-
”Paholaisten pöytä” ja ”Jehovan pöytä” vastakkainVartiotorni 1956 | 15. tammikuuta
-
-
36. Mutta kenen kanssa he osallistuvat etupäässä ja mihin? Miten tämä pitää paikkansa myöskin jumalallisesta valistuksesta?
36 Mutta onko siinä kaikki? Rajoittuuko apostoli Paavalin todistelu tähän? Ei, koska me osallistumme myöskin Jehova Jumalan kanssa ja etupäässä hänen kanssaan. Samoin kuin osallistuminen palvoen epäjumalille uhrattuihin uhreihin merkitsee ”tulemista osallisiksi paholaisten kanssa”, niin meidän osallistumisemme yhteen suureen Jehovalle uhrattuun uhriin, Kristuksen kertakaikkiseen uhriin, merkitsee tulemista osallisiksi Jehovan kanssa, yhteyden omaamista hänen kanssaan. Me otamme vastaan puolestamme annettuna uhrina Kristuksen uhrin, mikä uhrattiin Jehovalle. Jehova ei luonnollisestikaan osallistu kirjaimelliseen happamattomaan leipään eikä kirjaimelliseen viinimaljaan Herran illallisella, mutta hän osallistuu siihen kirjaimelliseen lihaan ja vereen, mistä tuo leipä ja malja on vain vertauskuva. Kun me yhdessä osallistumme tähän yhteen ainoaan otolliseen Jumalalle uhrattuun uhriin, minkä hyödyn saamisen hän tekee meille mahdolliseksi, niin me ja Hän olemme saman uuden liiton osapuolia. Niin, ja meillä on yhteinen osallisuus, yhteys, osakkuus hänen kanssaan samoin kuin jumalallisessa valistuksessakin. Tästä on kirjoitettu: ”Sen, minkä olemme nähneet ja kuulleet, me ilmoitamme myös teille, jotta teilläkin olisi osallisuus [koinonia] meidän kanssamme. Meillä on lisäksi tämä osallisuus [koinonia] Isän ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kanssa. Jos me väitämme: ’Meillä on osallisuus [koinonia] hänen kanssaan’, ja vaellamme kuitenkin edelleen pimeydessä, niin me valehtelemme emmekä noudata totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niinkuin hän itse on valossa, niin meillä on osallisuus [koinonia] toistemme kanssa, ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.” – 1. Joh. 1:3, 6, 7, Um.
37. Kenen puolella Herran illallista syövien täytyy siis olla ja miksi?
37 Valinta on siis suoritettava Jehova Jumalan ja paholaisten välillä. Mikään sovitteleminen, mikään haaleus, mikään ontuminen kahden eri mielipiteen välillä kuin kainalosauvoilla ei voi olla otollista. Täytyy palvoa täysin, jakamattomasti yhtä tosi Jumalaa Jehovaa tai vääriä paholaisjumalia. Jos uudessa liitossa olevat kristityt tulevat yhteen ”syömään Herran illallista” tehden sen hänen muistokseen ja jos he osallistuvat vertauskuviin, leipään ja viinimaljaan, niin he julistavat osallistuvansa ”Jehovan pöytään” ja olevansa ”osallisia [Jehovan] alttarin kanssa”. Tästä syystä heidän kaikkien täytyy olla hänen puolellaan. He eivät voi jakaa palvontaansa ja palvelustaan. He eivät voi osallistua myöskin niihin uhreihin, joita tämän maailman (kristikunnankin) kansat uhraavat monille erilaisille epäjumalille tänä nykyisenä aikana.
38. Miten Herran illallisen vertauskuviin osallistuminen voisi olla valheellista, ja mihin se kiihottaisi Jehovan ja millaisin seurauksin?
38 Te, Herran illallisen viettäjät, ette voi samalla ”juoda Jehovan maljaa ja paholaisten maljaa; te ette voi osallistua ’Jehovan pöytään’ ja paholaisten pöytään”. Apostoli Paavali sanoo näin: ”Älkää sitoko itseänne epäsuhtaisesti uskottomiin. Sillä . . . mitä yhteistä [koinonia] on valolla ja pimeydellä? . . . Ja mitä yhtäpitävyyttä on Jumalan temppelillä epäjumalien kanssa? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli.” (2. Kor. 6:14–16, Um) Jos sinä yrität jakaa rakkautesi, antaumuksesi, palvontasi ja palveluksesi Jehova Jumalan ja paholaisten kesken, niin sinä menettelet valheellisesti, jos sinä sitten olet Herran illallisella ja osallistut vertauskuviin. Sinä teeskentelet siten olevasi valon Jumalan yhteydessä eli osallistuvasi hänen kanssaan, mutta sinä et todellisuudessa tee niin. Sinä petät itseäsi. Sinä toimit ulkokultaisesti. Sinä ’vaellat pimeydessä, . . . valehtelet etkä noudata totuutta’. Sinä ”herätät Jehovan kiivauden”, sillä ”hän on yksinomaista antaumusta vaativa Jumala”. Hän ei hyväksy jaettua rakkautta. (2. Moos. 34:14) Hänen sellainen kiihottamisensa johtaa vakaviin seurauksiin. Miksi? Koska, kuten Paavali kysyy: ”Emme kaiketi me ole häntä väkevämmät?” (1. Kor. 10:22) Ei, emme me ole. Meillä ei ole siis missään määrin voimaa vastustaa eikä hillitä tuhoa, minkä hän aiheuttaa meille, jos herätämme hänen kiivautensa. – Ps. 78:58–64.
-
-
Osallistuvien ”yksi ruumis”Vartiotorni 1956 | 15. tammikuuta
-
-
Osallistuvien ”yksi ruumis”
1. Millaisia tulee Herran illallisen syöjien olla Jehovan palvonnassaan ja palveluksessaan, ja mitä ”yhtä ruumista” Paavali tarkoittaa todistellessaan tätä?
NIIDEN kristittyjen hengellisten israelilaisten, jotka ovat uudessa liitossa, tulee olla jakautumattomia palvoessaan ja palvellessaan Jehovaa sekä henkilökohtaisesti että seurakuntana. Siitä syystä sanoo apostoli heille puhuttuaan Herran illallisen leivästä ja maljasta: ”Koska leipä on yksi, niin vaikka meitä onkin monta, me kaikki olemme yksi ruumis, sillä me kaikki osallistumme tuohon yhteen leipään [syömme sitä].” (1. Kor. 10:17, Um) Mitä ruumista Paavali tarkoittaa tässä sanoilla ”yksi ruumis”? Hän ei tarkoita Jeesuksen henkilökohtaista liharuumista, mitä kuvataan happamattomalla leivällä, vaan hengellisten israelilaisten koko seurakuntaa, jonka hengellinen Pää Jeesus on. Tästä hänen alaisestaan seurakunnasta puhutaan myöhemmin samassa Paavalin kirjeessä Kristuksen ruumiina: ”Mutta te olette Kristuksen ruumis ja henkilökohtaisesti jäseniä. Ja Jumala on asettanut asianomaiset seurakuntaan.” – 1. Kor. 12:27, 28, Um.
-