Paavalin ahdistus Aasiassa

13, 14. a) Miten Paavali kuvaili Aasiassa kokemaansa ankaran ahdistuksen aikaa? b) Mikä tapaus Paavalilla on voinut olla mielessään?

¹³ Sentyyppiset kärsimykset, joita Korintin seurakunta oli tähän mennessä kokenut, eivät olleet verrattavissa niihin moniin ahdistuksiin, jotka Paavalin piti kestää. Siksi hän saattoi muistuttaa heitä: ”Me emme tahdo teidän olevan tietämättömiä, veljet, siitä ahdistuksesta, joka kohtasi meitä Aasian piirikunnassa, että me olimme äärimmäisen, ylivoimaisen painostuksen alaisina, niin että olimme hyvin epävarmoja jopa elämämme jatkumisesta. Meistä tuntuikin sisimmässämme, että olimme saaneet kuolemantuomion. Tämä oli siksi, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää. Niin suuresta kuin kuolemasta hän pelasti meidät ja pelastaa, ja häneen olemme panneet toivomme, että hän pelastaa meidät edelleenkin.” (2. Korinttilaisille 1:8–10.)

¹⁴ Eräät raamatunoppineet ajattelevat Paavalin viittaavan Efesoksessa syntyneeseen mellakkaan, joka olisi voinut maksaa Paavalin samoin kuin hänen kahden makedonialaisen matkatoverinsa, Gaiuksen ja Aristarkoksen, hengen. Nämä kaksi kristittyä vietiin pakolla teatteriin, jossa yhteen sulloutunut väkijoukko huusi ”noin kaksi tuntia: ’Suuri on efesolaisten Artemis [jumalatar]!’” Lopulta eräs kaupungin viranomainen sai ihmisjoukon rauhoittumaan. Tämä Gaiuksen ja Aristarkoksen henkeen kohdistuva uhka on varmasti ahdistanut Paavalia suuresti. Hän halusikin mennä sisään puhumaan fanaattiselle väkijoukolle järkeä, mutta hänen ei annettu asettaa henkeään sellaiseen vaaraan. (Apostolien teot 19:26–41.)

15. Mitä äärimmäisen kriittistä tilannetta saatetaan kuvailla 1. Korinttilaiskirjeen 15:32:ssa?

¹⁵ Paavali on kuitenkin saattanut kuvailla tilannetta, joka oli paljon edellistä tapausta kriittisempi. Paavali kysyi ensimmäisessä korinttilaisille kirjoittamassaan kirjeessä: ”Jos olen ihmisten tavoin taistellut petojen kanssa Efesoksessa, mitä hyötyä minulle siitä on?” (1. Korinttilaisille 15:32.) Tämä voi tarkoittaa, että Paavalin henkeä eivät uhanneet vain petomaiset ihmiset vaan kirjaimelliset villieläimet Efesoksen stadionilla. Toisinaan rikolliset joutuivat rangaistukseksi taistelemaan petoja vastaan verenhimoisen yleisön edessä. Mikäli Paavali tarkoitti, että hän oli ollut silmikkäin kirjaimellisten petojen kanssa, niin hänen on täytynyt ihmeen välityksellä säästyä julmalta kuolemalta viime hetkellä, aivan kuten Daniel pelastui kirjaimellisten leijonien kidasta (Daniel 6:22).

16. a) Miksi Paavalin ahdistukset voivat monista Jehovan todistajista tuntua tutuilta? b) Mistä voimme olla varmoja niiden suhteen, jotka ovat kuolleet uskonsa vuoksi? c) Mitä hyvää on seurannut siitä, että kristityt ovat pelastuneet täpärästi?

¹⁶ Monet nykyajan kristityt voivat hyvin ymmärtää Paavalin ahdistuksia (2. Korinttilaisille 11:23–27). Kristityt ovat nykyäänkin olleet ”äärimmäisen, ylivoimaisen painostuksen alaisina”, ja monet ovat joutuneet tilanteisiin, joissa he ovat olleet ’hyvin epävarmoja jopa elämänsä jatkumisesta’ (2. Korinttilaisille 1:8). Jotkut ovat kuolleet joukkomurhaajien ja julmien vainoojien käsissä. Voimme olla varmoja siitä, että he kestivät Jumalan lohduttavan voiman avulla ja että he kuolivat sydän ja mieli kohdistettuina lujasti heidän toivonsa täyttymykseen, oli kyseessä sitten taivaallinen tai maallinen toivo (1. Korinttilaisille 10:13; Filippiläisille 4:13; Ilmestys 2:10). Joskus taas Jehova on ohjaillut asioita ja veljien henki on säästynyt. Tällainen pelastuminen on epäilemättä vahvistanut luottamusta ”Jumalaan, joka kuolleet herättää” (2. Korinttilaisille 1:9). He ovat jälkeenpäin pystyneet puhumaan entistä vakaumuksellisemmin kertoessaan toisille Jumalan lohduttavasta sanomasta (Matteus 24:14).