-
Miten oppia tuntemaan ”Kristuksen mieli”Vartiotorni 2000 | 15. helmikuuta
-
-
Miten oppia tuntemaan ”Kristuksen mieli”
”’Kuka on tullut tuntemaan Jehovan mielen, niin että voi opettaa häntä’? Mutta meillä on Kristuksen mieli.” (1. KORINTTILAISILLE 2:16)
1, 2. Mitä Jehova katsoi sopivaksi paljastaa Sanassaan Jeesuksesta?
MINKÄ näköinen Jeesus oli? Minkä väriset olivat hänen hiuksensa, hänen ihonsa ja hänen silmänsä? Miten pitkä hän oli? Paljonko hän painoi? Vuosisatojen kuluessa taiteilijat ovat esittäneet Jeesuksesta enemmän tai vähemmän uskottavia näkemyksiä. Jotkut ovat kuvanneet hänet miehekkääksi ja eloisaksi, kun taas toiset ovat esittäneet hänet hauraaksi ja kalvakkaaksi.
2 Raamatussa ei kuitenkaan keskitetä huomiota Jeesuksen ulkonäköön. Jehova katsoi sopivaksi paljastaa sen sijaan jotain paljon tärkeämpää: sen, millainen persoona Jeesus oli. Evankeliumikertomukset eivät ainoastaan ilmaise, mitä Jeesus sanoi ja teki, vaan myös paljastavat hänen sanojensa ja tekojensa takana olevien tunteiden syvyyden ja ajattelutavan. Nämä neljä henkeytettyä kertomusta auttavat meitä luomaan silmäyksen siihen, mitä apostoli Paavali sanoi ”Kristuksen mieleksi” (1. Korinttilaisille 2:16). Meidän on tärkeää perehtyä Jeesuksen ajatuksiin, tunteisiin ja persoonallisuuteen. Siihen on ainakin kaksi syytä.
3. Mitä Kristuksen mielen tunteminen voi auttaa meitä ymmärtämään?
3 Ensinnäkin Kristuksen mieli antaa meille kuvan siitä, millainen on Jehova Jumalan mieli. Jeesus tunsi Isänsä niin läheisesti, että hän saattoi sanoa: ”[Ei] kukaan muu tiedä, kuka Poika on, kuin Isä, eikä kukaan muu tiedä, kuka Isä on, kuin Poika ja se, jolle Poika haluaa ilmaista hänet.” (Luukas 10:22.) On kuin Jeesus olisi sanonut: ’Jos haluatte tietää, millainen Jehova on, niin katsokaa minua.’ (Johannes 14:9.) Niinpä kun tutkimme sitä, mitä evankeliumeissa paljastetaan Jeesuksen tavasta ajatella ja tuntea, saamme tosiasiassa tietää, miten Jehova ajattelee ja tuntee. Tällaisen tiedon avulla pääsemme lähemmäksi Jumalaamme (Jaakobin kirje 4:8).
4. Mitä meidän täytyy ensin oppia voidaksemme toimia niin kuin Kristus ja miksi?
4 Toiseksi Kristuksen mielen tunteminen auttaa meitä ’seuraamaan tarkoin hänen askeleitaan’ (1. Pietarin kirje 2:21). Jeesuksen seuraaminen ei merkitse vain hänen sanojensa toistamista ja hänen tekojensa jäljittelemistä. Koska ajatukset ja tunteet vaikuttavat puheisiin ja tekoihin, Kristuksen seuraaminen vaatii sitä, että kehitämme saman ”asenteen” kuin hänellä oli (Filippiläisille 2:5). Toisin sanoen voidaksemme toimia niin kuin Kristus meidän täytyy ensin oppia ajattelemaan ja tuntemaan hänen tavallaan, niin hyvin kuin se on meille epätäydellisille ihmisille mahdollista. Luokaamme siis evankeliuminkirjoittajien avulla silmäys Kristuksen mieleen. Käsittelemme ensin seikkoja, jotka vaikuttivat siihen, miten Jeesus ajatteli ja tunsi.
Hänen olemassaolonsa ennen ihmiseksi tuloa
5, 6. a) Miten seuralaisemme voivat vaikuttaa meihin? b) Millaisessa seurassa Jumalan Esikoispoika oli taivaassa ennen maan päälle tuloaan, ja miten tämä vaikutti häneen?
5 Läheisillä seuralaisillamme voi olla meihin – ajatuksiimme, tunteisiimme ja tekoihimme – joko hyvä tai huono vaikutus (Sananlaskut 13:20).a Ajattele, millaisessa seurassa Jeesus oli taivaassa ennen maan päälle tuloaan. Johanneksen evankeliumi sanoo Jeesuksen olleen ennen ihmiseksi tuloaan Jumalan ”Sana” eli Puhetorvi. Johannes sanoo: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala. Tämä oli alussa Jumalan luona.” (Johannes 1:1, 2.) Koska Jehovalla ei ole ollut alkua, niin ”alun”, josta lähtien Sana oli Jumalan luona, täytyy tarkoittaa Jumalan luomistöiden alkua (Psalmit 90:2). Jeesus on ”koko luomakunnan esikoinen”. Näin ollen hän oli olemassa ennen kuin luotiin muita henkiolentoja ja aineellinen kaikkeus. (Kolossalaisille 1:15; Ilmestys 3:14.)
6 Joidenkin tieteellisten arvioiden mukaan aineellinen kaikkeus on ollut olemassa ainakin 12 miljardia vuotta. Jos nuo arviot ovat vähänkään oikean suuntaisia, niin Jumalan Esikoispoika sai olla läheisessä kanssakäymisessä Isänsä kanssa suunnattoman pitkät ajanjaksot ennen Aadamin luomista (vrt. Miika 5:2). Siten näiden kahden persoonan välille kehittyivät rakkaudelliset ja lujat siteet. Tämän Esikoispojan ilmaistaan sanovan personoituna viisautena ennen ihmiseksi tuloaan: ”Minuun hän [Jehova] oli erityisesti mieltynyt päivästä päivään, ja minä iloitsin kaiken aikaa hänen edessään.” (Sananlaskut 8:30.) Varmastikin lukemattomien aikakausien viettäminen seurustellen läheisesti rakkauden Lähteen kanssa vaikutti Jumalan Poikaan syvästi! (1. Johanneksen kirje 4:8.) Tämä Poika tuli tuntemaan Isänsä ajatukset, tunteet ja tavat ja alkoi heijastaa niitä paremmin kuin olisi mahdollista kenellekään muulle (Matteus 11:27).
Elämä maan päällä ja vaikutteet
7. Muun muassa miksi Jumalan Esikoispojan piti tulla maan päälle?
7 Jumalan Pojalla oli lisää opittavaa, sillä Jehovan tarkoitus oli tehdä Poikansa kykeneväksi toimimaan sääliväisenä Ylimmäisenä Pappina, joka voisi ”suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme” (Heprealaisille 4:15). Poika tuli maan päälle ihmiseksi muun muassa juuri siksi, että hän voisi täyttää ne vaatimukset, joita tähän tehtävään astuvalle oli asetettu. Täällä, lihaa ja verta olevana ihmisenä, Jeesus eli sellaisissa olosuhteissa ja alttiina sellaisten seikkojen vaikutukselle, joita hän oli aiemmin vain tarkkaillut taivaasta. Nyt hän pystyi kokemaan omakohtaisesti, mitä ihmiset ajattelivat ja miltä heistä tuntui. Toisinaan hän tunsi väsymystä, janoa ja nälkää (Matteus 4:2; Johannes 4:6, 7). Lisäksi hän koki vielä kaikenlaisia vaikeuksia ja kärsimyksiä. Näin hän ”oppi tottelevaisuuden” ja tuli täysin päteväksi tehtäväänsä Ylimmäisenä Pappina. (Heprealaisille 5:8–10.)
8. Mitä tiedämme Jeesuksen ensimmäisistä elinvuosista maan päällä?
8 Entä mitä Jeesus koki ensimmäisinä elinvuosinaan maan päällä? Hänen lapsuudestaan on hyvin vähän tietoja. Tosiasiassa vain Matteus ja Luukas kertoivat hänen syntymäänsä liittyvistä tapahtumista. Evankeliuminkirjoittajat tiesivät, että Jeesus oli elänyt taivaassa ennen maan päälle tuloaan. Tuo hänen aikaisempi elämänsä selitti paremmin kuin mikään muu sen, millainen ihminen hänestä tuli. Yhtä kaikki Jeesus oli kuitenkin läpikotaisin ihminen. Vaikka hän oli täydellinen, hänen piti silti kasvaa vauvaiästä pikkulapseksi ja nuoruusvuosien läpi aikuiseksi ja samalla oppia erilaisia asioita (Luukas 2:51, 52). Raamatussa paljastetaan Jeesuksen varhaisista vuosista seikkoja, jotka epäilemättä vaikuttivat häneen.
9. a) Mikä viittaa siihen, että Jeesus syntyi köyhään perheeseen? b) Millaisissa oloissa Jeesus todennäköisesti kasvoi?
9 Nähtävästi Jeesus syntyi köyhään perheeseen. Tämä ilmenee siitä uhrista, jonka Joosef ja Maria toivat temppeliin noin 40 päivää hänen syntymänsä jälkeen. Sen sijaan, että he olisivat tuoneet nuoren pässin polttouhriksi ja kyyhkysenpojan tai turturikyyhkyn syntiuhriksi, he toivat joko ”parin turturikyyhkyjä tai kaksi kyyhkysenpoikaa” (Luukas 2:24). Mooseksen lain mukaan mahdollisuus tällaisen uhrin antamiseen oli tarkoitettu köyhille (3. Mooseksen kirja 12:6–8). Aikanaan tämä vaatimaton perhe kasvoi. Joosef ja Maria saivat ainakin kuusi muuta lasta luonnollisella tavalla sen jälkeen, kun Jeesus oli syntynyt ihmeen avulla (Matteus 13:55, 56). Jeesus kasvoi siis suuressa perheessä, todennäköisesti vaatimattomissa oloissa.
10. Mikä osoittaa, että Maria ja Joosef olivat Jumalaa pelkääviä ihmisiä?
10 Jeesuksen kasvattivat Jumalaa pelkäävät vanhemmat, joka olivat kiinnostuneita hänestä. Hänen äitinsä Maria oli saanut huomattavan tehtävän. Muistathan, että enkeli Gabriel sanoi tervehtiessään häntä: ”Päivää, suuresti suosittu, Jehova on sinun kanssasi.” (Luukas 1:28.) Joosefkin oli harrasmielinen mies. Hän kulki uskollisesti joka vuosi 150 kilometrin matkan Jerusalemiin viettääkseen siellä pesahia. Mariakin oli mukana, vaikka ainoastaan miehiä vaadittiin tulemaan (2. Mooseksen kirja 23:17; Luukas 2:41). Kerran tällaisella matkalla Joosef ja Maria löysivät – kuumeisen etsinnän jälkeen – 12-vuotiaan Jeesuksen temppelistä opettajien keskeltä. Jeesus sanoi huolestuneille vanhemmilleen: ”Ettekö tienneet, että minun täytyy olla Isäni huoneessa?” (Luukas 2:49.) Sanan ”Isä” on täytynyt tuoda nuoren Jeesuksen mieleen lämpimiä ja myönteisiä asioita. Ensinnäkin hänelle oli ilmeisesti kerrottu, että Jehova oli hänen oikea Isänsä. Sitä paitsi Joosefin on täytynyt olla Jeesukselle hyvä ottoisä. Jehova ei olisi varmastikaan valinnut ankaraa ja julmaa miestä kasvattamaan Hänen rakasta Poikaansa!
11. Minkä ammatin Jeesus oppi, ja mitä sen harjoittamiseen Raamatun aikoina sisältyi?
11 Nasaretissa viettäminään vuosina Jeesus oppi puusepän ammatin todennäköisesti kasvatusisältään Joosefilta. Jeesus hallitsi tuon työn niin hyvin, että häntä itseäänkin sanottiin ”puusepäksi” (Markus 6:3). Raamatun aikoina puusepät rakensivat taloja, valmistivat huonekaluja (muun muassa pöytiä, tuoleja ja penkkejä) ja tekivät maanviljelystyökaluja. 100-luvulla elänyt Justinus Marttyyri kirjoitti Jeesuksesta: ”Ollessaan ihmisten keskuudessa hänellä oli tapana työskennellä puuseppänä: hän teki auroja ja ikeitä.” (Dialogue With Trypho.) Tällainen työ ei ollut helppoa, sillä ennen vanhaan puuseppä ei luultavasti voinut ostaa tarvitsemaansa puumateriaalia. Todennäköisemmin hän joutui itse valitsemaan puun, kaatamaan sen kirveellä ja kuljettamaan puutavaran kotiin. Jeesus on siis voinut tietää, millainen haaste on ansaita elatuksensa, huolehtia asiakkaista ja saada rahat riittämään.
12. Mikä osoittaa, että Joosef ilmeisesti kuoli ennen Jeesusta, ja mitä tämä merkitsi Jeesukselle?
12 Vanhimpana poikana Jeesus luultavasti auttoi huolehtimaan perheestä, koska Joosef nähtävästi kuoli ennen Jeesusta.b ”Siionin Vartiotornissa” (engl.) sanottiin 1.1.1900: ”Perimätiedon mukaan Joosef kuoli Jeesuksen ollessa vielä nuori ja viimeksi mainittu opetteli puusepän ammatin ja ryhtyi elättämään perhettä. Tätä tukee raamatunkohta, jossa Jeesusta itseään sanotaan puusepäksi ja jossa mainitaan hänen äitinsä ja veljensä mutta ei Joosefia (Markus 6:3). – – Tuntuu siis varsin uskottavalta, että tuo pitkä 18 vuoden jakso Herramme elämässä, – – [Luukkaan 2:41–49:ssä kerrotun] tapahtuman ajasta hänen kasteensa aikaan saakka, meni elämän tavanomaisten velvollisuuksien hoitamiseen.” Maria ja hänen lapsensa, Jeesus mukaan luettuna, tiesivät todennäköisesti, millaista tuskaa rakkaan aviomiehen ja isän kuolema tuottaa.
13. Miksi Jeesuksella oli sananpalvelukseen ryhtyessään enemmän tietoa, ymmärrystä ja syviä tunteita kuin kenelläkään muulla ihmisellä olisi voinut olla?
13 On selvää, että Jeesus ei syntynyt ylellisiin oloihin. Sen sijaan hän koki omakohtaisesti, millaista on tavallisen kansan elämä. Sitten vuonna 29 koitti Jeesuksen aika tarttua häntä odottaneeseen tehtävään, jonka Jumala oli hänelle antanut. Tuon vuoden syksyllä hänet kastettiin vedessä ja siitettiin Jumalan hengelliseksi Pojaksi. ’Taivaat aukenivat hänelle’ ilmeisesti siinä merkityksessä, että hän saattoi nyt muistaa, miten hän oli elänyt taivaassa ennen ihmiseksi tuloaan ja millaisia ajatuksia ja tunteita hänellä silloin oli ollut. (Luukas 3:21, 22.) Ryhtyessään sananpalvelukseensa Jeesuksella oli siis enemmän tietoa, ymmärrystä ja syviä tunteita kuin kenelläkään muulla ihmisellä olisi voinut olla. Hyvin aiheellisesti evankeliuminkirjoittajat omistivat suurimman osan kirjoituksistaan Jeesuksen palveluksen tapahtumille. Silti he eivät pystyneet kirjoittamaan muistiin kaikkea, mitä hän sanoi ja teki (Johannes 21:25). Mutta se, mitä heidät henkeytettiin kirjoittamaan, auttaa meitä luomaan silmäyksen suurimman koskaan eläneen ihmisen mieleen.
Millainen Jeesus oli ihmisenä
14. Miten evankeliumit kuvailevat Jeesuksen ihmiseksi, jolle oli ominaista hellä lämpö ja syvät tunteet?
14 Evankeliumit välittävät Jeesuksen persoonallisuudesta kuvan, jolle on ominaista hellä lämpö ja syvät tunteet. Hän ilmaisi monenlaisia tunteita: sääliä spitaalista kohtaan (Markus 1:40, 41), murhetta kansan kovasydämisyyden vuoksi (Luukas 19:41, 42) ja vanhurskasta närkästystä ahneita rahanvaihtajia kohtaan (Johannes 2:13–17). Empaattisena miehenä Jeesus saattoi liikuttua kyyneliin asti, eikä hän peitellyt tunteitaan. Kun hänen rakas ystävänsä Lasarus kuoli ja hän näki Lasaruksen sisaren Marian itkevän, hän liikuttui niin syvästi, että hän puhkesi itsekin kyyneliin ja itki toisten nähden. (Johannes 11:32–36.)
15. Miten Jeesuksen lämpimät tunteet näkyivät tavasta, jolla hän suhtautui toisiin ja kohteli heitä?
15 Jeesuksen lämpimät tunteet näkyivät erityisen selvästi tavasta, jolla hän suhtautui toisiin ja kohteli heitä. Hän seurusteli köyhien ja sorrettujen kanssa ja auttoi heitä ’saamaan virvoituksen sielulleen’ (Matteus 11:4, 5, 28–30). Hänellä ei ollut niin kiire, ettei hän olisi ehtinyt huolehtia ahdistettujen tarpeista, olipa kyseessä verenvuotoa sairastava nainen, joka vaivihkaa kosketti hänen päällysvaippansa reunusta, tai sokea kerjäläinen, jota ei saatu vaikenemaan (Matteus 9:20–22; Markus 10:46–52). Jeesus etsi toisista hyvää ja kiitti heitä, mutta hän oli tarvittaessa valmis myös antamaan ojennusta (Matteus 16:23; Johannes 1:47; 8:44). Aikana, jona naisilla oli vain vähän oikeuksia, Jeesus osoitti heitä kohtaan tasapainoisesti kunnioitusta ja arvostusta (Johannes 4:9, 27). On helppo ymmärtää, miksi ryhmä naisia palveli häntä halukkaasti omista varoistaan (Luukas 8:3).
16. Mikä osoittaa, että Jeesus suhtautui tasapainoisesti elämään ja aineelliseen omaisuuteen?
16 Jeesus suhtautui elämään tasapainoisesti. Hän ei pannut aineellisia arvoja ensi sijalle. Nähtävästi hänellä oli hyvin vähän omaisuutta. Hän sanoi, ettei hänellä ollut, ”mihin päänsä kallistaisi” (Matteus 8:20). Samalla Jeesus lisäsi toisten iloa. Ollessaan häissä, joihin liittyy yleensä musiikkia, laulua ja hauskanpitoa, hänen tarkoituksensa ei selvästikään ollut lopettaa ilonpitoa lyhyeen. Jeesushan teki siellä ensimmäisen ihmeensä. Kun väeltä loppui viini, hän muutti veden hyväksi viiniksi, juomaksi, joka ”ilahduttaa kuolevaisen ihmisen sydämen”. (Psalmit 104:15; Johannes 2:1–11.) Näin juhlat saattoivat jatkua, ja morsian ja sulhanen epäilemättä säästyivät kiusalliselta tilanteelta. Jeesuksen tasapainoisuus ilmenee lisäksi siitä, että kun Raamatussa kerrotaan hänestä, hänen mainitaan useimmiten työskennelleen pitkään ja ahkerasti sananpalveluksessa (Johannes 4:34).
17. Miksi ei ole yllättävää, että Jeesus oli Mestariopettaja, ja mitä hänen opetuksensa heijastivat?
17 Jeesus oli Mestariopettaja. Hänen opetuksensa liittyi paljolti jokapäiväisen elämän asioihin, jotka olivat hänelle varsin tuttuja (Matteus 13:33; Luukas 15:8). Hänen opetustapansa oli verraton: aina selvä, yksinkertainen ja käytännöllinen. Vielä merkittävämpää oli se, mitä hän opetti. Hänen opetuksensa heijastivat hänen sydämestä lähtevää haluaan perehdyttää kuulijansa Jehovan ajatuksiin, tunteisiin ja teihin (Johannes 17:6–8).
18, 19. a) Millaisin eloisin kielikuvin Jeesus luonnehti Isäänsä? b) Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?
18 Jeesus käytti usein kuvauksia ja paljasti näin Isänsä eloisien kielikuvien avulla, joita ei ollut helppo unohtaa. Joku voi kyllä puhua yleisluonteisesti Jumalan armosta. Mutta on aivan eri asia verrata Jehovaa anteeksiantavaan isään, joka liikuttuu kotiin palaavan poikansa näkemisestä niin syvästi, että hän ’juoksee ja lankeaa poikansa kaulaan ja suutelee häntä hellästi’ (Luukas 15:11–24). Jeesus ei hyväksynyt ankaraa kulttuuria, jonka piirissä uskonnolliset johtajat halveksivat tavallista kansaa, vaan selitti, että hänen Isänsä oli helposti lähestyttävä Jumala, joka kuunteli mieluummin nöyrän veronkantajan anomuksia kuin kerskailevan fariseuksen ylimielistä rukousta (Luukas 18:9–14). Jeesus esitti Jehovan huolehtivana Jumalana, joka tietää, milloin pieni varpunen putoaa maahan. ”Älkää siis pelätkö: te olette arvokkaampia kuin monta varpusta”, Jeesus vakuutti opetuslapsilleen. (Matteus 10:29, 31.) On ymmärrettävää, että ihmiset olivat hämmästyneitä Jeesuksen opetustavasta ja tunsivat vetoa häneen (Matteus 7:28, 29). Kerrankin ”suuri joukko ihmisiä” viipyi hänen luonaan kolme päivää, vaikkei heillä ollut edes ruokaa! (Markus 8:1, 2.)
19 Voimme olla kiitollisia siitä, että Jehova on paljastanut Sanassaan, millainen on Kristuksen mieli! Miten sitten me voimme kehittää ja osoittaa Kristuksen mieltä ollessamme tekemisissä toisten kanssa? Tätä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.
[Alaviitteet]
a Ilmestyksen 12:3, 4:ssä ilmaistaan, että se, millaisessa seurassa henkiolennot ovat, voi vaikuttaa heihin. Saatana kuvaillaan noissa jakeissa ”lohikäärmeeksi”, joka pystyi käyttämään vaikutusvaltaansa saadakseen muita ”tähtiä” eli henkipoikia liittymään kapinaan, jonka hän oli pannut alulle (vrt. Job 38:7).
b Joosef mainitaan viimeisen kerran suoraan, kun 12-vuotias Jeesus löytyy temppelistä. Mikään ei viittaa siihen, että Joosef olisi ollut läsnä häissä Kaanassa siihen aikaan, kun Jeesus aloitti sananpalveluksensa (Johannes 2:1–3). Vuonna 33 ollessaan paaluun pantuna Jeesus uskoi Marian rakkaan apostolin Johanneksen huostaan. Jeesus ei olisi varmaankaan menetellyt näin, jos Joosef olisi ollut vielä elossa. (Johannes 19:26, 27.)
-
-
Onko sinulla ”Kristuksen mieli”?Vartiotorni 2000 | 15. helmikuuta
-
-
Onko sinulla ”Kristuksen mieli”?
”Suokoon nyt Jumala, joka antaa kestävyyttä ja lohdutusta, että teillä olisi – – sama asenne, joka oli Kristuksella Jeesuksella.” (ROOMALAISILLE 15:5)
1. Millaiseksi Jeesus kuvataan monissa kristikunnan maalauksissa, ja miksi tämä ei anna oikeaa kuvaa Jeesuksesta?
”HÄNEN ei ole nähty kertaakaan nauravan.” Näin kuvaillaan Jeesusta dokumentissa, jota väitetään valheellisesti kauan sitten eläneen roomalaisen viranomaisen kirjoittamaksi. Tämän dokumentin, joka on tunnettu nykymuodossaan 1000-luvun vaiheilta lähtien, sanotaan vaikuttaneen moniin taiteilijoihin.a Useissa maalauksissa Jeesus esitetään totisena ihmisenä, joka ei juuri koskaan hymyillyt. Mutta ne tuskin antavat oikeaa kuvaa Jeesuksesta, jonka evankeliumit esittävät lämpimäksi, ystävälliseksi ihmiseksi, jolla oli syviä tunteita.
2. Miten voimme kehittää ”saman asenteen, joka oli Kristuksella Jeesuksella”, ja mitä tämä auttaa meitä tekemään?
2 On selvää, että voidaksemme tuntea todellisen Jeesuksen meidän on täytettävä mielemme ja sydämemme sitä koskevalla täsmällisellä ymmärryksellä, millainen ihminen Jeesus tosiasiassa oli täällä maan päällä eläessään. Tarkastellaanpa siksi joitakin evankeliumien kohtia, jotka valottavat meille ”Kristuksen mieltä”, toisin sanoen hänen tunteitaan, käsityksiään, ajatuksiaan ja tapaansa pohtia asioita (1. Korinttilaisille 2:16). Meidän on hyvä samalla harkita, miten voisimme kehittää ”saman asenteen, joka oli Kristuksella Jeesuksella” (Roomalaisille 15:5). Siten voimme elämässämme ja suhtautumisessamme toisiin noudattaa paremmin sitä mallia, jonka hän antoi meille (Johannes 13:15).
Helposti lähestyttävä
3, 4. a) Millaisessa tilanteessa tapahtui se, mistä kerrotaan Markuksen 10:13–16:ssa? b) Miten Jeesus reagoi, kun hänen opetuslapsensa yrittivät estää lapsukaisia tulemasta hänen luokseen?
3 Jeesus veti ihmisiä puoleensa. Kerran toisensa jälkeen eri-ikäiset ja erilaisista oloista tulleet ihmiset lähestyivät häntä vapaasti. Mietihän tapausta, josta kerrotaan Markuksen 10:13–16:ssa. Se sattui hänen sananpalveluksensa lopulla hänen ollessaan viimeistä kertaa matkalla Jerusalemiin, jossa häntä odotti tuskallinen kuolema (Markus 10:32–34).
4 Kuvittelehan tilannetta. Ihmiset alkavat tuoda lapsia, pienokaisia heidän joukossaan, Jeesuksen luo, jotta hän siunaisi nämä.b Opetuslapset yrittävät kuitenkin estää lapsia tulemasta Jeesuksen luo. Kenties opetuslapsista tuntuu, ettei Jeesus varmaankaan halua lapsia vaivoikseen näinä ratkaisevan tärkeinä viikkoina. Mutta he ovat väärässä. Nähdessään, mitä opetuslapset tekevät, Jeesus närkästyy. Hän kutsuu lapset luokseen sanoen: ”Antakaa lapsukaisten tulla minun luokseni; älkää yrittäkö estää heitä.” (Markus 10:14.) Sitten hän tekee jotain, mikä kuvastaa hänen hellyyttään ja rakkauttaan. Siitä kerrotaan: ”Hän otti lapset syliinsä ja alkoi siunata heitä.” (Markus 10:16.) Lapset tuntevat selvästikin olonsa mukavaksi, kun Jeesus ottaa heidät huolehtivaisesti syliinsä.
5. Mitä Markuksen 10:13–16:n kertomus ilmaisee siitä, millainen ihminen Jeesus oli?
5 Tuo lyhyt kertomus ilmaisee paljon siitä, millainen ihminen Jeesus oli. Pane merkille, että häntä oli helppo lähestyä. Vaikka hänellä oli ollut korkea asema taivaassa, hän ei herättänyt epätäydellisissä ihmisissä pelkoa eikä alemmuudentunnetta (Johannes 17:5). Eikö ole huomionarvoista, että lapsetkin tunsivat olonsa mukavaksi hänen seurassaan? He eivät olisi varmastikaan tunteneet vetoa kylmään, ilottomaan ihmiseen, joka ei koskaan hymyillyt eikä nauranut! Kaikenikäiset ihmiset lähestyivät Jeesusta, koska he tunsivat hänen olevan lämmin, huolehtivainen ihminen, ja he luottivat siihen, ettei hän torjuisi heitä luotaan.
6. Miten vanhimmat voivat tehdä itsensä helpommin lähestyttäviksi?
6 Miettiessämme tätä kertomusta voimme kysyä itseltämme: ”Onko minulla Kristuksen mieli? Onko minua helppo lähestyä?” Näinä kriittisinä aikoina Jumalan lampaat tarvitsevat helposti lähestyttäviä paimenia, miehiä, jotka ovat kuin ”kätköpaikka tuulelta” (Jesaja 32:1, 2; 2. Timoteukselle 3:1). Vanhimmat, jos kehitätte vilpitöntä, sydämestä lähtevää kiinnostusta veljiänne kohtaan ja haluatte asettua heidän käytettävikseen, he tajuavat teidän välittävän heistä. He näkevät sen kasvonilmeistänne, kuulevat sen äänensävystänne ja havaitsevat sen ystävällisestä käytöksestänne. Sellainen aito lämpö ja huolenpito voivat luoda luottavaisen ilmapiirin, jossa toisten, myös lasten, on helpompi lähestyä teitä. Eräs kristitty nainen selittää, miksi hän pystyi avautumaan eräälle vanhimmalle: ”Hän puhui minulle hellästi ja sääliväisesti. Muutoin en luultavasti olisi sanonut sanaakaan. Hän sai minut tuntemaan oloni turvalliseksi.”
Huomaavaisuus toisia kohtaan
7. a) Miten Jeesus osoitti olevansa huomaavainen toisia kohtaan? b) Mistä saattoi johtua se, että Jeesus palautti erään sokean miehen näön vähitellen?
7 Jeesus oli huomaavainen. Hän tajusi herkästi toisten tunteet. Pelkkä ahdingossa olevien ihmisten näkeminen liikutti häntä niin syvästi, että hän halusi lievittää heidän kärsimyksiään (Matteus 14:14). Hän otti myös huomioon toisten rajoitukset ja tarpeet (Johannes 16:12). Kerran ihmiset toivat Jeesuksen luo sokean miehen ja pyysivät häntä parantamaan tämän. Jeesus palautti miehen näön, mutta hän teki sen vähitellen. Ensin mies näki ihmiset vain epäselvästi, ”sellaista, mikä näyttää puilta, mutta ne kävelevät”. Sitten Jeesus palautti hänen näkönsä kokonaan. Miksi hän paransi miehen asteittain? Kenties antaakseen tuolle pimeyteen tottuneelle miehelle mahdollisuuden sopeutua tilanteeseen, jossa hän yhtäkkiä näki auringonvalon ja maailman kaikkine yksityiskohtineen. (Markus 8:22–26.)
8, 9. a) Mitä tapahtui pian sen jälkeen, kun Jeesus ja hänen opetuslapsensa tulivat Dekapoliin seudulle? b) Kuvaile, miten Jeesus paransi erään kuuron miehen.
8 Ajattele myös, mitä tapahtui vuoden 32 pesahin jälkeen. Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat tulleet Dekapoliin seudulle, Galileanmerestä itään. Siellä suuret ihmisjoukot löysivät pian heidät ja toivat Jeesuksen luo monia sairaita ja vammaisia, ja hän paransi heidät kaikki. (Matteus 15:29, 30.) On kiinnostavaa, että Jeesus otti erilleen yhden miehen, johon hän kiinnitti erityishuomiota. Evankeliuminkirjoittaja Markus, joka ainoana kirjoitti tämän tapauksen muistiin, kuvailee tapahtumien kulkua. (Markus 7:31–35.)
9 Mies oli kuuro ja pystyi tuskin lainkaan puhumaan. Jeesus ehkä vaistosi hänen olevan erityisen hermostunut tai kiusaantunut. Silloin Jeesus teki jotain melko epätavallista. Hän vei miehen sivuun, erilleen ihmisjoukosta. Sitten Jeesus osoitti merkkien avulla miehelle, mitä hän aikoi tehdä. Hän ”pani sormensa hänen korviinsa ja sylkäistyään kosketti hänen kieltään”. (Markus 7:33.) Seuraavaksi Jeesus katsoi taivaalle ja huokaisi rukoillen. Näiden havainnollisten tekojen avulla mies saattoi nähdä, että se, mitä Jeesus hänelle tekisi, olisi Jumalalta tulevan voiman ansiota. Lopuksi Jeesus sanoi: ”Aukene.” (Markus 7:34.) Silloin miehen kuulo palautui, ja hän pystyi puhumaan normaalisti.
10, 11. Miten voimme ottaa huomioon toisten tunteet seurakunnassa ja perheessä?
10 Millaista huomaavaisuutta Jeesus osoittikaan toisia kohtaan! Hän vaistosi heidän tunteensa, ja tämä myötätuntoisuus vuorostaan sai hänet toimimaan niin, että hän otti ne huomioon. Kristittyinä meidän on samalla tavoin hyödyllistä kehittää ja osoittaa Kristuksen mieltä. Raamatussa kehotetaan: ”Olkaa kaikki samanmielisiä, myötäeläviä, veljellistä kiintymystä osoittavia, hellän sääliväisiä, nöyrämielisiä.” (1. Pietarin kirje 3:8.) Tämä vaatii varmasti puhumaan ja toimimaan niin, että otamme toisten tunteet huomioon.
11 Seurakunnassa voimme ottaa huomioon toisten tunteet siten, että annamme heille arvoa ja kohtelemme heitä niin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan (Matteus 7:12). Tämä panee meidät olemaan tarkkoja siinä, mitä sanomme ja miten sanomme sen (Kolossalaisille 4:6). Muista, että ’ajattelemattomat sanat voivat pistää kuin miekka’ (Sananlaskut 12:18). Entä perheessä? Aviomies ja vaimo, jotka rakastavat toisiaan, havaitsevat herkästi toistensa tunteet (Efesolaisille 5:33). He karttavat töykeitä sanoja, jatkuvaa arvostelua ja purevaa ivaa, jotka kaikki voivat loukata tunteita niin pahasti, että tilanteen korjaaminen voi olla vaikeaa. Lapsillakin on tunteet, ja rakkaudelliset vanhemmat ottavat nämä huomioon. Antaessaan tarpeen tullen oikaisua sellaiset vanhemmat kunnioittavat lastensa ihmisarvoa ja säästävät heidät tarpeettomalta nolostumiselta.c (Kolossalaisille 3:21.) Olemalla tällä tavoin huomaavaisia toisillemme me osoitamme, että meillä on Kristuksen mieli.
Valmis luottamaan toisiin
12. Millainen tasapainoinen ja realistinen näkemys Jeesuksella oli opetuslapsistaan?
12 Jeesuksella oli tasapainoinen ja realistinen näkemys opetuslapsistaan. Hän tiesi varsin hyvin, että he eivät olleet täydellisiä. Pystyihän hän lukemaan ihmisten sydämiä (Johannes 2:24, 25). Silti hän ei nähnyt heissä ainoastaan heidän puutteitaan vaan myös heidän hyvät ominaisuutensa. Hän näki lisäksi, mitä piileviä kykyjä oli näillä ihmisillä, jotka Jehova oli vetänyt hänen luokseen (Johannes 6:44). Jeesuksen myönteinen näkemys opetuslapsista ilmeni siitä, miten hän suhtautui heihin ja kohteli heitä. Hän esimerkiksi osoitti haluavansa luottaa heihin.
13. Miten Jeesus osoitti luottavansa opetuslapsiinsa?
13 Miten Jeesus osoitti tuota luottamusta? Lähtiessään maan päältä hän uskoi voidelluille opetuslapsilleen painavan vastuun. Hän jätti heidän käsiinsä velvollisuuden huolehtia Valtakuntansa maailmanlaajuisista eduista. (Matteus 25:14, 15; Luukas 12:42–44.) Sananpalveluksensa aikana hän osoitti myös epäsuorasti, aivan pienissäkin asioissa, että hän luotti heihin. Kun hän lisäsi ihmeen avulla ruoan moninkertaiseksi ruokkiakseen ihmisjoukot, hän antoi ruoan jakelemisen opetuslastensa tehtäväksi (Matteus 14:15–21; 15:32–37).
14. Miten esittäisit lyhyesti sen, mitä kerrotaan Markuksen 4:35–41:ssä?
14 Ajattele myös Markuksen 4:35–41:een kirjoitettua kertomusta. Sen mukaan Jeesus ja hänen opetuslapsensa astuivat veneeseen ja purjehtivat itään Galileanmeren toiselle puolelle. Kohta sen jälkeen kun he olivat työntäneet veneen vesille, Jeesus asettui veneen perään ja vaipui saman tien uneen. Pian puhkesi kuitenkin ”suuri raju myrskytuuli”. Sellaiset myrskyt eivät olleet harvinaisia Galileanmerellä. Koska sen pinta on hyvin alhaalla (noin 200 metriä merenpinnan alapuolella), ilma on siellä paljon lämpimämpää kuin ympäristössä, ja tämä aiheuttaa häiriöitä ilmakehässä. Tämän lisäksi pohjoisessa sijaitsevalta Hermoninvuorelta puhaltavat voimakkaat tuulet pitkin Jordaninlaaksoa. Tyyni sää voi hetkessä muuttua raivoavaksi myrskyksi. Ajattele: Jeesus epäilemättä tiesi, miten yleisiä myrskyt olivat, sillä hän oli viettänyt nuoruusvuotensa Galileassa. Silti hän nukkui kaikessa rauhassa luottaen opetuslastensa taitoihin; olivathan jotkut heistä kalastajia (Matteus 4:18, 19).
15. Miten voimme jäljitellä Jeesuksen halukkuutta luottaa opetuslapsiinsa?
15 Voimmeko jäljitellä Jeesuksen halukkuutta luottaa opetuslapsiinsa? Joidenkuiden on vaikea jakaa vastuuta toisille. Heidän täytyy aina olla ikään kuin ruorissa. He saattavat ajatella, että jos he haluavat työn tulevan tehdyksi oikein, heidän täytyy tehdä se itse. Mutta jos meidän täytyy tehdä kaikki itse, olemme vaarassa uuvuttaa itsemme loppuun ja ehkä riistää tarpeettomasti aikaa perheeltämme. Sitä paitsi jos emme jaa sopivia tehtäviä ja vastuita toisille, saatamme riistää heiltä mahdollisuuden saada tarpeellista kokemusta ja valmennusta. Olisi viisasta oppia luottamaan toisiin, antamaan heille tehtäviä. Meidän on hyvä kysyä itseltämme rehellisesti: Onko meillä Kristuksen mieli tässä asiassa? Annammeko halukkaasti tehtäviä toisille luottaen siihen, että he tekevät parhaansa?
Hän ilmaisi uskovansa opetuslapsiinsa
16, 17. Miten Jeesus rohkaisi apostoleitaan maanpäällisen elämänsä viimeisenä iltana, vaikka hän tiesi, että he hylkäisivät hänet?
16 Jeesus osoitti myönteisen suhtautumisensa opetuslapsiinsa toisellakin tärkeällä tavalla. Hän ilmaisi uskovansa heihin. Tämä näkyi selvästi niistä rohkaisevista sanoista, jotka hän esitti apostoleilleen maanpäällisen elämänsä viimeisenä iltana. Pane merkille, mitä tapahtui.
17 Jeesuksen ilta oli täynnä toimintaa. Hän antoi apostoleilleen havainto-opetuksen nöyryydestä pesemällä heidän jalkansa. Sen jälkeen hän asetti illallisen, joka tulisi olemaan hänen kuolemansa muistona. Sitten apostolit alkoivat jälleen kerran väitellä kiivaasti siitä, kuka heistä näytti olevan suurin. Loputtomassa kärsivällisyydessään Jeesus ei moittinut heitä, vaan auttoi heitä ajattelemaan asiaa järkevästi. Hän kertoi heille, mitä oli odotettavissa: ”Te kaikki kompastutte tänä yönä siihen, mikä koskee minua, sillä on kirjoitettu: ’Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajaantuvat.’” (Matteus 26:31; Sakarja 13:7.) Hän tiesi, että hänen lähimmät kumppaninsa hylkäisivät hänet, kun hän tarvitsisi heitä. Silti hän ei tuominnut heitä. Päinvastoin hän sanoi heille: ”Mutta kun minut on herätetty, menen teidän edellänne Galileaan.” (Matteus 26:32.) Hän tosiaan vakuutti heille, että vaikka he hylkäisivät hänet, hän ei hylkäisi heitä. Kun tämä hirvittävä koettelemus olisi ohi, hän tapaisi heidät jälleen.
18. Minkä tärkeän tehtävän Jeesus uskoi opetuslapsilleen Galileassa, ja miten apostolit huolehtivat siitä?
18 Jeesus piti sanansa. Kuolleista herätetty Jeesus näyttäytyi myöhemmin Galileassa 11 uskolliselle apostolille, jotka olivat ilmeisesti koolla monien muiden kanssa. (Matteus 28:16, 17; 1. Korinttilaisille 15:6.) Siellä Jeesus antoi heille tärkeän tehtävän: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Apostolien tekojen kirja todistaa selvästi, että apostolit huolehtivat tuosta tehtävästä. He johtivat uskollisesti hyvän uutisen saarnaamista ensimmäisellä vuosisadalla. (Apostolien teot 2:41, 42; 4:33; 5:27–32.)
19. Mitä Kristuksen mieleen sisältyvää opimme siitä, mitä Jeesus teki ylösnousemuksensa jälkeen?
19 Mitä tämä paljastava kertomus opettaa meille siitä, mitä Kristuksen mieleen sisältyy? Jeesus oli nähnyt apostoliensa pahimmat puolet, mutta silti hän ”rakasti heitä loppuun asti” (Johannes 13:1). Huolimatta heidän puutteistaan hän ilmaisi heille, että hän uskoi heihin. Huomaa, ettei Jeesuksen luottamus ollut perusteetonta. Hänen heitä kohtaan ilmaisemansa luottamus ja usko epäilemättä lujittivat heidän sydämensä päätöstä tehdä työ, jonka hän käski heitä tekemään.
20, 21. Miten voimme osoittaa, että meillä on myönteinen näkemys uskonveljistämme?
20 Miten voimme osoittaa, että meillä on Kristuksen mieli tässä asiassa? Älä suhtaudu pessimistisesti uskonveljiisi. Jos ajattelet pahinta, se ilmenee todennäköisesti sanoistasi ja teoistasi (Luukas 6:45). Raamatussa kuitenkin sanotaan rakkaudesta, että ”kaikki se uskoo” (1. Korinttilaisille 13:7). Rakkaus on myönteistä, ei kielteistä. Se rakentaa, ei revi. Ihmiset osoittavat auliimmin vastakaikua rakkaudelle ja kannustukselle kuin pelottelulle. Voimme rakentaa ja rohkaista toisia ilmaisemalla heitä kohtaan luottamusta (1. Tessalonikalaisille 5:11). Jos meillä on Kristuksen tavoin myönteinen näkemys veljistämme, kohtelemme heitä tavoilla, jotka rakentavat heitä ja saavat heistä esiin heidän parhaat ominaisuutensa.
21 Kristuksen mielen kehittäminen ja osoittaminen menee pitemmälle kuin vain siihen, että jäljittelee joitakin Jeesuksen tekoja. Kuten edellisessä kirjoituksessa mainittiin, voidaksemme todella toimia Jeesuksen tavoin meidän täytyy ensin oppia suhtautumaan asioihin samoin kuin hän. Evankeliumit auttavat meitä näkemään lisäksi jotain muuta hänen persoonallisuudestaan, nimittäin sen, millaisia ajatuksia ja tunteita hänelle määrätty työ hänessä herätti. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään sitä.
[Alaviitteet]
a Väärentäjä väittää tuossa dokumentissa kuvailevansa Jeesuksen ulkonäköä, muun muassa hänen hiustensa, partansa ja silmiensä väriä. Raamatunkääntäjä Edgar J. Goodspeed selittää, että tämän väärennöksen ”tarkoitus oli saada ihmiset hyväksymään taidemaalareiden käsikirjoissa ollut kuvaus Jeesuksen ulkonäöstä”.
b Ilmeisesti lapset olivat monenikäisiä. Tässä vastineella ”lapsukaiset” käännettyä sanaa käytetään myös Jairoksen 12-vuotiaasta tyttärestä (Markus 5:39, 42; 10:13). Rinnakkaiskertomuksessa Luukas kuitenkin käyttää sanaa, joka soveltuu myös pienokaisiin (Luukas 1:41; 2:12; 18:15).
c Ks. Vartiotornin 1.4.1998 kirjoitusta ”Annatko heille arvoa?”
-
-
Paneeko sydämesi sinut toimimaan samoin kuin Jeesus toimi?Vartiotorni 2000 | 15. helmikuuta
-
-
Paneeko sydämesi sinut toimimaan samoin kuin Jeesus toimi?
”Hän näki suuren ihmisjoukon, mutta hänen tuli heitä sääli, sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta. Ja hän rupesi opettamaan.” (MARKUS 6:34)
1. Miksi on ymmärrettävää, että jotkut ihmiset ilmaisevat ihailtavia ominaisuuksia?
HISTORIAN kuluessa monet ihmiset ovat ilmaisseet ihailtavia ominaisuuksia. Ja syy on ymmärrettävä. Jehova Jumalalle ovat tunnusomaisia rakkaus, huomaavaisuus, anteliaisuus ja muut arvostettavat luonteenpiirteet, ja hän ilmaisee niitä. Ihmiset on luotu Jumalan kuviksi. Se selittää, miksi monet osoittavat jossain määrin rakkautta, huomaavaisuutta, sääliä ja muita jumalallisia ominaisuuksia, samoin kuin sen, miksi useimmat ihmiset kuuntelevat omantuntonsa ääntä. (1. Mooseksen kirja 1:26; Roomalaisille 2:14, 15.) Saatat kuitenkin nähdä, että jotkut ilmaisevat näitä ominaisuuksia herkemmin kuin toiset.
2. Mitä hyvää ihmiset voivat tehdä kenties uskoen jäljittelevänsä Kristusta?
2 Varmaankin tunnet miehiä ja naisia, jotka käyvät ahkerasti sairaiden luona tai auttavat heitä, osoittavat sääliä vammaisia kohtaan tai avustavat anteliaasti köyhiä. On myös ihmisiä, jotka sääliväisyyttään uhraavat elämänsä työskentelemiseen spitaalisiirtoloissa tai orpokodeissa, tekevät vapaaehtoistyötä sairaaloissa tai saattokodeissa tai yrittävät auttaa kodittomia tai pakolaisia. Todennäköisesti jotkut näistä uskovat jäljittelevänsä Jeesusta, joka antoi kristityille mallin. Evankeliumeissahan kerrotaan, että Kristus paransi sairaita ja ruokki nälkäisiä (Markus 1:34; 8:1–9; Luukas 4:40). Jeesuksen rakkauden, hellyyden ja säälin ilmaukset heijastavat ”Kristuksen mieltä”, ja Kristus vuorostaan jäljitteli taivaallista Isäänsä (1. Korinttilaisille 2:16).
3. Mitä meidän on tarkasteltava saadaksemme tasapainoisen näkemyksen Jeesuksen hyvistä töistä?
3 Oletko kuitenkin pannut merkille, että nykyään monet niistä, joita Jeesuksen rakkaus ja sääli ovat koskettaneet, jättävät huomiotta erään Kristuksen mieleen liittyvän avainasian? Voimme saada tämän selville tarkastelemalla huolellisesti Markuksen 6. lukua. Siinä kerrotaan ihmisten tuoneen Jeesuksen luo sairaita, jotta heidät parannettaisiin. Tekstiyhteydestä käy lisäksi ilmi, että kun Jeesus huomasi tuhansien luoksensa saapuneiden alkavan olla nälissään, hän ruokki heidät ihmeen avulla. (Markus 6:35–44, 54–56.) Sairaiden parantaminen ja nälkäisten ruokkiminen olivat huomattavia rakkaudellisen säälin ilmauksia, mutta olivatko ne ensisijaisia tapoja, joilla Jeesus auttoi toisia? Entä miten me voimme parhaiten jäljitellä hänen täydellistä rakkauden, huomaavaisuuden ja sääliväisyyden esimerkkiään, kuten hän jäljitteli Jehovaa?
Halusi huolehtia hengellisistä tarpeista
4. Mitkä ovat taustat tapahtumalle, josta kerrotaan Markuksen 6:30–34:ssä?
4 Jeesus tunsi sääliä ympärillään olevia ihmisiä kohtaan pääasiassa heidän hengellisten tarpeittensa vuoksi. Nuo tarpeet olivat ensisijaisia, tärkeämpiä kuin fyysiset. Tarkastellaanpa Markuksen 6:30–34:ssä olevaa kertomusta. Siihen muistiin merkitty tapaus sattui Galileanmeren rantamilla lähellä vuoden 32 pesahia. Apostolit olivat innoissaan ja syystä kyllä. Päätettyään juuri pitkän saarnamatkan he saapuivat Jeesuksen luo ja halusivat epäilemättä innokkaasti kertoa hänelle kokemuksiaan. Paikalle kokoontui kuitenkin joukko ihmisiä. Heitä oli niin paljon, että Jeesus ja hänen apostolinsa eivät pystyneet syömään eivätkä lepäämään. Jeesus sanoi apostoleille: ”Tulkaa te erilleen syrjäiseen paikkaan ja levähtäkää vähän.” (Markus 6:31.) He astuivat veneeseen luultavasti lähellä Kapernaumia ja purjehtivat kohti Galileanmeren toisella puolella sijaitsevaa hiljaista paikkaa. Mutta ihmiset juoksivat rantaa pitkin ja ehättivät sinne ennen venettä. Miten Jeesus reagoisi? Oliko hän harmissaan siitä, ettei hän saanut olla rauhassa? Ei suinkaan!
5. Millaisia tunteita Jeesuksen luo tulevat ihmisjoukot herättivät hänessä, ja mitä hän teki sen johdosta?
5 Jeesus liikuttui syvästi nähdessään nämä tuhannet ihmiset, muiden muassa sairaat, jotka odottivat häntä innokkaasti (Matteus 14:14; Markus 6:44). Markus kohdisti huomion siihen, mikä herätti Jeesuksessa sääliä ja miten hän reagoi: ”Hän näki suuren ihmisjoukon, mutta hänen tuli heitä sääli, sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta. Ja hän rupesi opettamaan heille monia asioita.” (Markus 6:34.) Jeesus näki muutakin kuin vain suuren ihmisjoukon. Hän näki yksilöitä, joilla oli hengellisiä tarpeita. He olivat kuin lampaita, jotka harhailevat avuttomina, kun niillä ei ole paimenta opastamassa niitä vehreille laitumille ja suojelemassa niitä. Jeesus tiesi, että kovasydämiset uskonnolliset johtajat, joiden olisi pitänyt toimia huolehtivaisina paimenina, halveksivat tavallista kansaa ja laiminlöivät sen hengellisiä tarpeita (Hesekiel 34:2–4; Johannes 7:47–49). Jeesus kohtelisi heitä eri tavoin: hän tekisi heidän hyväkseen parasta, mitä olisi mahdollista tehdä. Hän alkoi opettaa heille Jumalan valtakuntaa koskevia asioita.
6, 7. a) Minkä Jeesus evankeliumien mukaan pani tärkeimmälle sijalle huolehtiessaan ihmisten erilaisista tarpeista? b) Mikä sai Jeesuksen saarnaamaan ja opettamaan?
6 Katsotaanpa nyt rinnakkaiskertomuksesta, missä järjestyksessä asiat esitetään ja mikä sen mukaan oli ilmeisesti tärkeimmällä sijalla. Sen kirjoittaja, Luukas, oli lääkärinä erittäin kiinnostunut toisten fyysisestä hyvinvoinnista. ”Ihmisjoukot – – seurasivat häntä [Jeesusta]. Ja hän otti ihmiset ystävällisesti vastaan ja alkoi puhua heille Jumalan valtakunnasta, ja hän paransi ne, jotka parannusta tarvitsivat.” (Luukas 9:11; Kolossalaisille 4:14.) Vaikka jokaisessa ihmeitä koskevassa kertomuksessa ei esitetäkään asioita samassa järjestyksessä, niin mikä Luukkaan henkeytetyssä kertomuksessa mainittiin tällä kertaa ensin? Se että Jeesus opetti kansaa.
7 Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, miten asioita painotetaan Markuksen 6:34:ssä. Tuo jae osoittaa selvästi, mihin Jeesuksen tuntema sääli sai hänet kohdistamaan ensisijaisen huomion. Hän opetti ihmisiä ja huolehti heidän hengellisistä tarpeistaan. Aiemmin Jeesus oli sananpalveluksensa yhteydessä sanonut: ”Minun täytyy julistaa muillekin kaupungeille Jumalan valtakunnan hyvää uutista, sillä sitä varten minut on lähetetty.” (Luukas 4:43.) Olisi kuitenkin virhe päätellä, että Jeesus julisti Valtakunnan sanomaa pelkästään velvollisuudentunteesta, ikään kuin hän olisi vain rutiininomaisesti hoitanut saarnaamistyön, joka oli hänelle määrätty. Ei, vaan hän kertoi ihmisille hyvää uutista ennen kaikkea siksi, että hän tunsi heitä kohtaan rakkaudellista sääliä. Ehdottomasti parasta, mitä Jeesus saattoi tehdä – myös sairaiden, demonien vallassa olevien, köyhien tai nälkäisten hyväksi – oli auttaa heitä tuntemaan ja ottamaan vastaan totuus Jumalan valtakunnasta ja rakastamaan sitä. Tämä totuus oli keskeinen siksi, että tuon Valtakunnan tehtävä on saattaa Jehovan suvereenius kunniaan ja tuoda pysyvät siunaukset ihmisille.
8. Mitä Jeesus ajatteli saarnaamisesta ja opettamisesta?
8 Aktiivinen saarnaaminen Valtakunnasta oli päätehtäviä, joiden vuoksi Jeesus tuli maan päälle. Maallisen palveluksensa lopulla Jeesus sanoi Pilatukselle: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta. Jokainen, joka on totuuden puolella, kuuntelee minun ääntäni.” (Johannes 18:37.) Kahdessa edellisessä kirjoituksessa kiinnitettiin huomio siihen, että Jeesus oli lämminhenkinen ihminen: huolehtivainen, helposti lähestyttävä, huomaavainen, valmis luottamaan toisiin ja ennen kaikkea rakkaudellinen. Jos todella haluamme ymmärtää, mitä Kristuksen mieli tarkoittaa, meidän täytyy oivaltaa näiden hänen persoonallisuutensa piirteiden merkitys. Samoin on tärkeää tajuta, että Kristuksen mieleen sisältyy se, että hän asetti saarnaamis- ja opetustyönsä ensi sijalle elämässään.
Hän kehotti toisia todistamaan
9. Keiden oli määrä asettaa saarnaaminen ja opettaminen elämässään ensi sijalle?
9 Jeesus ei ollut ainoa, jonka oli syytä panna saarnaaminen ja opettaminen – rakkauden ja säälin ilmaukset – elämässään ensi sijalle. Hän kehotti seuraajiaan jäljittelemään hänen vaikuttimiaan, arvojärjestystään ja toimiaan. Esimerkiksi mitä 12 apostolin piti tehdä sen jälkeen, kun Jeesus oli valinnut heidät? Markuksen 3:14, 15:ssä kerrotaan: ”Hän muodosti ryhmäksi kaksitoista, jotka hän myös nimitti ’apostoleiksi’, jotta he pysyisivät hänen kanssaan ja jotta hän lähettäisi heidät saarnaamaan ja heillä olisi valta ajaa ulos demoneja.” Huomaatko, asetettiinko apostolien tehtävät jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen?
10, 11. a) Mitä Jeesus käski apostoleita tekemään lähettäessään heidät matkaan? b) Mihin Jeesuksen huomio kiinnittyi, ennen kuin hän lähetti apostolit?
10 Aikanaan Jeesus antoi noille 12:lle voiman parantaa toisia ja ajaa ulos demoneja (Matteus 10:1; Luukas 9:1). Sitten hän lähetti heidät matkaan ”Israelin huoneen kadonneiden lampaiden luo”. Mitä heidän oli määrä tehdä? Jeesus neuvoi: ”Kun menette, saarnatkaa sanoen: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.’ Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia, ajakaa ulos demoneja.” (Matteus 10:5–8; Luukas 9:2.) Mitä he tosiasiassa tekivät? ”Niin he lähtivät ja [1] saarnasivat, jotta ihmiset katuisivat, ja [2] he ajoivat ulos monia demoneja ja sivelivät moniin sairaisiin öljyä ja paransivat heitä.” (Markus 6:12, 13.)
11 Koska opettamista ei mainita joka kerta ensimmäisenä, niin päättelemmekö nyt edellä mainitun järjestyksen perusteella liian paljon siitä, mitkä asiat asetettiin etusijalle tai mistä vaikuttimista toimittiin? (Luukas 10:1–9.) Ei tulisi väheksyä sitä, miten usein opettaminen mainitaan ennen parantamista. Pane merkille edellä mainitun tapauksen tekstiyhteys. Juuri ennen kuin Jeesus lähetti 12 apostolia, ihmisjoukkojen tila oli herättänyt hänessä sääliä. Raamatussa kerrotaan: ”Jeesus lähti kiertomatkalle kaikkiin kaupunkeihin ja kyliin ja opetti niiden synagogissa ja saarnasi valtakunnan hyvää uutista ja paransi kaikenlaisia tauteja ja kaikenlaista raihnaisuutta. Nähdessään ihmisjoukot hän tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta. Sitten hän sanoi opetuslapsilleen: ’Niin, eloa on paljon, mutta työntekijöitä on vähän. Anokaa sen tähden elonkorjuun Herralta, että hän lähettäisi työntekijöitä elonkorjuuseensa.’” (Matteus 9:35–38.)
12. Mitä lisähyötyä Jeesuksen ja apostolien ihmetöistä saattoi olla?
12 Olemalla Jeesuksen seurassa apostolit saattoivat omaksua Kristuksen mieltä. He saattoivat ymmärtää, että todelliseen rakkauteen ja sääliväisyyteen ihmisiä kohtaan sisältyi Valtakuntaa koskevien asioiden saarnaaminen ja opettaminen; tämän piti olla etusijalla heidän tehdessään hyviä töitään. Kun he toimivat näin, niin fyysiseksi hyödyksi koituvat hyvät teot, esimerkiksi sairaiden parantaminen, saivat aikaan muutakin hyvää. Luonnollisesti parannusteot ja ihmeen avulla annettu ruoka itsessään saattoivat vetää joitakuita puoleensa (Matteus 4:24, 25; 8:16; 9:32, 33; 14:35, 36; Johannes 6:26). Mutta sen lisäksi, että näistä teoista oli fyysistä apua, ne saivat tarkkailijat tajuamaan, että Jeesus oli Jumalan Poika ja ”se profeetta”, josta Mooses oli ennustanut (Johannes 6:14; 5. Mooseksen kirja 18:15).
13. Mitä tulevan ”profeetan” tehtävää 5. Mooseksen kirjan 18:18:n ennustus korosti?
13 Miksi sillä, että Jeesus oli ”se profeetta”, oli merkitystä? Palautahan mieleen, minkä ennustettiin olevan hänen päätehtävänsä. Pitikö tuon ”profeetan” olla kuuluisa siitä, että hän paransi ihmeen avulla sairaita tai antoi sääliväisesti ruokaa nälkäisille? 5. Mooseksen kirjan 18:18:ssa ennustettiin: ”Profeetan minä herätän heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun [Mooseksen] kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaiken, minkä minä käsken hänen puhua.” Apostolit saattoivat tästä päätellä, että Kristuksen mielen ei pitänyt näkyä vain siinä, että he oppisivat kasvattamaan ja ilmaisemaan lämpimiä tunteita, vaan heidän piti myös saarnata ja opettaa ihmisiä. Se olisi kaikkein parasta, mitä he voisivat tehdä näiden hyväksi. Sen ansiosta sairaat ja köyhät voisivat saada pysyvää hyötyä, joka ei rajoittuisi vain ihmisen lyhyeen elinikään tai yhteen tai kahteen ateriaan (Johannes 6:26–30).
Miten kehittää Kristuksen mieltä nykyään
14. Miten se, että meillä on Kristuksen mieli, liittyy saarnaamistyöhömme?
14 Kukaan meistä ei sanoisi, että Kristuksen mieltä osoitettiin vain ensimmäisellä vuosisadalla, että sen omaksuivat ainoastaan Jeesus ja varhaiset opetuslapset, joista apostoli Paavali kirjoitti: ”Meillä on Kristuksen mieli.” (1. Korinttilaisille 2:16.) Myönnämme myös auliisti, että meillä on velvollisuus saarnata hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia (Matteus 24:14; 28:19, 20). On silti hyödyllistä miettiä sitä, mistä vaikuttimista itse teemme tuota työtä. Sitä ei tulisi tehdä pelkästään velvollisuudentunnosta. Pääsyitä osallistua sananpalvelukseen on rakkaus Jumalaan, ja Jeesuksen kaltaisena olemiseen sisältyy se, että sääliväisyys herättää halun saarnata ja opettaa (Matteus 22:37–39).
15. Miksi säälillä on sopiva osa julkisessa sananpalveluksessamme?
15 Ei tietenkään ole aina helppoa tuntea sääliä niitä kohtaan, joilla ei ole samanlaista vakaumusta kuin meillä, eikä varsinkaan silloin, kun kohtaamme välinpitämättömyyttä, kylmäkiskoisuutta tai vastustusta. Mutta jos menettäisimme rakkautemme ja säälimme ihmisiä kohtaan, voisimme kadottaa erittäin tärkeän vaikuttimen, joka saa osallistumaan kristilliseen sananpalvelukseen. Miten sitten voimme kehittää sääliä? Voimme yrittää nähdä ihmiset sellaisina kuin Jeesus näki heidät, ”kiusattuina ja sysittyinä niin kuin lampaat ilman paimenta” (Matteus 9:36). Eikö tämä sovellukin moniin nykyään eläviin ihmisiin? Väärät uskonnolliset paimenet ovat laiminlyöneet heitä ja sokaisseet heidät hengellisesti. Siksi heillä ei ole tietoa Raamatussa olevasta tervehenkisestä opastuksesta eikä paratiisioloista, jotka Jumalan valtakunta tuo pian maan päälle. He joutuvat kohtaamaan arkielämän ongelmia – esimerkiksi köyhyyttä, perheriitoja, sairauksia ja kuoleman – ilman Valtakunnan toivoa. Meillä on jotain sellaista, mitä he tarvitsevat: elämää pelastava hyvä uutinen Jumalan valtakunnasta, joka on nyt perustettuna taivaassa!
16. Miksi meidän pitäisi haluta kertoa hyvää uutista toisille?
16 Kun siis pohdit ympärilläsi olevien ihmisten hengellisiä tarpeita, niin eikö sydämessäsi herääkin halu kertoa heille mahdollisuuksiesi mukaan Jumalan rakkaudellisesta tarkoituksesta? Sääliväisyys panee meidät liikkeelle. Kun tunnemme Jeesuksen tavoin empatiaa ihmisiä kohtaan, se ilmenee äänensävystämme, kasvonilmeistämme ja opetustavastamme. Kaiken tämän ansiosta sanomamme vetoaa voimakkaammin niihin, jotka ovat ”asetetut ehdolle ikuiseen elämään” (Apostolien teot 13:48).
17. a) Mitä tapoja meillä on ilmaista rakkauttamme ja sääliämme toisia kohtaan? b) Miksi kysymys ei ole siitä, että valitsemme joko humanitaariset teot tai julkisen sananpalveluksen?
17 Rakkautemme ja sääliväisyytemme pitäisi tietysti näkyä koko elämästämme. Tähän sisältyy se, että olemme huomaavaisia vähäosaisia, sairaita ja köyhiä kohtaan eli teemme heidän osansa helpottamiseksi sen, mitä järkevästi voimme. Yritämme myös sanoin ja teoin keventää niiden surua, joilta on kuollut joku rakas ystävä tai omainen (Luukas 7:11–15; Johannes 11:33–35). Meidän hyvien tekojemme ei tule kuitenkaan olla pääasiassa vain tällaisia rakkauden, huomaavaisuuden ja säälin ilmauksia, kuten on joillakuilla humanitaarista toimintaa harjoittavilla ihmisillä. Paljon kestävämpiä tuloksia saadaan, jos vaikuttimina ovat samat jumalalliset ominaisuudet, mutta voimavarat ohjataan kristilliseen saarnaamiseen ja opettamiseen. Muista, mitä Jeesus sanoi juutalaisista uskonnollisista johtajista: ”Te annatte kymmenykset mintusta ja tillistä ja kuminasta, mutta olette jättäneet huomioon ottamatta Lain painavammat asiat, nimittäin oikeuden ja armon ja uskollisuuden! Näitä oli tehtävä, mutta ei pitänyt jättää huomioon ottamatta noita toisiakaan.” (Matteus 23:23.) Jeesus ei sanonut, että piti valita jompikumpi: joko auttaa ihmisiä tyydyttämään fyysiset tarpeensa tai opettaa heille elämää antavia hengellisiä asioita. Jeesus teki molempia. Silti opetustyö oli hänellä selvästikin ensimmäisellä sijalla, koska tästä hyvästä työstä saattoi olla ikuista hyötyä (Johannes 20:16).
18. Mihin Kristuksen mielen tarkastelumme pitäisi kannustaa meitä?
18 Voimme olla erittäin kiitollisia siitä, että Jehova on paljastanut meille Kristuksen mielen. Voimme evankeliumien välityksellä oppia tietämään paremmin, millaisia olivat suurimman koskaan eläneen ihmisen ajatukset, tunteet, ominaisuudet, toimet ja arvojärjestys. Meistä itsestämme riippuu, luemmeko, mietimmekö ja sovellammeko sitä, mitä Raamattu paljastaa Jeesuksesta. Muista, että voidaksemme toimia Jeesuksen tavoin meidän täytyy ensin oppia ajattelemaan, tuntemaan ja arvioimaan asioita hänen tavallaan, niin hyvin kuin se on meille epätäydellisille ihmisille mahdollista. Päättäkäämme siis kehittää ja osoittaa Kristuksen mieltä. Ei ole parempaa tapaa elää, ei parempaa tapaa kohdella ihmisiä eikä parempaa tapaa, jolla me ja muut voisimme lähestyä häntä, jota Jeesus heijasti täydellisesti, hellää Jumalaamme Jehovaa (2. Korinttilaisille 1:3; Heprealaisille 1:3).
-
-
Paneeko sydämesi sinut toimimaan samoin kuin Jeesus toimi?Vartiotorni 2000 | 15. helmikuuta
-
-
[Kokosivun kuva s. 23]
-