofialleen ”syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme” oli tunnusomaista periaatteiden ja hyveiden puuttuminen. (1. Korinttolaisille 15:32) He eivät uskoneet, että jumalat olisivat luoneet maailmankaikkeuden; sen sijaan he ajattelivat elämän ilmaantuneen sattumalta mekaanisessa maailmankaikkeudessa. Lisäksi jumalat eivät olleet kiinnostuneita ihmisistä. Entä millaisia stoalaiset olivat? He korostivat logiikan eli johdonmukaisen ajattelun merkitystä ja uskoivat, että kaiken äärimmäisen perustan maailmankaikkeudessa muodostivat aine ja voima. Sen sijaan että stoalaiset olisivat uskoneet Jumalan olevan persoona, he kuvittelivat hänet persoonattomaksi jumaluudeksi. He ajattelivat myös, että kohtalo hallitsi ihmisten asioita.
9. Miksi tässä tilanteessa saarnaaminen oli Paavalille hyvin haastavaa?
9 Miten sellaiset filosofit suhtautuivat Paavalin julkiseen opetukseen? Ateenalaiset olivat tuohon aikaan taipuvaisia uteliaisuuteen, johon liittyi pöyhkeämielisyys, ja niinpä nuo filosofit alkoivat väitellä Paavalin kanssa. Lopulta he veivät hänet Areiopagille. Tuo sodanjumala Areksen mukaan nimitetty kalliokukkula sijaitsi Ateenan torin yläpuolella, mutta korkealle kohoavan Akropoliin alapuolella. Muinaisina aikoina Areiopagilla kokoontui tuomioistuin, neuvosto. Paavali on voitu hyvinkin viedä tuomioistuimen eteen paikkaan, josta mahdollisesti näkyi vaikuttava Akropolis ja sen kuuluisa Parthenon sekä muita temppeleitä ja patsaita. Joidenkuiden mielestä apostoli oli vaaratilanteessa, koska Rooman laki kielsi esittelemästä uusia jumalia. Mutta vaikka Paavali olisi viety Areiopagille vain selittämään tarkemmin uskonkäsityksiään tai osoittamaan pätevyytensä opettajana, niin kuulijakunta, jonka edessä hän seisoi, oli pelottava. Pystyisikö hän selittämään tärkeän sanomansa kääntämättä samalla kuulijoita pois?
10. Miten Paavali käytti tahdikkuutta aloittaessaan tietojensa esiin tuomisen?
10 Panehan Apostolien tekojen 17:22, 23:sta merkille, miten tahdikkaasti ja viisaasti Paavali aloitti. Kun hän tunnusti, kuinka uskonnollisia ateenalaiset olivat ja kuinka monia palvonnan kohteita heillä oli, jotkut hänen kuulijoistaan ovat saattaneet pitää sitä kohteliaisuutena. Sen sijaan että Paavali olisi hyökännyt heidän monijumalaisuuttaan vastaan, hän kiinnitti huomion näkemäänsä alttariin, joka oli pyhitetty ”Tuntemattomalle Jumalalle”. Historialliset todisteet osoittavat, että sellaisia alttareita oli tuohon aikaan olemassa, minkä pitäisi vahvistaa luottamustamme Luukkaan kertomukseen. Paavali käytti tätä alttaria puheensa lähtökohtana. Ateenalaiset pitivät tietoa ja logiikkaa suuressa arvossa. Silti he myönsivät, että oli jumala, joka oli heille ”tuntematon” (kreikaksi aʹgno·stos). Oli siis aivan johdonmukaista, että he antaisivat Paavalin selittää, millainen tuo jumala on. Kukaan ei varmaankaan voinut löytää vikaa tuollaisesta päättelystä.
Onko Jumalaa mahdoton tuntea?
11. Millä tavoin Paavali sai kuulijakuntansa ajattelemaan tosi Jumalaa?
11 Millainen tämä ”tuntematon Jumala” sitten oli? Tämä ”Jumala” teki maailman ja kaiken siinä olevan. Kukaan ei kieltäisi sitä, että maailmankaikkeus on olemassa, että kasvit ja eläimet ovat ja että me ihmiset olemme olemassa. Kaikessa tässä ilmenevä voima ja äly, niin, viisaus, osoitti, että se on viisaan ja voimakkaan Luojan pikemmin kuin sattuman aikaansaannosta. Paavalin päättelyketju on meidän aikanamme itse asiassa vieläkin perustellumpaa. – Ilmestys 4:11; 10:6.
12, 13. Mitkä nykyaikaiset todisteet tukevat seikkaa, jonka Paavali esitti?
12 Jonkin aikaa sitten englantilainen tähtitieteilijä sir Bernard Lovell kirjoitti kirjassaan (In the Centre of Immensities) yksinkertaisimpien maan päällä olevien elämänmuotojen äärettömästä monimutkaisuudesta. Hän käsitteli myös sen todennäköisyyttä, olisiko tällainen elämä voinut ilmaantua sattumalta. Hän teki seuraavan johtopäätöksen: ”Sen todennäköisyys, että – – yksi pienimmistä valkuaisainemolekyyleistä olisi muodostunut sattumalta, on käsittämättömän pieni. Ajan ja paikan rajat huomioon ottaen se on käytännöllisesti katsoen olematon.”
13 Tai harkitse toista äärimmäisyyttä – meitä ympäröivää maailmankaikkeutta. Tähtitieteilijät ovat käyttäneet elektronisia laitteita sen alkuperän tutkimisessa. Mitä he ovat saaneet selville? Robert Jastrow kirjoitti: ”Näemme nyt, miten tähtitieteelliset todisteet johtavat raamatulliseen käsitykseen maailman synnystä.” ”Tiedemiehen kannalta, joka on elänyt uskossa järjen voimaan, tarina päättyy kuin paha uni. Hän on kiipeillyt tietämättömyyden vuoristossa; hän on saavuttamaisillaan korkeimman huipun; kun hän kiskoo itsensä viimeisen kielekkeen yli, häntä tervehtiikin joukko teologeja [luomiseen uskovia], jotka ovat istuneet siellä vuosisatoja.” – God and the Astronomers; vrt. Psalmi 19:2.
14. Miten johdonmukainen ajattelu tuki Paavalin lausuntoa siitä, että Jumala ei asu ihmistekoisissa temppeleissä?
14 Voimme siten nähdä, kuinka täsmällinen Paavali oli lausunnossaan, jonka Apostolien tekojen 17:24 esittää. Se johtaa meidät hänen seuraavaksi esittämäänsä, jakeessa 25 olevaan ajatukseen. Voimakas Jumala, joka voisi tehdä ”maailman ja kaiken siinä olevan”, on varmasti suurempi kuin aineellinen maailmankaikkeus. (Heprealaisille 3:4) Ei olisi siksi järkevää ajatella, että hänen asumisensa rajoittuisi temppeleihin, varsinkaan sellaisten ihmisten rakentamiin temppeleihin, jotka myönsivät julkisesti hänen olevan heille ”tuntematon”. Paavali esitti siinä hyvin painavan seikan noille filosofeille, jotka saattoivat juuri silloin katsahtaa moniin yläpuolellaan kohoaviin temppeleihin. – 1. Kuningasten kirja 8:27; Jesaja 66:1.
15. a) Miksi Athene olisi voinut olla Paavalin kuulijoiden mielessä? b) Mihin johtopäätökseen meidän pitäisi tulla siitä, että Jumala on Se, joka antaa?
15 Paavalin kuulijat olivat luultavasti osoittaneet Akropoliilla antaumusta jollekin suojelusjumalattarensa Athenen patsaista. Parthenonissa sijainnut syvästi kunnioitettu Athenen patsas oli tehty norsunluusta ja kullasta. Eräs toinen Athenen patsas oli yli 20 metriä korkea, ja se voitiin nähdä laivoista mereltä. Ja Athene Poliaksena tunnetun epäjumalankuvan sanottiin pudonneen taivaasta; ihmiset toivat säännöllisin väliajoin sille uuden käsintehdyn viitan. Jos nyt se Jumala, jota nuo ihmiset eivät tunteneet, oli Korkein ja oli luonut maailmankaikkeuden, niin miksi häntä tarvitsisi palvella sellaisella, mitä ihmiset voisivat tuoda mukanaan? Hän antaa meille sen, mitä me tarvitsemme: ”elämän”, ”hengityksen” jota tarvitaan elämän ylläpitämiseksi, ja ”kaiken”, muun muassa auringon, sateen ja hedelmällisen maaperän, joka tuottaa meille elintarvikkeita. (Apostolien teot 14:15–17; Matteus 5:45) Hän on Se joka antaa, ja ihmiset ovat niitä, jotka saavat. Antaja ei varmastikaan ole riippuvainen niistä, jotka saavat.
Kaikki yhdestä ihmisestä
16. Minkä väitteen Paavali esitti ihmisen alkuperästä?
16 Paavali esitti seuraavaksi Apostolien tekojen 17:26:ssa totuuden, jota monien pitäisi ajatella varsinkin siksi, että nykyään on havaittavissa niin paljon rotujen välistä epäoikeudenmukaisuutta. Hän sanoi, että Luoja ”teki yhdestä ihmisestä jokaisen ihmisten muodostaman kansan, niin että he asuvat koko maan pinnalla”. Tässä ajatuksessa, että ihmissukuun kuuluvat ovat yksi kokonaisuus eli keskenään veljiä (ja siinä, mitä se merkitsee oikeuden kannalta) oli noille ihmisille pohdittavaa, sillä ateenalaiset olivat väittäneet, että heillä oli ainutlaatuinen alkuperä, minkä vuoksi he erottuisivat muusta ihmiskunnasta. Paavali kuitenkin hyväksyi 1. Mooseksen kirjan kertomuksen ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, jonka jälkeläisiä me kaikki olemme. (Roomalaisille 5:12; 1. Korinttolaisille 15:45–49) Saatat kuitenkin haluta tietää, voidaanko sellaista käsitystä puoltaa meidän nykyisenä tieteellisenä aikanamme?
17. a) Miten jotkut nykyaikaiset todisteet viittaavat samaan suuntaan kuin Paavali? b) Miten tämä liittyy oikeuteen?
17 Evoluutioteorian mukaan ihmislaji kehittyi eri paikoissa yksilöiden ollessa erityyppisiä. Mutta viime vuoden alkupuolella Newsweek-aikakauslehti omisti tiedeosastonsa aiheelle ”Aadamia ja Eevaa etsimässä”. Se kiinnitti huomion viimeaikaiseen edistykseen perinnöllisyystieteen alalla. Vaikka kaikki tiedemiehet eivät ole asiasta samaa mieltä – kuten sopii odottaakin – niin lisääntyvän tiedon valossa näyttää käyvän yhä selvemmäksi, että kaikilla ihmisillä on yksi yhteinen geneettinen esi-isä. Raamattu sanoi jo kauan sitten, että me kaikki olemme veljiä. Eikö kaikkien pitäisi siksi saada oikeutta? Eikö kaikkia meitä pitäisi kohdella puolueettomasti ihonväristä, hiusten laadusta tai muista ulkonaisista ominaispiirteistä riippumatta? (1. Mooseksen kirja 11:1; Apostolien teot 10:34, 35) Silti meidän on yhä saatava selville, miten ja milloin oikeus toteutuu ihmiskunnalle.
18. Mitä perusteita oli Paavalin lausunnolle siitä, miten Jumala oli tekemisissä ihmisten kanssa?
18 Jakeessa 26 Paavali osoitti, että Luojalla voitaisiin odottaa olevan tahto, oikeudenmukainen tarkoitus, ihmiskunnan suhteen. Apostoli tiesi, että kun Jumala oli ollut tekemisissä Israelin kansan kanssa, Hän oli säätänyt, missä siihen kuuluvien tulisi asua ja miten muut kansat voisivat kohdella heitä. (2. Mooseksen kirja 23:31, 32; 4. Mooseksen kirja 34:1–12; 5. Mooseksen kirja 32:49–52) Paavalin kuulijat ovat tietenkin saattaneet soveltaa hänen lausuntonsa ylpeästi pääasiassa itseensä. Itse asiassa, tiesivätpä he sen tai eivät, Jehova Jumala oli profeetallisesti ilmaissut tahtonsa sen ajan eli historiallisen ajankohdan suhteen, jolloin Kreikasta tulisi viides suuri maailmanvalta. (Daniel 7:6; 8:5–8, 21; 11:2, 3) Koska tämä Jumala saattoi ohjailla jopa kansoja, niin eikö olekin järkevää, että meidän pitäisi haluta hankkia tietoa hänestä?
19. Miksi Paavalin Apostolien tekojen 17:27:ssä esittämä seikka on järkevä?
19 Jumala ei ole jättänyt meitä vaille tietoa itsestään, hapuilemaan umpimähkään. Hän esitti ateenalaisille ja meille perustan, jonka avulla voimme hankkia tuota tietoa. Roomalaiskirjeen 1:20:ssä Paavali kirjoitti myöhemmin: ”[Jumalan] näkymättömät ominaisuudet ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin.” Jumala ei siksi todellakaan ole kaukana meistä, jos haluamme löytää hänet ja hankkia tietoa hänestä. – Apostolien teot 17:27.
20. Miten pitää paikkansa, että Jumalassa ”meillä on elämä ja me liikumme ja olemme olemassa”?
20 Arvostuksen tulisi saada meidät tekemään Apostolien tekojen 17:28:n esittämällä tavalla. Jumala on antanut meille elämän. Ja me olemme itse asiassa saaneet enemmänkin kuin vain pelkän elämän siinä merkityksessä kuin puulla on elämä. Me ja useimmat eläimet olemme korkeammalla elämisen tasolla, sillä me kykenemme liikkumaan. Emmekö olekin siitä onnellisia? Mutta Paavali vie asian pidemmälle. Me olemme älyllisiä luomuksia, joilla on persoonallisuus. Jumala on antanut meille aivot, joiden avulla voimme ajatella, tajuta käsitteitä (kuten tosi oikeuden) ja näin meillä voi olla toivo, odote Jumalan tahdon toteutumisesta tulevaisuudessa. Kuten voit ymmärtää, Paavalin on täytynyt tajuta, että epikurolaisten ja stoalaisten filosofien olisi vaikea hyväksyä tätä. Heitä auttaakseen hän lainasi eräitä heidän tuntemiaan ja kunnioittamiaan kreikkalaisia runoilijoita, jotka olivat samalla tavoin sanoneet: ”Sillä me olemme myös hänen sukuaan.”
21. Miten sen, että olemme Jumalan sukua, pitäisi vaikuttaa meihin?
21 Jos ihmiset ymmärtävät, että me olemme Korkeimman Jumalan sukua eli hänen tuottamiaan, heidän on myös hyvin sopivaa odottaa häneltä ohjausta sen suhteen, miten elää. Paavali oli tosiaan ihailtavan rohkea seisoessaan siinä Akropoliin vieressä. Hän puhui rohkeasti perustellen, että Luojamme on varmasti suurempi kuin mikään ihmisten tekemä kuvapatsas, vieläpä Parthenonissa sijainnutta kullasta ja norsunluusta valmistettua patsasta suurempi. Meidän kaikkien, jotka hyväksymme Paavalin lausunnon, täytyy olla samaa mieltä myös siitä, että Jumala ei ole minkään sellaisen epäjumalankuvan kaltainen, jollaisia ihmiset nykyään palvovat. – Jesaja 40:18–26.
22. Miten katumus liittyy oikeuden saamiseemme?
22 Tämä ei ole vain jokin muotoseikka, jonka joku voi hyväksyä mielessään, vaikka hän silti jatkaa elämistä samalla tavalla kuin ennenkin. Paavali teki sen selväksi jakeessa 30: ”Jumala on tosin jättänyt huomioon ottamatta sellaisen tietämättömyyden ajat [jolloin on kuviteltu, että Jumala olisi mitättömän epäjumalankuvan kaltainen tai hyväksyisi sellaisen välityksellä suoritetun palvonnan], mutta nyt hän ilmoittaa ihmisille, että heidän kaikkien tulisi kaikkialla katua.” Kehiteltyään näin aihetta voimakkaisiin loppusanoihinsa saakka Paavali esitti yllättävän näkökohdan – katumuksen! Jos siis odotamme Jumalalta tosi oikeutta, se merkitsee sitä, että meidän täytyy katua. Mitä se vaatii meiltä? Ja miten Jumala tulee saattamaan voimaan oikeuden kaikille?
[Alaviitteet]
a Monien nykyajan ihmisten tavoin Huxley pani merkille kristikunnan epäoikeudenmukaisuudet. Hän kirjoitti eräässä agnostisismia koskevassa esseessään: ”Jos me vain voisimme – – nähdä ne tekopyhyyden ja julmuuden tulvat, ne valheet, sen teurastuksen ja ne ihmisyyden kaikkien velvollisuuksien laiminlyönnit, jotka ovat kristittyjen kansojen historian kuluessa tulleet tästä lähteestä, niin hirvittävimmät helvettiä koskevat kuvitelmamme kalpenisivat tuon näyn edessä.”
Osaatko vastata?
◻ Millaisen uskonnollisen tilanteen Paavali havaitsi vallitsevan Ateenassa, ja miten nykyään on olemassa samanlainen tilanne?
◻ Millä tavoin Jumala on suurempi kuin kaikki väärät jumalat, joita palvottiin Ateenassa Paavalin aikoina?
◻ Mikä perustotuus siitä tavasta, jolla Jumala loi ihmissuvun, merkitsee sitä, että kaikkien pitäisi saada oikeutta?
◻ Miten tiedon Jumalan suuruudesta pitäisi vaikuttaa ihmisiin?
[Tekstiruutu s. 6]
Oikeutta kaikille – Apostolien tekojen 17. luku
”16 Kun nyt Paavali odotteli heitä Ateenassa, hänen henkensä hänessä kiusaantui hänen nähdessään kaupungin olevan täynnä epäjumalia. 17 Niinpä hän rupesi puhumaan perustelua käyttäen synagogassa juutalaisten ja toisten Jumalaa palvovien kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, jotka sattuivat olemaan paikalla. 18 Mutta eräät sekä epikurolaisista että stoalaisista filosofeista ryhtyivät keskustelemaan hänen kanssaan kiistävään sävyyn, ja muutamat sanoivat: ’Mitähän tämä lavertelija oikein tahtoo sanoa?’ Toiset: ’Hän näyttää olevan vieraiden jumaluuksien julistaja.’ Tämä johtui siitä, että hän julisti hyvää uutista Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta. 19 Niin he tarttuivat häneen ja veivät hänet Areiopagille ja sanoivat: ’Voimmeko saada tietää, mitä tämä puhumasi uusi opetus on? 20 Sillä sinä esität joitakin korvillemme vieraita asioita. Haluamme sen tähden tietää, mitä ne oikein ovat.’ 21 Kaikilla ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla ulkomaalaisilla oli näet tapana käyttää vapaa-aikansa pelkästään jonkin kertomiseen tai jonkin uuden kuuntelemiseen. 22 Paavali seisoi nyt keskellä Areiopagia ja sanoi:
”’Ateenan miehet, näen, että te kaikessa näytätte olevan muita taipuvaisempia jumaluuksien pelkoon. 23 Esimerkiksi kun kuljeskelin ja huolellisesti tarkastelin teidän uskonnollisen kunnioituksenne kohteita, niin löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: ”Tuntemattomalle Jumalalle.” Mille te siis tuntemattanne osoitatte jumalista antaumusta, sitä minä teille julistan. 24 Jumala, joka teki maailman ja kaiken siinä olevan, Hän joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsin tehdyissä temppeleissä, 25 eikä häntä palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin, koska hän itse antaa kaikille elämän ja hengityksen ja kaiken. 26 Ja hän teki yhdestä ihmisestä jokaisen ihmisten muodostaman kansan, niin että he asuvat koko maan pinnalla, ja hän sääti määräajat ja ihmisten asumisen määrärajat, 27 jotta he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilla häntä ja todellakin löytää hänet, vaikkakaan hän ei ole kaukana meistä kenestäkään. 28 Sillä hänessä meillä on elämä ja me liikumme ja olemme olemassa, niin kuin eräät runoilijatkin teidän keskuudessanne ovat sanoneet: ”Sillä me olemme myös hänen sukuaan.”
29 ”’Koska siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että Jumalolento on kullan tai hopean tai kiven kaltainen, kuin jokin, mikä on muovailtu ihmisen taiteen ja kekseliäisyyden avulla. 30 Jumala on tosin jättänyt huomioon ottamatta sellaisen tietämättömyyden ajat, mutta nyt hän ilmoittaa ihmisille, että heidän kaikkien tulisi kaikkialla katua. 31 Sillä hän on asettanut päivän, jona hänen tarkoituksensa on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on määrännyt, ja hän on varannut kaikille siitä takeen herättämällä hänet kuolleista.’”
[Tekstiruutu s. 7]
Kaikkeus luotiin
Vuonna 1980 tri John A. O’Keefe Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallituksesta kirjoitti: ”Olen Jastrowin kanssa yhtä mieltä siitä, että nykyinen tähtitiede on löytänyt luotettavia todisteita, joiden mukaan maailmankaikkeus luotiin noin 15–20 miljardia vuotta sitten.” ”Minusta on vaikuttavaa nähdä, miten luomisen todisteet – – ovat niin ilmiselviä kaikkialla ympärillämme: kallioissa, taivaassa, radioaalloissa ja fysiikan peruslaeissa.”
[Tekstiruutu s. 9]
”Aadamia ja Eevaa etsimässä”
Tämän otsikon alla Newsweek-aikakauslehti sanoi kirjoituksessaan muun muassa seuraavaa: ”Jo pitkään kaivauksia suorittanut Richard Leakey julisti vuonna 1977: ’Ei ole mitään nimenomaista paikkaa, jossa nykyihminen olisi syntynyt.’ Mutta nykyään perinnöllisyydentutkijat ovat taipuvaisia uskomaan toisin – –. ’Jos he ovat oikeassa, ja lyön vetoa sen puolesta, että he ovat, tämä ajatus on valtavan tärkeä’, sanoo Harvardin yliopiston paleontologi ja esseisti Stephen Jay Gould. ’Se saa meidät tajuamaan, että kaikki ihmisolennot, ulkonaisista eroavuuksista riippumatta, kuuluvat todella samaan itsenäiseen kokonaisuuteen, joka on hyvin äskettäin saanut alkunsa yhdessä paikassa. Ihmisten kesken vallitsee paljon syvempi biologinen veljeys kuin olemme koskaan tajunneet.’” – 11.1.1988.