Naimattomuus suo mahdollisuuden toimia huomiota hajottamatta

”[Se] merkitsee alinomaista Herran palvelemista huomiota hajottamatta.” (1. KORINTTILAISILLE 7:35)

 1. Millaisia levottomuutta herättäviä uutisia Korintin kristityistä kantautui Paavalin korviin?

APOSTOLI Paavali oli huolissaan Korintissa Kreikassa olevista kristityistä veljistään. Hän oli viitisen vuotta aiemmin perustanut seurakunnan tuohon vauraaseen kaupunkiin, joka oli kuuluisa moraalittomuudestaan. Nyt vuoden 55 vaiheilla hän sai Efesoksessa Vähässä-Aasiassa ollessaan levottomuutta herättäviä tietoja siitä, että Korintin seurakunta oli jakautunut eri ryhmäkuntiin ja suvaitsi vakavaa moraalittomuustapausta. Paavali oli lisäksi saanut Korintin kristityiltä kirjeen, jossa pyydettiin ohjeita sukupuolisuhteista, selibaatista, avioliitosta, eroamisesta ja uudelleen avioitumisesta.

 2. Miten Korintissa vallitseva moraalittomuus ilmeisesti vaikutti tuon kaupungin kristittyihin?

² Korintissa vallitseva törkeä moraalittomuus näytti vaikuttavan paikalliseen seurakuntaan kahdella tavoin. Jotkut kristityt antoivat myöten höllän moraalin ilmapiirille ja suvaitsivat moraalittomuutta (1. Korinttilaisille 5:1; 6:15–17). Ilmeisesti jotkut taas reagoivat kaupungissa kaikkialla harrastettaviin lihallisiin nautintoihin menemällä toiseen äärimmäisyyteen: he suosittivat täydellistä pidättymistä sukupuoliyhteydestä, jopa aviopareille (1. Korinttilaisille 7:5).

 3. Mitä asioita Paavali käsitteli aluksi ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille?

³ Pitkässä kirjeessään korinttilaisille Paavali käsitteli aluksi eripuraisuuden ongelmaa (1. Korinttilaisille, luvut 1–4). Hän varoitti heitä seuraamasta ihmisiä, mistä voi aiheutua vain vahingollista hajaannusta. Heidän piti olla yhteen liittyneitä Jumalan ”työtovereina”. Sitten hän antoi heille täsmällisiä ohjeita seurakunnan pitämisestä moraalisesti puhtaana (luvut 5, 6). Seuraavaksi apostoli käänsi huomion heidän kirjeeseensä.

Naimattomuutta suositellaan

 4. Mitä Paavali tarkoitti sanoessaan, että ”miehen on hyvä olla koskematta naiseen”?

⁴ Hän aloitti: ”Mitä nyt siihen tulee, mistä kirjoititte, niin miehen on hyvä olla koskematta naiseen.” (1. Korinttilaisille 7:1.) Ilmaus ”olla koskematta naiseen” merkitsee tässä sitä, ettei ole fyysisesti kosketuksissa naisen kanssa sukupuolisen tyydytyksen saamiseksi. Koska Paavali oli jo tuominnut haureuden, hän viittasi nyt avioliittojärjestelyn piiriin kuuluviin sukupuolisuhteisiin. Näin ollen Paavali suositteli tässä naimattomuutta. (1. Korinttilaisille 6:9, 16, 18; vrt. 1. Mooseksen kirja 20:6; Sananlaskut 6:29.) Hän kirjoitti vähän myöhemmin: ”Sanon nyt naimattomille ja leskille: heille on hyvä, että pysyvät sellaisina kuin minäkin.” (1. Korinttilaisille 7:8.) Paavali oli naimaton, kenties leski (1. Korinttilaisille 9:5).

5, 6. a) Miksi on selvää, ettei Paavali suositellut luostarielämää? b) Miksi Paavali suositteli naimattomuutta?

⁵ Korintin kristityt todennäköisesti tiesivät jotakin kreikkalaisesta filosofiasta, jonka jotkin koulukunnat ylistivät äärimmäistä asketismia eli itsensä kieltämistä. Siksiköhän korinttilaiset kysyivät Paavalilta, olisiko kristittyjen ”hyvä” välttää kokonaan sukupuoliyhteyttä? Paavalin vastaus ei heijastanut kreikkalaista filosofiaa (Kolossalaisille 2:8). Toisin kuin katoliset teologit hän ei missään suositellut sulkeutumista luostariin elämään askeettista elämää selibaatissa, ikään kuin naimattomat ihmiset olisivat erityisen pyhiä ja voisivat myötävaikuttaa omaan pelastukseensa elämäntavallaan ja rukouksillaan.

⁶ Paavali suositteli naimattomuutta ”ottaen huomioon meillä vallitsevan ahdinkotilan” (1. Korinttilaisille 7:26). Hän saattoi viitata niihin vaikeisiin aikoihin, joita kristityt elivät ja jotka avioituminen olisi voinut tehdä vielä vaikeammiksi (1. Korinttilaisille 7:28). Hän neuvoi naimattomia kristittyjä: ”Heille on hyvä, että pysyvät sellaisina kuin minäkin.” Leskimiehille hän sanoi: ”Oletko irti vaimosta? Älä etsi enää vaimoa.” Naispuolisesta kristitystä leskestä hän kirjoitti: ”Hän on onnellisempi, jos pysyy sellaisena kuin on, minun mielipiteeni mukaan. Tietenkin ajattelen, että minullakin on Jumalan henkeä.” (1. Korinttilaisille 7:8, 27, 40.)

Ei pakko pysyä naimattomana

7, 8. Mikä osoittaa, ettei Paavali pakottanut ketään kristittyä pysymään naimattomana?

⁷ Jehovan pyhä henki epäilemättä opasti Paavalia hänen antaessaan nämä neuvot. Kaikki mitä hän kirjoitti selibaatista ja avioliitosta, osoittaa tasapainoa ja maltillisuutta. Hän ei tee tästä uskollisuuden tai uskottomuuden kysymystä. Jokaisella on pikemminkin vapaus valita, vaikka vaaka kallistuukin naimattomuuden puolelle niiden tapauksessa, jotka pystyvät pysymään siveellisesti puhtaina tuossa tilassa.

⁸ Heti sanottuaan, että ”miehen on hyvä olla koskematta naiseen”, Paavali lisäsi: ”Mutta haureuden yleisyyden vuoksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa ja kullakin naisella oma miehensä.” (1. Korinttilaisille 7:1, 2.) Neuvottuaan naimattomia ja leskiä ’pysymään sellaisina kuin hänkin’ hän jatkoi nopeasti: ”Mutta jos heillä ei ole itsehillintää, niin menkööt naimisiin, sillä parempi on mennä naimisiin kuin olla intohimon tulessa.” (1. Korinttilaisille 7:8, 9.) Sitten hän taas kehotti leskiä: ”Älä etsi enää vaimoa. Mutta vaikka menisitkin naimisiin, et tekisi syntiä.” (1. Korinttilaisille 7:27, 28.) Nämä tasapainoiset neuvot heijastavat valinnanvapautta.

 9. Miten sekä avioliitto että naimattomuus ovat Jeesuksen ja Paavalin mukaan lahjoja Jumalalta?

⁹ Paavali osoitti, että sekä avioliitto että naimattomuus ovat lahjoja Jumalalta. ”Soisin kaikkien ihmisten olevan niin kuin minäkin. Kullakin on kuitenkin oma lahjansa Jumalalta, yhdellä sillä tavoin, toisella tällä tavoin.” (1. Korinttilaisille 7:7.) Hänellä oli epäilemättä mielessään se, mitä Jeesus oli sanonut. Vahvistettuaan avioliiton olevan lähtöisin Jumalasta Jeesus osoitti sen olevan erityinen lahja, että on vapaasta tahdostaan naimaton voidakseen edistää Valtakunnan asiaa: ”Eivät kaikki ihmiset tee tilaa näille sanoille, vaan ainoastaan ne, joilla on se lahja. Sillä on eunukkeja, jotka ovat syntyneet sellaisina äitinsä kohdusta, ja on eunukkeja, jotka ihmiset ovat tehneet eunukeiksi, ja on eunukkeja, jotka ovat tehneet itsestään eunukkeja taivasten valtakunnan vuoksi. Se, joka voi tehdä sille tilaa, tehköön sille tilaa.” (Matteus 19:4–6, 11, 12.)

Tilan tekeminen naimattomuuden lahjalle

10. Miten ihminen voi ’tehdä tilaa’ naimattomuuden lahjalle?

¹⁰ Vaikka sekä Jeesus että Paavali sanoivat naimattomuutta ”lahjaksi”, kumpikaan ei sanonut sitä ihmelahjaksi, joka on vain joillakuilla. Jeesus sanoi, etteivät ”kaikki ihmiset tee tilaa” tuolle lahjalle, ja kehotti niitä, jotka voivat ”tehdä sille tilaa”, toimimaan niin, kuten Jeesus ja Paavali toimivat. Paavali tosin kirjoitti: ”Parempi on mennä naimisiin kuin olla intohimon tulessa”, mutta hän puhui niistä, joilla ”ei ole itsehillintää” (1. Korinttilaisille 7:9). Hän osoitti aiemmissa kirjoituksissaan, että kristityt voivat välttää intohimon tulessa olemisen (Galatalaisille 5:16, 22–24). Hengen mukaan vaeltaminen merkitsee sitä, että annamme Jehovan hengen opastaa jokaista askeltamme. Onko tämä mahdollista nuorille kristityille? On, jos he noudattavat tarkasti Jehovan sanaa. Psalmista kirjoitti: ”Miten nuori mies [tai nainen] voi puhdistaa polkunsa? Olemalla varuillaan sinun sanasi mukaan.” (Psalmit 119:9.)

11. Mitä ’hengen mukaan vaeltaminen’ merkitsee?

¹¹ Tähän liittyy se, että varoo sallivaisia ajatuksia, joita levitetään monien TV-ohjelmien, elokuvien, lehtikirjoitusten, kirjojen ja laulujen välityksellä. Tällaiset ajatukset suuntautuvat lihallisiin asioihin. Nuoren kristityn miehen tai naisen, joka haluaa tehdä tilaa naimattomuudelle, ei pitäisi vaeltaa ”lihan mukaan, vaan hengen mukaan. Sillä ne, jotka ovat lihan mukaisia, kohdistavat mielensä lihan asioihin, mutta ne, jotka ovat hengen mukaisia, [kohdistavat mielensä] hengen asioihin.” (Roomalaisille 8:4, 5.) Hengen asiat ovat vanhurskaita, siveellisesti puhtaita, rakastettavia ja hyveellisiä. Kristittyjen, niin nuorten kuin vanhojenkin, on hyvä ’ajatella tätä kaikkea jatkuvasti’. (Filippiläisille 4:8, 9.)

12. Mitä tilan tekemiseen naimattomuuden lahjalle paljolti liittyy?

¹² Tilan tekeminen naimattomuuden lahjalle merkitsee paljolti sitä, että päättää sydämessään ottaa sen tavoitteekseen ja rukoilee Jehovalta apua onnistuakseen siinä (Filippiläisille 4:6, 7). Paavali kirjoitti: ”Jos joku pysyy sydämessään vakaana, eikä hänellä ole välttämätöntä tarvetta, vaan hänellä on oma tahtonsa vallassaan, ja hän on päättänyt omassa sydämessään säilyttää neitsyytensä, niin hän tekee hyvin. Näin ollen sekin, joka antaa neitsyytensä avioliittoon, tekee hyvin, mutta se, joka ei anna sitä avioliittoon, tekee paremmin.” (1. Korinttilaisille 7:37, 38.)

Naimattomuus jolla on tarkoitus

13, 14. a) Miten apostoli Paavali vertaili naimattomia ja naimisissa olevia kristittyjä? b) Ainoastaan miten voi naimaton kristitty ’tehdä paremmin’ kuin naimisissa olevat?

¹³ Naimattomuus sinänsä ei ole ansiokasta. Missä mielessä se sitten voi olla ”parempi”? Kysymys on nimenomaan siitä, miten sen tuomaa vapautta käytetään. Paavali kirjoitti: ”Tahdon tosiaankin teidän olevan vailla huolta. Naimaton mies on huolissaan Herran asioista, kuinka hän saisi Herran hyväksynnän. Mutta naimisissa oleva mies on huolissaan maailman asioista, kuinka hän saisi vaimonsa hyväksynnän, ja hän on jakautunut. Edelleen, naimaton nainen, ja neitsyt, on huolissaan Herran asioista, jotta hän olisi pyhä sekä ruumiiltaan että hengeltään. Mutta naimisissa oleva nainen on huolissaan maailman asioista, kuinka hän saisi miehensä hyväksynnän. Tämän sanon kuitenkin teidän henkilökohtaiseksi eduksenne, en heittääkseni lassoa päällenne, vaan saadakseni teidät siihen, mikä on sopivaa, ja siihen, mikä merkitsee alinomaista Herran palvelemista huomiota hajottamatta.” (1. Korinttilaisille 7:32–35.)

¹⁴ Naimaton kristitty, joka käyttää tilaansa itsekkäiden tavoitteiden edistämiseen, ei tee ”paremmin” kuin naimisissa olevat kristityt. Hän ei pysy naimattomana ”valtakunnan vuoksi”, vaan henkilökohtaisista syistä (Matteus 19:12). Naimattoman miehen tai naisen pitäisi olla ”huolissaan Herran asioista”, haluta saada ”Herran hyväksyntä” ja ’palvella alinomaa Herraa huomiota hajottamatta’. Tämä merkitsee jakamattoman huomion kohdistamista Jehovan ja Kristuksen Jeesuksen palvelemiseen. Vain näin menettelemällä naimattomat kristityt miehet ja naiset tekevät ”paremmin” kuin naimisissa olevat kristityt.

Toimiminen huomiota hajottamatta

15. Mikä on 1. Korinttilaiskirjeen 7. luvussa olevan Paavalin perustelun ydin?

¹⁵ Paavali perusteli asiaa tässä luvussa kaiken kaikkiaan näin: Vaikka on luvallista ja joillekuille joissakin olosuhteissa suositeltavaa mennä naimisiin, naimattomuudesta on eittämättä hyötyä kristitylle miehelle tai naiselle, joka haluaa palvella Jehovaa siten, että mahdollisimman harvat seikat hajottaisivat hänen huomiotaan. Naimisissa oleva ihminen on ”jakautunut”, mutta naimaton kristitty on vapaa keskittymään ”Herran asioihin”.

16, 17. Miten naimaton kristitty voi keskittyä paremmin ”Herran asioihin”?

¹⁶ Mitä ovat ne Herran asiat, joihin naimaton kristitty voi kiinnittää huomion vapaammin kuin naimisissa olevat ihmiset? Eräässä toisessa yhteydessä Jeesus puhui siitä, ”mikä on Jumalan” – mitä kristitty ei voi antaa keisarille (Matteus 22:21). Kyseessä on pohjimmiltaan kristityn elämä, palvonta ja sananpalvelus (Matteus 4:10; Roomalaisille 14:8; 2. Korinttilaisille 2:17; 3:5, 6; 4:1).

¹⁷ Naimattomat voivat yleensä vapaammin omistaa aikaa Jehovan palvelukseen, mikä antaa heille mahdollisuuden kasvattaa hengellisyyttään ja laajentaa sananpalvelustaan. He voivat käyttää enemmän aikaa henkilökohtaiseen tutkimiseen ja mietiskelemiseen. Naimattomat kristityt voivat usein sovittaa Raamatun lukemisen aikatauluunsa helpommin kuin naimisissa olevat. He voivat valmistautua paremmin kokouksiin ja kenttäpalvelukseen. Kaikki tämä koituu heidän ’henkilökohtaiseksi edukseen’. (1. Korinttilaisille 7:35.)

18. Millä tavalla monet naimattomat veljet voivat osoittaa, että he haluavat palvella Jehovaa ”huomiota hajottamatta”?

¹⁸ Moni naimaton veli, joka palvelee jo avustavana palvelijana, on vapaa sanomaan Jehovalle: ”Tässä minä olen! Lähetä minut.” (Jesaja 6:8.) He voivat anoa palvelijoiden valmennuskouluun, joka on tarkoitettu niille naimattomille avustaville palvelijoille ja vanhimmille, jotka ovat vapaita palvelemaan siellä, missä heitä erityisesti tarvitaan. Nekin naimattomat veljet, jotka eivät ole vapaita lähtemään seurakunnastaan, voivat tarjoutua palvelemaan veljiään avustavina palvelijoina tai vanhimpina. (Filippiläisille 2:20–23.)

19. Millä tavalla monia naimattomia sisaria siunataan, ja muun muassa millä tavoin he voivat olla siunaukseksi seurakunnille?

¹⁹ Naimattomat sisaret, joilla ei ole päänään ihmistä jonka kanssa neuvotella ja jolle uskoutua, saattavat olla taipuvaisempia ’heittämään taakkansa Jehovalle’ (Psalmit 55:22; 1. Korinttilaisille 11:3). Tämä on erityisen tärkeää sisarille, jotka ovat naimattomia rakkaudesta Jehovaan. Jos he menevät aikanaan naimisiin, se tapahtuu ”vain Herrassa”, toisin sanoen vain jonkun Jehovalle vihkiytyneen kanssa (1. Korinttilaisille 7:39). Vanhimmat ovat kiitollisia siitä, että heidän seurakunnassaan on naimattomia sisaria; usein nämä käyvät sairaiden ja vanhusten luona ja auttavat heitä. Tämä tuottaa onnellisuutta kaikille osapuolille. (Apostolien teot 20:35.)

20. Millä tavoin monet kristityt osoittavat, että he ’palvelevat alinomaa Herraa huomiota hajottamatta’?

²⁰ Monet nuoret kristityt ovat järjestäneet asiansa niin, että he ’palvelevat alinomaa Herraa huomiota hajottamatta’ (1. Korinttilaisille 7:35). He palvelevat Jehovaa kokoaikaisessa tienraivauspalveluksessa, lähetystyössä tai jossakin Vartiotorni-seuran haaratoimistossa. He ovatkin todella onnellinen ryhmä! Heidän seuransa piristää! Jehovan ja Jeesuksen silmissä he ovat ”niin kuin kastepisarat” (Psalmit 110:3).

Ei elinikäistä selibaattilupausta

21. a) Miksi on selvää, ettei Paavali kannustanut tekemään selibaattilupausta? b) Mihin hän viittasi puhuessaan ’nuoruuden kukoistuksen sivuuttamisesta’?

²¹ Yksi Paavalin neuvojen avainseikoista on se, että kristittyjen olisi ”hyvä” tehdä elämässään tilaa naimattomuudelle (1. Korinttilaisille 7:1, 8, 26, 37). Hän ei silti suinkaan kehota heitä tekemään selibaattilupausta. Päinvastoin hän kirjoitti: ”Jos joku arvelee menettelevänsä sopimattomasti neitsyyttään kohtaan, jos se on sivuuttanut nuoruuden kukoistuksen ja näin pitää tapahtua, niin tehköön mitä tahtoo; hän ei tee syntiä. Menkööt naimisiin.” (1. Korinttilaisille 7:36.) Kreikkalainen sana (hy·peʹra·kmos), joka on käännetty ilmauksella ”on sivuuttanut nuoruuden kukoistuksen”, merkitsee kirjaimellisesti ’huippukohdan ylittänyttä’ ja viittaa sukupuolisen halun voimakkaimman kuohahduksen ohittamiseen. Näin ollen ne, jotka ovat olleet useita vuosia naimattomina ja joista aikanaan tuntuu siltä, että heidän pitäisi mennä naimisiin, ovat täysin vapaita avioitumaan toisen uskovan kanssa (2. Korinttilaisille 6:14).

22. Miksi kristitylle on joka suhteessa eduksi olla avioitumatta liian nuorena?

²² Vuodet, jotka nuori kristitty käyttää palvellen Jehovaa huomiota hajottamatta, ovat viisas sijoitus. Hän voi niiden kuluessa hankkia käytännöllistä viisautta, kokemusta ja ymmärtäväisyyttä (Sananlaskut 1:3, 4). Jos se, joka on pysynyt naimattomana Valtakunnan takia, päättää myöhemmin avioitua, hän pystyy paljon paremmin kantamaan avioelämän ja kenties vanhemmuuden velvollisuudet.

23. Mitä joillakuilla avioliittoa suunnittelevilla voisi olla mielessä, mutta mitä kysymystä tarkastellaan seuraavissa kirjoituksissa?

²³ Jotkut kristityt, jotka ovat useiden vuosien ajan palvelleet Jehovaa kokoaikaisesti naimattomina, valitsevat tulevan puolisonsa huolellisesti pitäen silmällä sitä, että he voivat jatkaa jossakin kokoaikaisen palveluksen muodossa. Tämä on varmasti erittäin kiitettävää. Jotkut voisivat jopa ajatella avioituvansa niin, että he eivät anna avioliittonsa millään tavoin haitata palvelustaan. Mutta pitäisikö naimisissa olevan kristityn tuntea olevansa yhtä vapaa keskittymään Jehovan palvelemiseensa kuin hän oli naimattomana? Tätä kysymystä tarkastellaan seuraavissa kirjoituksissa.

Kertaukseksi

◻ Miksi apostoli Paavalista tuntui tarpeelliselta kirjoittaa Korintin seurakunnalle?

◻ Mistä tiedämme, että Paavali ei suositellut luostarielämää?

◻ Miten ihminen voi ’tehdä tilaa’ naimattomuudelle?

◻ Miten naimattomat sisaret voivat hyötyä naimattomuudestaan?

◻ Millä tavoin naimattomat veljet voivat käyttää hyväkseen vapauttaan palvella Jehovaa ”huomiota hajottamatta”?