Älkää tulko unohtaviksi kuulijoiksi
”Tulkaa – – sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi, niin että pettäisitte itsenne väärällä järkeilyllä.” (JAAKOBIN KIRJE 1:22)
1. Mitä ihmeitä entisajan Israelin kansa sai todistaa?
”UNOHTUMATTOMIA” olisi sopiva sana kuvailemaan ihmeitä, jotka Jehova teki muinaisessa Egyptissä. Jokainen kymmenestä vitsauksesta herätti varmasti kunnioittavaa pelkoa. Näitä iskuja seurasi Israelin kansan hämmästyttävä vapautus halki Punaisenmeren vesien, jotka oli jaettu kahtia (5. Mooseksen kirja 34:10–12). Jos olisit ollut noiden tapahtumien silminnäkijä, et toivon mukaan olisi koskaan unohtanut, kuka oli niiden takana. Psalmista kuitenkin lauloi: ”He [israelilaiset] unohtivat Jumalan, Pelastajansa, Hänet joka oli tehnyt suuria tekoja Egyptissä, ihmeellisiä töitä Haamin maassa, pelottavia tekoja Punaisellamerellä.” (Psalmit 106:21, 22.)
2. Mikä osoittaa, että Israelin arvostus Jumalan mahtavia tekoja kohtaan oli lyhytaikaista?
2 Päästyään Punaisenmeren toiselle puolelle Israel ”alkoi pelätä Jehovaa sekä uskoa Jehovaan” (2. Mooseksen kirja 14:31). Israelin miehet yhtyivät Mooseksen kanssa voittolauluun Jehovalle, ja Mirjam ja muut naiset puolestaan soittivat tamburiineja ja tanssivat (2. Mooseksen kirja 15:1, 20). Jehovan mahtavat teot tekivät vaikutuksen Jumalan kansaan. Heidän arvostuksensa noiden ihmeiden Tekijää kohtaan oli kuitenkin lyhytaikaista. Pian monet heistä käyttäytyivät ikään kuin he olisivat kokeneet vakavan muistinmenetyksen. He alkoivat nurista ja valittaa Jehovaa vastaan. Jotkut syyllistyivät epäjumalanpalvelukseen ja sukupuoliseen moraalittomuuteen. (4. Mooseksen kirja 14:27; 25:1–9.)
Mikä voisi saada meidät unohtamaan?
3. Mitä voisimme epätäydellisyytemme vuoksi unohtaa?
3 Israelin arvostamattomuus tuntuu tosiaan oudolta. Silti meillekin voisi käydä samoin kuin heille. Emme tosin ole nähneet Jumalan tekevän sellaisia ihmeitä kuin he näkivät. Suhteessamme Jumalaan on kuitenkin varmasti ollut unohtumattomia vaiheita. Joku meistä saattaa muistaa ajan, jolloin hän omaksui Raamatun totuuden. Muihin iloisiin muistoihin saattaa sisältyä vihkiytymisrukouksemme Jehovalle ja vesikasteemme tosi kristittyinä. Moni meistä on kokenut, miten Jehovan käsi on auttanut häntä elämän muissa vaiheissa (Psalmit 118:15). Ennen kaikkea olemme saaneet Jumalan oman Pojan, Jeesuksen Kristuksen, uhrikuoleman välityksellä pelastuksen toivon (Johannes 3:16). Silti koska olemme epätäydellisiä, väärät halut ja elämän huolet voivat saada meidät kovin helposti unohtamaan sen hyvän, mitä Jehova on tehnyt meille.
4, 5. a) Miten Jaakob varoittaa vaarasta olla unohtavia kuulijoita? b) Miten voimme soveltaa Jaakobin kuvausta miehestä ja peilistä?
4 Kristityille tovereilleen osoittamassaan kirjeessä Jeesuksen velipuoli Jaakob varoitti vaarasta olla unohtavia kuulijoita. Hän kirjoitti: ”Tulkaa – – sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi, niin että pettäisitte itsenne väärällä järkeilyllä. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä tekijä, niin hän on kuin mies, joka katselee luonnollisia kasvojaan peilistä. Sillä hän katsoo itseään ja menee pois ja unohtaa heti, millainen hän on.” (Jaakobin kirje 1:22–24.) Mitä Jaakob tarkoitti näillä sanoilla?
5 Noustuamme ylös aamulla katsomme yleensä peiliin nähdäksemme, mitä korjattavaa ulkoasussamme on. Kun ryhdymme askareisiimme ja keskitymme muihin asioihin, lakkaamme ajattelemasta sitä, mitä näimme peilistä. Näin voi käydä myös hengellisessä mielessä. Katsoessamme Jumalan sanaan voimme verrata sitä, mitä olemme, siihen, millaisia Jehova odottaa meidän olevan. Näin joudumme vastakkain heikkouksiemme kanssa. Tämän tiedon pitäisi saada meidät tekemään korjauksia persoonallisuudessamme. Mutta kun huolehdimme päivittäisistä toimistamme ja kamppailemme ongelmiemme kanssa, voimme helposti lakata ajattelemasta hengellisiä asioita (Matteus 5:3; Luukas 21:34). Me ikään kuin unohdamme ne rakkaudelliset teot, jotka Jumala on tehnyt hyväksemme. Silloin joudumme alttiiksi syntisille taipumuksille.
6. Minkä raamatunkohdan tarkastelu voi auttaa meitä olemaan unohtamatta Jehovan sanaa?
6 Ensimmäisessä henkeytetyssä kirjeessään korinttilaisille apostoli Paavali puhuu unohtavista israelilaisista, jotka olivat erämaassa. Samoin kuin ensimmäisen vuosisadan kristityt hyötyivät Paavalin sanoista, voi sen tarkasteleminen, mitä hän kirjoitti, auttaa meitä olemaan unohtamatta Jehovan sanaa. Tarkastellaanpa siksi 1. Korinttilaiskirjeen 10:1–12:ta.
Torju maailmalliset halut
7. Minkä kiistattoman todisteen Jehovan rakkaudesta israelilaiset saivat?
7 Se, mitä Paavali sanoo israelilaisista, on varoitukseksi kristityille. Paavali kirjoittaa muun muassa: ”En näet tahdo teidän olevan tietämättömiä siitä, veljet, että esi-isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren halki ja tulivat kaikki kastetuiksi Moosekseen pilven ja meren välityksellä.” (1. Korinttilaisille 10:1–4.) Israelin kansa oli nähnyt Mooseksen päivinä suuria Jumalan voiman ilmauksia, muun muassa Jumalan ihmeellisen pilvipatsaan, joka johdatti heitä päiväsaikaan ja auttoi heitä pääsemään turvaan Punaisenmeren halki (2. Mooseksen kirja 13:21; 14:21, 22). Nuo israelilaiset saivat kiistattoman todisteen siitä, että Jehova rakasti heitä.
8. Mihin Israelin hengellinen unohtavaisuus johti?
8 Paavali jatkaa: ”Siitä huolimatta Jumala ei ilmaissut useimmille heistä hyväksymystään, sillä he lakosivat erämaahan.” (1. Korinttilaisille 10:5.) Todella surullista! Useimmat Egyptistä lähteneet israelilaiset tekivät itsensä kelpaamattomiksi astumaan Luvattuun maahan. Koska Jumala ei hyväksynyt heitä heidän epäuskonsa vuoksi, he kuolivat erämaahan. (Heprealaisille 3:16–19.) Mitä voimme oppia tästä? Paavali sanoo: ”Näistä seikoista tuli meille esimerkkejä, jottei meistä tulisi sellaisia, jotka haluavat pahaa, niin kuin he halusivat.” (1. Korinttilaisille 10:6.)
9. Millaisia järjestelyjä Jehova oli tehnyt kansansa hyväksi, ja miten Israel suhtautui niihin?
9 Israelilaisilla oli erämaassa vaeltaessaan monia seikkoja keskittämässä heidän ajatuksiaan hengellisiin asioihin. He astuivat liittoon Jehovan kanssa, ja heistä tuli hänelle vihkiytynyt kansakunta. Lisäksi heille annettiin papisto, tabernaakkeli palvontakeskukseksi ja järjestely teurasuhrien uhraamiseksi Jehovalle. He eivät kuitenkaan iloinneet näistä hengellisistä lahjoista, vaan antoivat itsensä tulla tyytymättömiksi Jumalan aineellisiin antimiin (4. Mooseksen kirja 11:4–6).
10. Miksi meidän tulisi aina pitää Jumala ajatuksissamme?
10 Toisin kuin israelilaisilla erämaassa Jehovan kansalla on nykyään hänen hyväksyntänsä. Yksilöinä meidän on kuitenkin hyvin tärkeää pitää Jumala ajatuksissamme. Tämä auttaa meitä torjumaan itsekkäät halut, jotka voisivat sumentaa hengellisen näkökykymme. Meidän täytyy olla päättäväisiä ”torjumaan jumalattomuus ja maailmalliset halut ja elämään nykyisessä asiainjärjestelmässä tervemielisesti ja vanhurskaasti ja jumalista antaumusta osoittaen” (Titukselle 2:12). Niiden meistä, jotka ovat olleet kristillisen seurakunnan yhteydessä pienestä pitäen, ei tule koskaan ajatella, että he jäävät vaille jotakin hyvää. Jos sellaisia ajatuksia tulee joskus mieleemme, meidän on hyvä muistaa Jehovaa ja niitä suurenmoisia siunauksia, joita hänellä on meitä varten (Heprealaisille 12:2, 3).
Täydellinen tottelevaisuus Jehovalle
11, 12. Miten ihminen voisi syyllistyä epäjumalanpalvelukseen, vaikkei hän osoittaisikaan uskonnollista kunnioitusta kuville?
11 Paavali esittää toisen varoituksen, kun hän kirjoittaa: ”Älkääkä tulko epäjumalanpalvelijoiksi, niin kuin jotkut heistä tulivat, kuten on kirjoitettu: ’Kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat pitämään hauskaa.’” (1. Korinttilaisille 10:7.) Paavali viittaa tässä tapaukseen, jossa israelilaiset taivuttivat Aaronin tekemään kultaisen vasikan (2. Mooseksen kirja 32:1–4). Vaikkei olekaan todennäköistä, että me ryhtyisimme suoranaisesti palvomaan epäjumalia, meistä voisi tulla epäjumalanpalvelijoita, jos antaisimme omien itsekkäiden halujemme estää meitä palvomasta Jehovaa kokosieluisesti (Kolossalaisille 3:5).
12 Erään toisen kerran Paavali kirjoitti joistakuista, jotka olivat kiinnostuneita lähinnä aineellisesta omaisuudesta, eivät hengellisistä asioista. Hän kirjoitti niistä, jotka ”vaeltavat Kristuksen kidutuspaalun vihollisina”: ”Heidän loppunsa on tuho, ja heidän jumalansa on heidän vatsansa.” (Filippiläisille 3:18, 19.) Heidän epäjumalanpalveluksensa ei kohdistunut veistettyyn kuvaan. He halusivat aineellista omaisuutta. Kaikki halut eivät tietenkään ole vääriä. Jehova loi meidät sellaisiksi, että meillä on inhimillisiä tarpeita ja kyky nauttia monenlaisista asioista. Mutta ihmisistä, jotka asettavat nautintojen tavoittelun tärkeämmälle sijalle kuin suhteensa Jumalaan, tulee tosiaan epäjumalanpalvelijoita (2. Timoteukselle 3:1–5).
13. Mitä voimme oppia kultaista vasikkaa koskevasta kertomuksesta?
13 Lähdettyään Egyptistä israelilaiset tekivät kultaisen vasikan palvottavaksi. Sen lisäksi, että meitä varoitetaan epäjumalanpalveluksesta, saamme tästä kertomuksesta myös toisen tärkeän opetuksen. Israelilaiset eivät totelleet Jehovan selvää käskyä (2. Mooseksen kirja 20:4–6). He eivät silti aikoneet hylätä Jehovaa Jumalanaan. He uhrasivat valetulle vasikalle ja sanoivat tilaisuuden olevan ”juhla Jehovan kunniaksi”. Jollakin tavalla he pettivät itsensä ajattelemaan, että Jumala jättäisi huomiotta heidän tottelemattomuutensa. Tämä loukkasi Jehovaa ja herätti hänessä voimakasta suuttumusta. (2. Mooseksen kirja 32:5, 7–10; Psalmit 106:19, 20.)
14, 15. a) Miksi israelilaisilla ei ollut puolustusta sille, että heistä tuli unohtavia kuulijoita? b) Miten me suhtaudumme Jehovan käskyihin, jos olemme päättäneet, ettei meistä tule unohtavia kuulijoita?
14 Olisi hyvin epätavallista, että joku Jehovan todistajista liittyisi väärään uskontoon. Joku voisi kuitenkin hylätä Jehovan ohjeet muilla tavoin, samalla kun hän pysyisi seurakunnassa. Israelilaisilla ei ollut puolustusta sille, että heistä tuli unohtavia kuulijoita. He olivat kuulleet kymmenen käskyä ja olleet läsnä, kun Mooses esitti heille Jumalan käskyn: ”Ette saa tehdä rinnalleni hopeajumalia ettekä saa tehdä itsellenne kultajumalia.” (2. Mooseksen kirja 20:18, 19, 22, 23.) Silti israelilaiset palvoivat kultaista vasikkaa.
15 Meilläkään ei olisi pätevää puolustusta, jos meistä tulisi unohtavia kuulijoita. Raamatussa on Jumalan ohjeita monista elämän asioista. Otetaanpa muutamia esimerkkejä: Jehovan sanassa tuomitaan nimenomaisesti se, että ottaa lainan ja jättää maksamatta takaisin (Psalmit 37:21). Lapsia käsketään olemaan tottelevaisia vanhemmilleen, ja isien odotetaan kasvattavan lapsiaan ”Jehovan – – mielenohjauksessa” (Efesolaisille 6:1–4). Naimattomia kristittyjä neuvotaan menemään naimisiin ”vain Herrassa” ja naimisissa oleville Jumalan palvelijoille sanotaan: ”Pidettäköön avioliitto kunniassa kaikkien keskuudessa ja aviovuode saastuttamattomana, sillä Jumala tulee tuomitsemaan haureelliset ja avionrikkojat.” (1. Korinttilaisille 7:39; Heprealaisille 13:4.) Jos olemme päättäneet, ettei meistä tule unohtavia kuulijoita, suhtaudumme näihin ja muihin Jumalalta tuleviin ohjeisiin hyvin vakavasti ja mukaudumme niihin.
16. Mitä seurauksia oli kultaisen vasikan palvonnasta?
16 Jehova ei hyväksynyt sitä, että israelilaiset yrittivät palvoa häntä omilla ehdoillaan. Sen sijaan 3 000 heistä tuhottiin, luultavasti siksi, että heillä oli ollut huomattava osa kapinallisessa kultaisen vasikan palvonnassa. Jotkut muut väärintekijät saivat osakseen Jehovalta tulleen vitsauksen. (2. Mooseksen kirja 32:28, 35.) Tässä on opetus kaikille niille, jotka kyllä lukevat Jumalan sanaa, mutta valitsevat itse, mitä he haluavat noudattaa!
”Paetkaa haureutta”
17. Mihin tapaukseen 1. Korinttilaiskirjeen 10:8 viittaa?
17 Paavali ottaa esiin yhden asian, jossa lihalliset halut voivat aiheuttaa hengellistä unohtavaisuutta, kun hän sanoo: ”Älkäämme liioin harjoittako haureutta, niin kuin jotkut heistä syyllistyivät haureuteen ja kaatuivat, kaksikymmentäkolmetuhatta heistä yhtenä päivänä.” (1. Korinttilaisille 10:8.) Paavali viittaa tässä tapaukseen, joka sattui Moabin tasangolla, kun Israelin 40-vuotinen erämaavaellus oli päättymäisillään. Jehova oli juuri sitä ennen auttanut israelilaisia valloittamaan Jordanin itäpuolella olevia maita, mutta monet heistä osoittautuivat unohtaviksi ja arvostamattomiksi. Luvatun maan rajalla heidät vieteltiin sukupuoliseen moraalittomuuteen ja epäpuhtaaseen Peorin Baalin palvontaan. Noin 24 000 tuhoutui, 1 000 heistä kapinan johtajia (4. Mooseksen kirja 25:9).
18. Millainen käytös voi johtaa sukupuoliseen moraalittomuuteen?
18 Jehovan kansalla on nykyään tunnetusti korkeat moraalinormit. Mutta tuntiessaan kiusausta sukupuoliseen moraalittomuuteen jotkut kristityt ovat lakanneet ajattelemasta Jumalaa ja hänen periaatteitaan. Heistä on tullut unohtavia kuulijoita. Aluksi kiusaukseen ei ehkä liity haureudentekoa. Kyseessä voi olla halu perehtyä pornografiaan, antautua sopimattomaan pilailuun tai hakkailuun tai olla läheisesti kanssakäymisissä moraalisesti heikkojen ihmisten kanssa. Kaikki tällainen on saattanut jotkut kristityt tekemään syntiä. (1. Korinttilaisille 15:33; Jaakobin kirje 4:4.)
19. Mikä Raamatun neuvo auttaa meitä ’pakenemaan haureutta’?
19 Jos tunnemme kiusausta syyllistyä moraalittomaan käytökseen, meidän ei tule lakata ajattelemasta Jehovaa. Sen sijaan meidän täytyy noudattaa hänen Sanansa muistutuksia (Psalmit 119:1, 2). Kristittyinä useimmat meistä tekevät kaikkensa pysyäkseen moraalisesti puhtaina, mutta Jumalan silmissä oikein toimiminen vaatii jatkuvaa ponnistelua (1. Korinttilaisille 9:27). Paavali kirjoitti roomalaiskristityille: ”Teidän tottelevaisuutenne on tullut kaikkien tietoon. Sen tähden iloitsen teistä. Mutta tahdon teidän olevan viisaita hyvän suhteen, mutta viattomia pahan suhteen.” (Roomalaisille 16:19.) Samoin kuin ne 24 000 israelilaista teloitettiin syntiensä vuoksi, haureuden harjoittajia ja muita väärintekijöitä kohtaa pian Jehovan epäsuotuisa tuomio (Efesolaisille 5:3–6). Sen sijaan, että meistä tulisi unohtavia kuulijoita, meidän täytyy siksi jatkuvasti ’paeta haureutta’ (1. Korinttilaisille 6:18).
Arvosta aina Jehovan antimia
20. Miten israelilaiset panivat Jehovan koetukselle, ja mihin se johti?
20 Valtaosa kristityistä ei koskaan lankea sukupuoliseen moraalittomuuteen. Silti meidän täytyy varoa luisumasta jatkuvan nurisemisen tielle, mikä voisi saattaa meidät Jumalan epäsuosioon. Paavali kehottaa: ”Älkäämme myöskään panko Jehovaa koetukselle, niin kuin jotkut heistä [israelilaisista] panivat hänet koetukselle ja saivat surmansa käärmeiden välityksellä. Älkääkä olko nurisijoita, niin kuin jotkut heistä nurisivat ja saivat surmansa tuhoojan välityksellä.” (1. Korinttilaisille 10:9, 10.) Israelilaiset nurisivat Moosesta ja Aaronia – jopa itse Jumalaa – vastaan, kun he valittivat ihmeen avulla annetusta mannasta (4. Mooseksen kirja 16:41; 21:5). Loukkasiko heidän nurinansa Jehovaa vähemmän kuin heidän haureutensa? Raamattu kertoo, että käärmeet tappoivat monia nurisijoita (4. Mooseksen kirja 21:6). Eräässä aiemmassa tapauksessa yli 14 700 kapinallista nurisijaa tuhottiin (4. Mooseksen kirja 16:49). Älkäämme siis panko Jehovan kärsivällisyyttä koetukselle siten, että suhtautuisimme hänen antimiinsa epäkunnioittavasti.
21. a) Mikä kehotus Paavali henkeytettiin kirjoittamaan? b) Miten voimme Jaakobin kirjeen 1:25:n mukaan olla todella onnellisia?
21 Kirjoittaessaan kristityille tovereilleen Paavali päättää varoitussarjansa kehotukseen: ”Nämä kohtasivat heitä toistuvasti esimerkkeinä, ja ne kirjoitettiin varoitukseksi meille, joille asiainjärjestelmien loput ovat saapuneet. Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.” (1. Korinttilaisille 10:11, 12.) Me olemme israelilaisten tavoin saaneet Jehovalta monia siunauksia. Älkäämme kuitenkaan heidän tavallaan koskaan unohtako ja lakatko arvostamasta sitä hyvää, mitä Jumala tekee meille. Kun elämän huolet rasittavat meitä, miettikäämme niitä suurenmoisia lupauksia, jotka esitetään hänen Sanassaan. Muistakaamme kallisarvoinen suhteemme Jehovaan ja tehkäämme edelleen Valtakunnan saarnaamistyötä, joka meille on uskottu (Matteus 24:14; 28:19, 20). Tämä tuottaa meille varmasti tosi onnellisuutta, sillä Raamatussa luvataan: ”Joka kiinnittää katseensa vapauteen kuuluvaan täydelliseen lakiin ja pysyy siinä, se tulee olemaan onnellinen tekemisessään, koska hänestä ei ole tullut unohtavaa kuulijaa, vaan työn tekijä.” (Jaakobin kirje 1:25.)
Miten vastaisit?
• Mikä voisi tehdä meistä unohtavia kuulijoita?
• Miksi on välttämätöntä totella Jumalaa kaikessa?
• Miten voimme ’paeta haureutta’?
• Miten meidän pitäisi suhtautua Jehovan antimiin?
[Kuva s. 15]
Israelilaiset unohtivat ne mahtavat teot, jotka Jehova oli tehnyt heidän hyväkseen
[Kuva s. 16]
Jehovan kansa on päättänyt säilyttää korkeat moraalinormit