Raamatun 49. kirja: Efesolaisille

Kirjoittaja: Paavali

Kirjoituspaikka: Rooma

Kirjoitus päättyi: n. 60–61 ya.

1. Milloin ja millaisissa olosuhteissa Paavali kirjoitti Efesolaiskirjeen?

KUVITTELEHAN olevasi vankilassa. Olet siellä, koska sinua vainotaan innokkaan kristillisen lähetystoimintasi vuoksi. Mitä aiot nyt tehdä, kun et voi enää matkustaa etkä käydä seurakunnissa vahvistamassa niitä? Etkö voikin kirjoittaa kirjeitä niille, joista on tullut kristittyjä sinun saarnaamistyösi kautta? Eivätkö he luultavasti haluakin tietää, mitä sinulle kuuluu, ja eivätkö he kenties ole rohkaisun tarpeessa? Tietysti ovat! Niinpä sinä alat kirjoittaa. Silloin toimit aivan samoin kuin apostoli Paavali toimi ollessaan ensimmäisen kerran vankina Roomassa noin vuosina 59–61. Hän oli vedonnut keisariin, ja vaikka hän odotti oikeudenkäyntiä ja oli vartioituna, hänellä oli vapaus toimia jossain määrin. Paavali kirjoitti kirjeensä ”efesolaisille” Roomasta luultavasti vuonna 60 tai 61 ja lähetti sen Tykikuksen mukana, jolla oli Onesimus seurassaan. – Ef. 6:21; Kol. 4:7–9.

2, 3. Mikä todistaa ratkaisevasti sen, että Paavali kirjoitti Efesolaiskirjeen, ja samalla sen, että kirje on kanoninen?

² Paavali ilmaisee itsensä kirjoittajaksi heti ensimmäisellä sanalla, ja neljä kertaa hän sanoo olevansa ”vanki Herrassa” tai viittaa siihen. (Ef. 1:1; 3:1, 13; 4:1; 6:20) Väitteet, joiden mukaan Paavali ei olisi ollut kirjoittaja, on osoitettu pätemättömiksi. Chester Beatty -papyruksessa nro 2 (P⁴⁶), jonka uskotaan olevan peräisin noin vuodelta 200, on 86 lehteä Paavalin kirjeitä sisältävästä koodeksista. Niiden joukossa on kirje efesolaisille, mikä osoittaa, että se luettiin siihen aikaan hänen kirjeidensä joukkoon.

³ Varhaiskirkon kirjailijat vahvistavat sen, että Paavali kirjoitti tuon kirjeen ja että se kirjoitettiin ”efesolaisille”. Esimerkiksi 100-luvulla elänyt Irenaeus lainasi Efesolaiskirjeen 5:30:tä seuraavasti: ”Niin kuin siunattu Paavali sanoo kirjeessä efesolaisille, että me olemme hänen ruumiinsa jäseniä.” Samaan aikaan elänyt Klemens Aleksandrialainen lainasi Efesolaiskirjeen 5:21:tä mainitessaan: ”Minkä vuoksi hän myös kirjoittaa kirjeessä efesolaisille: Olkaa alamaiset toisillenne Jumalan pelossa.” 200-luvun alkupuoliskolla kirjoittanut Origenes lainasi Efesolaiskirjeen 1:4:ää sanoen: ”Mutta apostolikin käyttää Efesolaiskirjeessä samanlaista kieltä, kun hän sanoo: Joka valitsi meidät ennen maailman perustamista.”a Eusebius, joka myös on varhaiskristillisyyden historian auktoriteetteja (n. v. 260–342), sisällyttää Efesolaiskirjeen Raamatun kaanoniin, ja useimmat muut varhaiskirkon kirjailijat viittaavat Efesolaiskirjeeseen osana henkeytettyä Raamattua.b

4. Mikä on saanut jotkut otaksumaan, että Efesolaiskirje osoitettiin jonnekin muualle, mutta mitkä todisteet tukevat sitä, että sen määränpää oli Efesos?

⁴ Chester Beatty -papyruksessa, Codex Vaticanuksessa ja Codex Sinaiticuksessa jätetään pois sana ”Efesoksessa” 1. luvun 1. jakeesta, joten niissä ei ilmaista kirjeen määränpäätä. Tämä yhdessä sen kanssa, että kirjeessä ei lähetetä terveisiä Efesoksessa asuville yksityishenkilöille (vaikka Paavali oli työskennellyt siellä kolme vuotta), on saanut jotkut otaksumaan, että kirje on saatettu osoittaa jonnekin muualle tai että se on ainakin saattanut olla kiertokirje Vähän-Aasian seurakunnille, joihin Efesoskin kuului. Useimmissa muissa käsikirjoituksissa on kuitenkin sana ”Efesoksessa”, ja kuten edellä todettiin, varhaiskirkon kirjailijat pitivät kirjettä efesolaisille lähetettynä.

5. Mitä huomattavaa oli Efesoksessa Paavalin aikana?

⁵ Jotkin taustatiedot auttavat meitä ymmärtämään tämän kirjeen tarkoitusta. Efesos oli yleisen ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla tunnettu noituudestaan, taikuudestaan, astrologiastaan ja hedelmällisyyden jumalattaren Artemiin palvonnastaan.c Jumalattaren patsaan ympärille oli rakennettu mahtava temppeli, jota pidettiin yhtenä muinaisen maailman seitsemästä ihmeestä. Paikalla 1800-luvulla tehtyjen kaivausten mukaan temppeli rakennettiin noin 73 metriä leveälle ja 127 metriä pitkälle korokkeelle. Itse temppeli oli noin 50 metriä leveä ja 105 metriä pitkä. Siinä oli 100 marmoripylvästä, joista jokainen oli noin 17 metriä korkea. Katto oli päällystetty suurilla valkoisilla marmoritiilillä. Marmorilohkareiden saumoissa sanotaan käytetyn kultaa laastin asemesta. Temppeli houkutteli turisteja kaikkialta maailmasta, ja juhlien aikana kaupunkiin tungeksi satojatuhansia vieraita. Efesoksen hopeasepät harjoittivat tuottavaa kauppaa myymällä hopeisia Artemiin pienoispyhäkköjä matkamuistoiksi pyhiinvaeltajille.

6. Miten Paavali toimi Efesoksessa?

⁶ Paavali oli toisella lähetysmatkallaan jäänyt hetkeksi Efesokseen saarnaamaan ja jättänyt sitten Akylaan ja Priskillan sinne jatkamaan työtä. (Apt. 18:18–21) Hän palasi sinne kolmannella lähetysmatkallaan ja viipyi noin kolme vuotta saarnaten ja opettaen ”Tietä” monille. (Apt. 19:8–10; 20:31) Paavali työskenteli ahkerasti Efesoksessa ollessaan. Kirjassaan Daily Life in Bible Times (Arkielämää raamatullisina aikoina) A. E. Bailey kirjoittaa: ”Paavalilla oli yleensä tapana työskennellä ammatissaan auringonnoususta kello 11:een (Apt. 20:34, 35), johon mennessä Tyrannus oli lopettanut opettamisensa, sitten kello 11:stä 16:een saarnata salissa, pitää kokouksia auttajien kanssa – – ja lopuksi suorittaa evankelioimista talosta taloon, mitä kesti kello 16:sta myöhään yöhön. (Apt. 20:20, 21, 31) Ihmetyttää, milloin hän ehti syödä ja nukkua.” – 1943, s. 308.

7. Mihin Paavalin innokas saarnaaminen johti?

⁷ Tämän innokkaan saarnaamistoiminnan aikana Paavali paljasti kuvien käytön turhuuden palvonnassa. Niiden valmistajat ja myyjät, esimerkiksi hopeaseppä Demetrius, raivostuivat suunnattomasti, ja siitä nousseen mellakan takia Paavalin oli lopulta lähdettävä kaupungista. – Apt. 19:23–20:1.

8. Mitkä Paavalin Efesolaiskirjeen kohdat olivat erittäin ajankohtaisia?

⁸ Ollessaan vankilassa Paavali miettii, millaisia ongelmia Efesoksen seurakunta joutuu kohtaamaan pakanapalvojien keskellä ja kunnioittavaa pelkoa herättävän Artemiin temppelin varjossa. Nuo voidellut kristityt epäilemättä tarvitsivat sitä osuvaa kuvausta, jonka Paavali esittää heille osoittaessaan, että he muodostavat ”pyhän temppelin”, jossa Jehova asuu henkensä välityksellä. (Ef. 2:21) ”Pyhän salaisuuden” paljastaminen efesolaisille siitä Jumalan hallinnosta (hänen tavastaan hoitaa talouttaan), jonka avulla hän ennallistaa ykseyden ja rauhan Jeesuksen Kristuksen välityksellä, oli heille varmasti suuren innoituksen ja lohdutuksen lähde. (1:9, 10) Paavali korostaa juutalaisten ja pakanoiden yhteyttä Kristuksessa. Hän kehottaa ykseyteen ja yksimielisyyteen. Nyt voimme siis täysin ymmärtää tämän kirjan tarkoituksen ja arvon ja sen henkeytyksen varmuuden.

EFESOLAISKIRJEEN SISÄLTÖ

9. Miten Jumala on osoittanut runsaasti rakkautta, ja mitä Paavali rukoilee?

⁹ Jumalan tarkoitus saada aikaan ykseys Kristuksen välityksellä (1:1–2:22). Paavali, apostoli, lähettää terveisiä. Jumala olkoon siunattu loistoisan ansaitsemattoman hyvyytensä takia. Hänhän on valinnut heidät olemaan Jeesuksen Kristuksen yhteydessä, jonka välityksellä heillä on vapautus lunnaiden perusteella hänen verensä kautta. Lisäksi Jumala on osoittanut heille runsaasti rakkautta tekemällä tunnetuksi tahtonsa pyhän salaisuuden. Hänellä on nimittäin tarkoituksena hallinto, ”kaiken kokoaminen jälleen yhteen Kristuksessa”, jonka yhteydessä heidätkin asetettiin perillisiksi. (1:10) Ennakkovakuudeksi heidät on sinetöity pyhällä hengellä. Paavalin rukouksena on, että he olisivat lujasti vakuuttuneita siitä toivosta, johon heidät on kutsuttu, ja käsittäisivät, että Jumala käyttää heitä kohtaan samaa voimaa, jota hän käytti herättäessään Kristuksen kuolleista, asettaessaan hänet paljon ylemmäksi jokaista hallitusta ja valtaa ja tehdessään hänet kaiken Pääksi seurakunnalle.

10. Miten efesolaisista on tullut ”pyhien kansalaistovereita”?

¹⁰ Armonsa rikkauden ja suuren rakkautensa vuoksi Jumala on tehnyt heidät eläviksi, vaikka he olivat kuolleita hairahduksissaan ja synneissään, ja on asettanut heidät istumaan yhdessä ”taivaallisiin Kristuksen Jeesuksen yhteydessä”. (2:6) Tämä kaikki johtuu ansaitsemattomasta hyvyydestä ja uskosta, eikä ole minkään heidän omien tekojensa ansiota. Kristus on heidän rauhansa, ja hän on purkanut muurin, käskyjen Lain, joka oli aidannut pakanat erilleen juutalaisista. Nyt molemmat kansakunnat saavat lähestyä Isää Kristuksen välityksellä. Efesolaiset eivät sen tähden ole enää muukalaisia vaan ”pyhien kansalaistovereita”, ja he kasvavat pyhäksi temppeliksi, jossa Jehova asuu henkensä välityksellä. – 2:19.

11. Mikä on ”pyhä salaisuus”, ja mitä Paavali rukoilee efesolaisten puolesta?

¹¹ ”Kristusta koskeva pyhä salaisuus” (3:1–21). Jumala on nyt paljastanut pyhille apostoleilleen ja profeetoilleen ”Kristusta koskevan pyhän salaisuuden – – että kansojen ihmisten tulisi olla perijätovereita ja saman ruumiin jäseniä ja osallisia kanssamme lupauksesta Kristuksen Jeesuksen yhteydessä hyvän uutisen välityksellä”. (3:4, 6) Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden takia Paavalista on tullut sen palvelija, jotta hän julistaisi Kristuksen käsittämätöntä rikkautta ja panisi ihmiset näkemään, miten sitä pyhää salaisuutta hoidetaan. Juuri seurakunnan kautta Jumalan erittäin moninainen viisaus tehdään tunnetuksi. Tämän vuoksi Paavali rukoilee, että heidät tehtäisiin väkeviksi Jumalan hengen välittämällä voimalla, jotta he tuntisivat täysin Kristuksen rakkauden, joka ylittää tiedon, ja käsittäisivät, että Jumala voi ”tehdä enemmän kuin yltäkylläisesti yli kaiken sen, mitä pyydämme tai mielessämme kuvittelemme”. – 3:20.

12. a) Miten kristittyjen tulisi vaeltaa ja miksi? b) Mitä lahjoja Kristus on antanut ja mitä tarkoitusta varten? c) Mitä sisältyy ”uuden persoonallisuuden” pukemiseen ylle?

¹² ”Uuden persoonallisuuden” pukeminen ylle (4:1–5:20). Kristittyjen tulisi vaeltaa kutsumisensa arvon mukaisesti, mielen vaatimattomuudessa, pitkämielisyydessä ja rakkaudessa sekä rauhan yhdistävässä siteessä. Sillä on vain yksi henki, yksi toivo, yksi usko ja ”yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa”. (4:6) Siksi Kristus, ”yksi Herra”, on antanut profeettoja, evankelistoja, paimenia ja opettajia ”pitäen silmällä pyhien palauttamista kohdalleen, palvelustyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen”. Sen vuoksi, kirjoittaa Paavali, ”kasvakaamme totuutta puhuen rakkauden välityksellä kaikessa häneen, joka on pää, Kristus”, sopusointuisesti yhteen liitettynä ruumiina, jossa jokainen jäsen on yhteistoiminnassa. (4:5, 12, 15) Vanhan persoonallisuuden moraalittomat, hyödyttömät ja tietämättömyydestä johtuneet menettelytavat on pantava pois; jokaisen tulee uudistua mieleensä vaikuttavassa voimassa ja ’pukea ylleen uusi persoonallisuus, joka luotiin Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa ja uskollisuudessa’. Koska he kaikki kuuluvat toinen toiselleen, heidän on puhuttava totta ja pantava pois viha, varastaminen, ala-arvoinen puhe ja ilkeämielinen katkeruus – Jumalan pyhää henkeä ei saa murehduttaa. Tulkoot he sen sijaan ’huomaavaisiksi toisiaan kohtaan, hellän sääliväisiksi, antaen toisilleen auliisti anteeksi, niin kuin Jumalakin Kristuksen kautta on antanut heille auliisti anteeksi’. – 4:24, 32.

13. Mitä ihmisen täytyy tehdä tullakseen Jumalan jäljittelijäksi?

¹³ Kaikkien on tultava Jumalan jäljittelijöiksi. Haureutta, epäpuhtautta ja ahneutta ei tulisi edes mainita heidän keskuudessaan, sillä sellaisia harjoittavalla ei ole mitään perintöä Valtakunnassa. Paavali kehottaa efesolaisia: ”Vaeltakaa edelleen valon lapsina.” ”Pitäkää siis tarkoin silmällä” sitä, miten vaellatte, ostaen sopivan ajan, ”koska päivät ovat pahat”. Heidän täytyy tosiaan tajuta ”jatkuvasti, mikä Jehovan tahto on”, ja puhua kiitollisina Jumalan-ylistyksiä. – 5:8, 15–17.

14. Mitkä ovat miesten ja vaimojen velvollisuudet toisiaan kohtaan?

¹⁴ Oikea alamaisuus; kristillinen sodankäynti (5:21–6:24). Vaimojen tulee olla alamaisia miehelleen, niin kuin seurakunta on alamainen Kristukselle, ja miesten tulee rakastaa jatkuvasti vaimoaan, ”niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa”. ”Vaimolla taas tulee olla syvä kunnioitus miestään kohtaan.” – 5:25, 33.

15. Millaisia neuvoja Paavali antaa lapsille ja vanhemmille sekä orjille ja isännille, ja mitä hän neuvoo kristityn sota-asusta?

¹⁵ Lasten tulee elää ykseydessä vanhempiensa kanssa totellen ja mukautuen jumaliseen kuriin. Myös orjien ja isäntien tulee käyttäytyä niin, että he miellyttävät Jumalaa, sillä kaikkien Herra ”on taivaissa, eikä hänessä ole puolueellisuutta”. Lopuksi voimistukoot kaikki ”edelleen Herrassa ja hänen voimansa väkevyydessä” ja pukekoot ylleen Jumalan koko sota-asun voidakseen pysyä lujina Panettelijaa vastaan. ”Ennen kaikkea ottakaa uskon suuri kilpi” ja ”hengen miekka, se on Jumalan sana”. Jatkakaa rukoilemista ja pysykää hereillä. Paavali pyytää heitä rukoilemaan hänenkin puolestaan, jotta hän voisi vapaasti puhumalla tehdä ”tunnetuksi – – hyvän uutisen pyhää salaisuutta”. – 6:9, 10, 16, 17, 19.

MIKSI HYÖDYLLINEN

16. Mihin kysymyksiin Efesolaiskirjeessä vastataan käytännöllisellä tavalla, ja mitä sanotaan Jumalaa miellyttävästä persoonallisuudesta?

¹⁶ Efesolaiskirjeessä kosketellaan melkein kaikkia kristityn elämän puolia. Kun otetaan huomioon maailmassa nykyään vallitsevat huolestuttavat ongelmat ja rikollisuus, Paavalin terveet ja käytännölliset neuvot todella hyödyttävät niitä, jotka haluavat elää jumalista elämää. Miten lasten tulisi käyttäytyä vanhempiaan kohtaan ja vanhempien lapsia kohtaan? Mitkä ovat aviomiehen velvollisuudet vaimoaan kohtaan ja vaimon miestään kohtaan? Mitä seurakunnassa olevien yksilöiden täytyy tehdä, jotta rakkaudellinen ykseys ja kristillinen puhtaus säilyisivät jumalattoman maailman keskellä? Kaikkia näitä kysymyksiä käsitellään Paavalin neuvoissa, ja hän osoittaa myös, mitä sisältyy uuden kristillisen persoonallisuuden pukemiseen ylle. Tutkimalla Efesolaiskirjettä kaikki pystyvät todella ymmärtämään, millainen on tuo persoonallisuus, joka miellyttää Jumalaa ja joka luodaan ”Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa ja uskollisuudessa”. – 4:24–32; 6:1–4; 5:3–5, 15–20, 22–33.

17. Mitä Efesolaiskirjeessä osoitetaan yhteistoiminnasta seurakunnan järjestelyjen kanssa?

¹⁷ Kirjeessä osoitetaan myös, mikä tarkoitus on seurakunnassa annetuilla nimityksillä ja tehtävillä. Niitä annetaan ”pitäen silmällä pyhien palauttamista kohdalleen, palvelustyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen”, kypsyys silmämääränä. Olemalla täysin yhteistoiminnassa näiden seurakunnan järjestelyjen kanssa kristitty voi ’rakkauden välityksellä kasvaa kaikessa häneen, joka on pää, Kristus’. – 4:12, 15.

18. Mitä tehdään selväksi ”pyhästä salaisuudesta” ja hengellisestä temppelistä?

¹⁸ Efesolaiskirje hyödytti suuresti varhaisseurakuntaa auttaessaan sitä ymmärtämään paremmin ”Kristusta koskevaa pyhää salaisuutta”. Siinä tehtiin selväksi, että uskovien juutalaisten ohella ”kansojen ihmisiä” kutsuttiin olemaan ”perijätovereita ja saman ruumiin jäseniä ja osallisia – – lupauksesta Kristuksen Jeesuksen yhteydessä hyvän uutisen välityksellä”. Erottava väliseinä, ”käskyjen Laki”, joka oli aidannut pakanat erilleen juutalaisista, oli poistettu, ja nyt Kristuksen veren välityksellä kaikista oli tullut pyhien kansalaistovereita ja Jumalan huonekunnan jäseniä. Artemiin pakanatemppelin jyrkkänä vastakohtana nämä rakentuivat yhdessä Kristuksen Jeesuksen yhteydessä paikaksi, jossa Jumala asuu henkensä välityksellä – ”pyhäksi temppeliksi Jehovalle”. – 3:4, 6; 2:15, 21.

19. Mitä toivoa ja rohkaisua Efesolaiskirjeessä annetaan tänäkin aikana?

¹⁹ ”Pyhän salaisuuden” yhteydessä Paavali puhui myös ”hallinnosta – – kaiken kokoamisesta jälleen yhteen Kristuksessa, sen mitä on taivaissa [niiden jotka on valittu olemaan taivaallisessa Valtakunnassa] ja mitä on maan päällä [niiden jotka elävät maan päällä Valtakunnan valta-alueella]”. Näin huomio kiinnitetään Jumalan suurenmoiseen tarkoitukseen ennallistaa rauha ja ykseys. Tässä yhteydessä Paavali rukoili efesolaisten puolesta, joiden sydämen silmät oli valaistu, jotta he käsittäisivät täysin sen toivon, johon Jumala oli kutsunut heidät, ja näkisivät, ”mikä on se loistoisa rikkaus, jota hän pitää perintönä pyhille”. Näiden sanojen on täytynyt rohkaista heitä suuresti heidän toivossaan. Ja henkeytetty Efesolaiskirje on tänäkin aikana rakennukseksi seurakunnalle, jotta ’me kaikessa olisimme kaiken Jumalan antaman täyteyden täyttämät’. – 1:9–11, 18; 3:19.

[Alaviitteet]