Jehova varjelee meitä voidaksemme pelastua
”Teitä – – varjellaan Jumalan voimalla siihen pelastukseen kohdistuvan uskon avulla, joka on valmis paljastettavaksi viimeisenä ajanjaksona.” (1. PIET. 1:4, 5)
MITÄ VASTAISIT?
Miten Jehova on vetänyt meitä tosi palvontaan?
Millä tavalla voimme antaa Jehovan opastaa meitä neuvoillaan?
Miten Jehova rohkaisee meitä?
1, 2. a) Mistä tiedämme, että Jumala auttaa meitä säilyttämään nuhteettomuutemme? b) Miten hyvin Jehova tuntee meidät kaikki?
”JOKA on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matt. 24:13.) Nämä Jeesuksen sanat osoittavat, että selviytyäksemme elossa Saatanan maailman tuhosta meidän täytyy säilyttää nuhteettomuutemme loppuun asti. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Jehova odottaa meidän kestävän omassa viisaudessamme tai voimassamme. Raamatussa vakuutetaan: ”Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne, vaan kiusauksen ohella hän valmistaa myös poispääsytien voidaksenne kestää sen.” (1. Kor. 10:13.) Mitä opimme näistä sanoista?
2 Jotta Jehova voisi huolehtia siitä, ettei meitä kiusata yli kestokykymme, hänen täytyy tietää meistä kaikki. Hänen täytyy olla selvillä muun muassa siitä, mitä haasteita kohtaamme, millaista tekoa olemme ja miten paljon voimme kestää. Tunteeko Jumala tosiaan meidät näin hyvin? Kyllä, sillä Raamatussa paljastetaan, että Jehova tuntee meidät kaikki läpikotaisin. Hän tietää tapamme ja päivittäiset tottumuksemme. Hän voi havaita jopa ajatuksemme ja sydämemme aikomukset. (Lue psalmi 139:1–6.)
3, 4. a) Miten Daavidin kokemus osoittaa Jehovan kiinnittävän huomiota yksilöihin? b) Miten Jehova osoittaa kiinnostusta ihmisiä kohtaan nykyään?
3 Vaikuttaako sinusta kaukaa haetulta, että Jumala olisi näin kiinnostunut pienistä ihmisistä? Psalmista Daavid pohti tätä ja sanoi Jehovalle: ”Kun näen taivaasi, sormiesi teot, kuun ja tähdet, jotka olet valmistanut, niin mikä on kuolevainen ihminen, että sinä pidät hänet mielessäsi?” (Ps. 8:3, 4.) Kenties tämä kysymys tuli Daavidin mieleen sen vuoksi, mitä hän itse oli kokenut. Jehova oli havainnut hänet, Iisain nuorimman pojan, ”sydämensä mukaiseksi mieheksi” ja ottanut hänet ”katrasta seuraamasta – – Israelin johtajaksi” (1. Sam. 13:14; 2. Sam. 7:8). Kaikkeuden Luoja oli kiinnittänyt huomiota Daavidin mietteisiin tämän ollessa pelkkä paimenpoika. Kuvittele, miltä sen tajuaminen on Daavidista tuntunut!
4 Yhtä lailla hämmästyttävää on se, että Jehova osoittaa huomattavaa kiinnostusta meitä kohtaan nykyään. Hän kokoaa tosi palvontaan ”kaikkien kansakuntien haluttuja” (Hagg. 2:7). Lisäksi hän auttaa palvelijoitaan säilyttämään nuhteettomuutensa. Miten hän tekee sen? Ennen kuin vastaamme tähän kysymykseen, tarkastelemme sitä, miten hän alun alkaen vetää ihmisiä tosi palvontaan.
JUMALA VETÄÄ IHMISIÄ
5. Miten Jehova vetää ihmisiä Poikansa luo? Mainitse esimerkki.
5 Jeesus sanoi: ”Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä.” (Joh. 6:44.) Me tarvitsemme siis Jumalan apua voidaksemme tulla Kristuksen opetuslapsiksi. Miten Jehova vetää lampaankaltaisia ihmisiä Poikansa luo? Hyvän uutisen saarnaamisen ja pyhän hengen toiminnan välityksellä. Esimerkiksi kun Paavali ja hänen lähetystyöntekijätoverinsa olivat Filippissä, he tapasivat Lyydia-nimisen naisen ja alkoivat kertoa hänelle hyvää uutista. Henkeytetty kertomus kuuluu: ”Jehova avasi täysin hänen sydämensä kiinnittämään huomiota siihen, mitä Paavali puhui.” Jumala tosiaan auttoi henkensä välityksellä häntä ymmärtämään Valtakunnan sanoman, mikä johti siihen, että hänet ja hänen huonekuntansa kastettiin. (Apt. 16:13–15.)
6. Miten Jehova on vetänyt meitä kaikkia tosi palvontaan?
6 Oliko Lyydian kokemus ainoa laatuaan? Ei suinkaan. Jos olet vihkiytynyt kristitty, Jumala on vetänyt sinuakin tosi palvontaan. Samoin kuin taivaallinen Isämme näki jotain arvokasta Lyydian sydämessä, hän näki jotain hyvää sinussa. Kun aloit kuunnella hyvää uutista, Jehova auttoi pyhän hengen välityksellä sinua ymmärtämään sitä (1. Kor. 2:11, 12). Kun pyrit soveltamaan oppimaasi, hän siunasi ponnistelujasi. Vihkiessäsi elämäsi hänelle hänen sydämensä iloitsi. Aina siitä saakka, kun lähdit elämään johtavalle tielle, Jehova on ollut kanssasi joka askeleella.
7. Mistä tiedämme, että Jumala auttaa meitä pysymään uskollisina?
7 Kun Jehova on auttanut meitä aloittamaan hänen kanssaan vaeltamisen, hän ei jätä meitä säilyttämään uskollisuuttamme omin voimin. Hän tietää, että aivan niin kuin emme tulleet totuuteen omin neuvoin, emme myöskään pysy totuudessa omin neuvoin. Apostoli Pietari kirjoitti voidelluille kristityille: ”Teitä – – varjellaan Jumalan voimalla siihen pelastukseen kohdistuvan uskon avulla, joka on valmis paljastettavaksi viimeisenä ajanjaksona.” (1. Piet. 1:4, 5.) Nämä sanat soveltuvat periaatteessa kaikkiin kristittyihin, ja niiden pitäisi kiinnostaa meitä jokaista nykyään. Minkä vuoksi? Koska me kaikki tarvitsemme Jumalan apua voidaksemme pysyä hänelle uskollisina.
JUMALA VARJELEE MEITÄ OTTAMASTA HARHA-ASKELEITA
8. Miksi saattaisimme ottaa harha-askeleita?
8 Elämän paineet ja oma epätäydellisyytemme voisivat saada meidät kääntämään katseemme pois hengellisistä asioista ja ottamaan jonkin harha-askeleen olematta edes tietoisia siitä. (Lue Galatalaiskirjeen 6:1.) Tätä valaisee eräs tapaus Daavidin elämästä.
9, 10. Miten Jehova varjeli Daavidia ottamasta harha-askelta, ja mitä hän tekee meidän hyväksemme nykyään?
9 Kun kuningas Saul ajoi Daavidia takaa, tämä osoitti ihailtavaa itsehillintää eikä maksanut tuolle kateelliselle itsevaltiaalle samalla mitalla (1. Sam. 24:2–7). Mutta pian sen jälkeen epätäydellisyydestä aiheutuvat mielijohteet saivat Daavidista yliotteen. Koska Daavidilla ja hänen miehillään oli puutetta elintarvikkeista, hän pyysi kunnioittavasti apua Nabal-nimiseltä israelilaiselta. Kun Nabal vastasi pyyntöön syytämällä solvauksia, Daavid raivostui ja lähti itse kostamaan Nabalin huonekunnan miehille tajuamatta, että viattomien ihmisten surmaaminen tekisi hänet verivelkaiseksi Jumalan edessä. Vasta Nabalin vaimon Abigailin puuttuminen tilanteeseen oikealla hetkellä esti Daavidia syyllistymästä kohtalokkaaseen virheeseen. Daavid tajusi, että Jehovalla oli osuutta asiassa, ja sanoi Abigailille: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, joka on tänä päivänä lähettänyt sinut minua vastaan! Ja siunattu olkoon järkevyytesi, ja siunattu ole sinä, joka olet tänä päivänä estänyt minua joutumasta verivelkaan ja hankkimasta itselleni pelastusta omalla kädelläni.” (1. Sam. 25:9–13, 21, 22, 32, 33.)
10 Mitä opimme tästä kertomuksesta? Jehova varjeli Abigailin avulla Daavidia ottamasta harha-askelta. Hän voi auttaa samoin meitäkin. Emme tietenkään voi odottaa, että Jumala lähettää jonkun puuttumaan tilanteeseen aina, kun olemme tekemäisillämme virheen. Emme myöskään tiedä täsmälleen, miten Jumala kussakin tilanteessa toimii tai mitä hän tarkoituksensa toteutumiseksi sallii (Saarn. 11:5). Voimme kuitenkin luottaa siihen, että Jehova on aina selvillä olosuhteistamme ja auttaa meitä pysymään hänelle uskollisina. Hän vakuuttaa: ”Minä annan sinulle ymmärtäväisyyttä ja opetan sinulle tietä, jota sinun tulee kulkea. Tahdon antaa neuvoja silmäni tarkatessa sinua.” (Ps. 32:8.) Miten Jehova antaa meille neuvoja? Miten voimme hyötyä niistä? Entä miksi voimme olla varmoja siitä, että Jehova ohjaa palvelijoitaan nykyään? Pane merkille, miten näihin kysymyksiin vastataan Ilmestyskirjassa.
NEUVOT SUOJELEVAT MEITÄ
11. Miten hyvin Jehova on selvillä siitä, mitä hänen kansansa seurakunnissa tapahtuu?
11 Ilmestyksen 2. ja 3. luku kertovat näystä, jossa kirkastettu Jeesus Kristus tarkastaa Vähän-Aasian seitsemää seurakuntaa. Näyssä paljastetaan, että Kristus ei pane merkille ainoastaan yleisiä suuntauksia vaan myös nimenomaiset tilanteet. Joissakin tapauksissa hän mainitsee jopa yksilöitä, ja joka kerta hän antaa sopivaa kiitosta tai neuvoja. Mitä tämä osoittaa? Näyn täyttymyksessä seitsemän seurakuntaa edustavat vuoden 1914 jälkeen eläneitä voideltuja kristittyjä, ja seitsemälle seurakunnalle annetut neuvot soveltuvat periaatteessa kaikkiin Jumalan kansan nykyisiin seurakuntiin kautta maailman. On näin ollen johdonmukaista päätellä, että Jehova ohjaa aktiivisesti palvelijoitaan Poikansa välityksellä. Miten voimme hyötyä tästä ohjauksesta?
12. Miten voimme antaa Jehovan ohjata askeleitamme?
12 Voimme hyötyä Jehovan rakkaudellisesta ohjauksesta muun muassa tutkimalla henkilökohtaisesti. Jehova antaa ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisujen kautta runsaasti raamatullisia neuvoja (Matt. 24:45). Hyötyäksemme niistä meidän täytyy kuitenkin varata aikaa niiden tutkimiseen ja sitten soveltaa oppimaamme. Henkilökohtaisen tutkimisemme välityksellä Jehova voi ”varjella – – [meidät] kompastumasta” (Juud. 24). Onko sinusta joskus tuntunut, että tutkimasi julkaisun aineisto on kirjoitettu juuri sinulle? Ota se vastaan Jehovalta tulevana oikaisuna. Samoin kuin ystävä saattaa taputtaa olkapäällemme ja kiinnittää huomiomme johonkin asiaan, Jehova voi henkensä avulla muistuttaa meitä jostakin käytöksen tai persoonallisuuden piirteestä, jota meidän on tarpeen korjata. Noudattamalla herkästi hengen johtoa annamme Jehovan ohjata askeleitamme. (Lue psalmi 139:23, 24.) Meidän onkin hyvä tarkastella omia tutkimistottumuksiamme.
13. Miksi meidän olisi viisasta tarkastella tutkimistottumuksiamme?
13 Jos käytämme runsaasti aikaa huvituksiin, sitä ei kenties jää riittävästi henkilökohtaiseen tutkimiseen. Eräs veli toteaa: ”On helppo laiminlyödä tutkimista. Nykyään on tarjolla enemmän viihdettä kuin koskaan ennen, ja se on entistä halvempaa. Sitä saa television, tietokoneen ja puhelimen välityksellä. Sitä on kaikkialla ympärillämme.” Ellemme pidä varaamme, niin syvälliseen, henkilökohtaiseen tutkimiseen tarvittava aika voi vähitellen supistua lähes olemattomiin. (Ef. 5:15–17.) Meidän kaikkien on hyvä kysyä itseltämme, miten usein käytämme aikaa Jumalan sanan syvien asioiden tutkimiseen. Tutkimmeko niitä vain silloin, kun meidän on valmistettava puhe tai muu ohjelmanosa kokoukseen? Jos on näin, voisimme kenties hyödyntää paremmin perheen yhteiseen palvontaan tai henkilökohtaiseen tutkimiseen varatun illan. Siten talletamme hengellistä viisautta, jota Jehova antaa varjellakseen meitä ja pelastaakseen meidät. (Sananl. 2:1–5.)
ROHKAISU AUTTAA KESTÄMÄÄN
14. Miten Raamattu osoittaa, että Jehova kiinnittää huomiota tunteisiimme?
14 Daavid kohtasi elämässään monia ahdistavia tilanteita (1. Sam. 30:3–6). Hänen henkeytetyt sanansa paljastavat, että Jehova tiesi hänen tunteensa. (Lue psalmi 34:18; 56:8.) Jumala tietää myös meidän tunteemme. Kun meillä on ”särkynyt sydän” tai ”musertunut henki”, hän tulee lähellemme. Tämä voi jo itsessään lohduttaa meitä, kuten se lohdutti Daavidia. Hän lauloikin: ”Tahdon riemuita ja iloita rakkaudellisesta huomaavaisuudestasi, kun olet nähnyt ahdinkoni; sinä olet tiennyt sieluni ahdistuksista.” (Ps. 31:7.) Jehova ei kuitenkaan vain pane merkille ahdinkoamme vaan myös auttaa meitä kestämään antamalla lohtua ja rohkaisua. Hän tekee tämän muun muassa seurakunnan kokousten välityksellä.
15. Mitä voimme oppia Asafin kokemuksesta?
15 Psalmista Asafin kokemus valaisee yhtä kokouksissa käymisestä koituvaa hyötyä. Kun Asaf antoi ajatustensa viipyä näkemässään epäoikeudenmukaisuudessa, hän alkoi epäillä Jumalan palvelemisen arvoa ja lannistui. Asaf kuvaili tunteitaan seuraavasti: ”Sydämeni katkeroitui, ja munuaisissani tunsin vihlovaa kipua.” Niinpä hän melkein lakkasi palvelemasta Jehovaa. Mikä auttoi Asafia pääsemään jälleen tasapainoon? ”Tulin Jumalan suurenmoiseen pyhäkköön”, hän sanoi. Siellä toisten Jehovan palvojien joukossa hän sai palautettua asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Hän ymmärsi, että jumalattomien menestys oli vain väliaikaista ja että Jehova saattaisi kaiken varmasti kohdalleen. (Ps. 73:2, 13–22.) Meistä voi joskus tuntua samalta kuin Asafista. Saatanan maailman epäoikeudenmukaisuus saattaa uuvuttaa meidät. Veljiemme parissa oleminen virkistää meitä ja auttaa meitä taas iloitsemaan Jehovan palvelemisesta.
16. Mitä voimme oppia Hannan tapauksesta?
16 Entä jos sinun on vaikea mennä kokouksiin sen vuoksi, mitä seurakunnassa on tapahtunut? Olet kenties joutunut luopumaan jostakin palvelustehtävästä ja tunnet olosi kiusaantuneeksi. Tai sinulla on saattanut olla erimielisyyttä jonkun veljen tai sisaren kanssa. Jos olet kokenut tällaista, voit oppia jotain Hannan tapauksesta. (Lue 1. Samuelin kirjan 1:4–8.) Hänen kilpailijattarensa Peninna ”kiusasi häntä kiusaamistaan” hänen lapsettomuutensa vuoksi. Tunnelma kiristyi erityisesti kerran vuodessa, kun perhe meni uhraamaan Jehovalle uhreja Siloon. Hanna oli niin ahdistunut, että ”hän itki eikä syönyt”. Hän ei kuitenkaan antanut tämän estää häntä menemästä tilaisuuksiin, joissa palvottiin Jehovaa. Jehova pani merkille hänen uskollisuutensa ja siunasi häntä. (1. Sam. 1:11, 20.)
17, 18. a) Millä tavoin saamme rohkaisua seurakunnan kokouksissa? b) Mitä ajattelet siitä hellästä huolenpidosta, jonka välityksellä Jehova auttaa meitä pelastumaan?
17 Kristityillä on nykyään hyvä syy noudattaa Hannan esimerkkiä. Meidän tulee käydä uskollisesti kokouksissa. Tiedämme kaikki omasta kokemuksestamme, että niissä saa elintärkeää rohkaisua (Hepr. 10:24, 25). Kristillisen toveruuden lämpö lohduttaa meitä. Jossakin puheessa tai vastauksessa esitetty ajatus saattaa koskettaa sydäntämme. Ennen kokousta tai sen jälkeen käytävän keskustelun aikana joku toinen uskova voi kuunnella huoliamme tai lohduttaa meitä sanoillaan (Sananl. 15:23; 17:17). Jehovan ylistykseksi laulaminen ylentää mieltämme. Erityisesti silloin kun ”levottomuutta herättävät ajatukset” vaivaavat meitä, tarvitsemme kokouksissa saatavaa rohkaisua. Niissä Jehova tukee meitä lohdutuksellaan ja vahvistaa päätöstämme pysyä uskollisina. (Ps. 94:18, 19.)
18 Jumalamme hellässä huolenpidossa tunnemme olomme turvalliseksi ja voimme laulaa psalmista Asafin tavoin: ”Olet tarttunut oikeaan käteeni. Neuvollasi sinä johdatat minua.” (Ps. 73:23, 24.) Miten kiitollisia olemmekaan siitä, että Jehova varjelee meitä voidaksemme pelastua!
[Kuva s. 28]
Jehova on vetänyt sinuakin kansansa yhteyteen.
[Kuvat s. 30]
Jumalan neuvojen noudattaminen varjelee meitä.
[Kuva s. 31]
Saamamme rohkaisu auttaa meitä kestämään.