KASVATTAJA

Raamatun aikoina kasvattaja ei yleensä ollut varsinainen opettaja, vaan henkilö, joka saattoi lapsen kouluun ja haki hänet sieltä ja oli mahdollisesti muutenkin hänen seuranaan. Hän luovutti lapsen opettajalle. Hän huolehti lapsesta pienokaisesta ehkä puberteetti-ikään asti tai kauemminkin, ja hänen velvollisuutensa oli valvoa, ettei lapselle aiheutunut fyysistä tai moraalista vahinkoa. Kasvattajan tehtävään liittyi kuitenkin myös kurin antaminen, ja hänen oli kenties opetettava lasta myös käytökseen liittyvissä asioissa. Kasvattajat olivat joko orjia tai palkattuja kasvattajia, ja heidän kurinpitonsa saattoi olla ankaraakin.

Sen tähden Galatalaiskirjeen 3:24, 25:ssä sanotaan, että ”Laista on tullut meidän kasvattajamme [kreik. pai·da·gō·gosʹ, kirjm. ’lapsen johtaja’], joka johtaa Kristukseen, jotta meidät julistettaisiin vanhurskaiksi uskosta. Mutta nyt kun usko on saapunut, emme enää ole kasvattajan alaisuudessa.” Laki oli ankara. Se paljasti juutalaiset lainrikkojiksi ja tuomitsi heidät (Ga 3:10, 11, 19). Itse asiassa se luovutti asianmukaista kuria saaneet juutalaiset Opettajalleen, Jeesukselle Kristukselle. Apostoli Paavali sanoo: ”Ennen kuin usko saapui, meitä vartioitiin yhdessä lain alaisuuteen suljettuina odottamassa uskoa, joka oli määrä paljastaa.” (Ga 3:23.)

Apostoli Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”Sillä vaikka teillä voi olla kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, teillä ei varmasti ole monta isää, sillä Kristuksessa Jeesuksessa minusta on tullut teidän isänne hyvän uutisen välityksellä.” (1Ko 4:14, 15.) Paavali oli alun perin tuonut Korinttiin elämän sanoman, ja siksi hän oli ikään kuin isä sikäläiselle uskovien kristittyjen seurakunnalle. Vaikka toiset saattoivat pitää heistä sen jälkeen huolta, ikään kuin kasvattajat, joiden huostaan lapset uskottiin, se ei muuttanut Paavalin suhdetta korinttilaisiin. Apolloksen kaltaiset ”kasvattajat” saattoivat olla aidosti kiinnostuneita seurakunnasta, mutta Paavali oli heistä erityisen kiinnostunut, koska hän oli nähnyt heistä niin paljon vaivaa heidän hengellisenä isänään. (Vrt. Ga 4:11, 19, 20.) (Ks. KASVATUS, KOULUTUS; OPETTAJA, OPETTAMINEN.)