Luotettavia neuvoja lastenkasvatukseen

”OLIN 19-vuotias, kaukana kaikista sukulaisista ja täysin valmistautumaton”, kertoo Ruth ensimmäisestä raskaudestaan. Ainoana lapsena hän ei juuri ollut miettinyt vanhemmuuden vastuita. Mistä hän saattoi etsiä luotettavia neuvoja?

Jan, kahden aikuisen lapsen isä, muistelee puolestaan: ”Olin aluksi todella itsevarma. Mutta ei kestänyt kauan huomata, että käytännön tietoni olivat aika heppoiset.” Tuntevatpa vanhemmat itsensä neuvottomiksi heti alusta alkaen tai vasta matkan varrella, mistä he voivat löytää apua lastensa kasvattamiseen?

Nykyään yhä useammat etsivät tietoa Internetistä. Saatat kuitenkin miettiä, kuinka luotettavia sieltä löytyvät neuvot ovat. Varovaisuuteen onkin syytä. Tiedätkö, ketkä sinua oikeastaan verkossa neuvovat? Miten hyvin he itse ovat onnistuneet lastensa kasvattamisessa? Haluat epäilemättä olla varovainen perheeseesi liittyvissä asioissa. Joskus jopa asiantuntijoiden neuvot osoittautuvat pettymykseksi, kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin. Mistä siis voit saada apua?

Paras lastenkasvatusohjeiden Lähde on Jehova Jumala, perhe-elämän Alkuunpanija (Efesolaisille 3:15). Hän on ainoa todellinen asiantuntija. Sanassaan Raamatussa hän antaa luotettavia ja käytännöllisiä ohjeita, jotka todella toimivat (Psalmit 32:8; Jesaja 48:17, 18). Se noudatammeko niitä, riippuu kuitenkin meistä itsestämme.

Pyysimme muutamaa pariskuntaa kertomaan, mitä he oppivat silloin, kun he yrittivät kasvattaa lapsistaan tasapainoisia ja jumalaapelkääviä aikuisia. Omien sanojensa mukaan he onnistuivat ensisijaisesti sen ansiosta, että he sovelsivat Raamatun periaatteita. He havaitsivat, että Raamatun neuvot ovat nykyään yhtä luotettavia kuin silloin, kun ne alun perin kirjoitettiin.

Vietä aikaa lastesi kanssa

Kun kahden lapsen äidiltä Catherinelta kysyttiin, mistä neuvosta oli hänelle eniten hyötyä, hän mainitsi heti 5. Mooseksen kirjan 6:7:n. Tuossa jakeessa sanotaan: ”Sinun on teroitettava niitä [Raamatun periaatteita] pojillesi ja puhuttava niistä kotona istuessasi ja tietä kulkiessasi ja maata mennessäsi ja ylös noustessasi.” Catherine tajusi, että noudattaakseen tätä neuvoa hänen täytyisi viettää aikaa lastensa kanssa.

Saatat ajatella, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Monissa perheissä molempien vanhempien on käytävä työssä, jotta rahat saataisiin riittämään. Miten kiireiset vanhemmat voivat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa? Torlief, jonka pojalla on jo omakin perhe, toteaa, että ratkaisun avain on noudattaa 5. Mooseksen kirjan neuvoa. Ota lapset mukaan, minne menetkin, niin tilaisuuksia jutella syntyy luonnostaan. ”Teimme pojan kanssa kotona yhdessä kaikenlaisia korjaustöitä”, kertoo Torlief. ”Teimme perheenä matkoja yhdessä ja söimme yhdessä.” Torlief sanoo, että tämän ansiosta heidän pojastaan ”tuntui aina, että hän voi puhua meille vapaasti”.

Mutta mitä jos ajatustenvaihto lopahtaa ja keskusteleminen tuntuu vaikealta? Näin voi joskus käydä, kun lapset kasvavat isommiksi. Silloinkin se, että viettää enemmän aikaa heidän kanssaan, voi auttaa. Catherinen mies Ken muistaa, että kun heidän tyttärensä tuli murrosikään, hän valitti, ettei isä kuunnellut häntä. Monet teini-ikäiset valittavat samaa. Mitä Ken teki? Hän kertoo: ”Päätin viettää enemmän aikaa hänen kanssaan kahden kesken ja jutella hänen ajatuksistaan, tunteistaan ja pettymyksistään. Siitä oli valtavasti apua.” (Sananlaskut 20:5.) Ken kuitenkin uskoo, että tämä toimi siksi, ettei asioista keskusteleminen ollut heillä mitään uutta. ”Tyttärelläni ja minulla on aina ollut hyvä suhde”, hän sanoo, ”joten hän uskalsi puhua minulle vapaasti.”

On kiinnostavaa, että erään tuoreen tutkimuksen mukaan teini-ikäiset sanovat kolme kertaa todennäköisemmin kuin vanhempansa, että vanhemmat ja lapset eivät vietä riittävästi aikaa yhdessä. Miksi et siis noudattaisi Raamatun neuvoa? Vietä aikaa lastesi kanssa niin paljon kuin mahdollista: rentoutuessanne ja töitä tehdessänne, kotona ja matkoilla, aamulla ylös noustuanne ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Jos mahdollista, ota heidät mukaan minne ikinä menetkin. Kuten 5. Mooseksen kirjan 6:7 antaa ymmärtää, ajan viettämistä lasten kanssa ei voi korvata millään.

Opeta lapsille oikeita arvoja

Kahden lapsen isä Mario suosittelee: ”Osoita lapsille paljon rakkautta ja lue heille.” Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä älyllisten virikkeiden antamisesta. Lapsia täytyy opettaa erottamaan oikea väärästä. Mario lisää: ”Tutki heidän kanssaan Raamattua.”

Raamattu kehottaakin vanhempia: ”Älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä hellästi tosi kristillisellä opetuksella.” (Efesolaisille 6:4, Weymouth.) Nykyään monissa kodeissa ei painoteta moraalista opetusta. Jotkut uskovat, että kun lapset hieman varttuvat, he pystyvät itse päättämään omista arvoistaan. Tuntuuko tämä sinusta järkevältä? Aivan niin kuin lapsen keho tarvitsee kunnollista ravintoa kasvaakseen vahvaksi ja terveeksi, myös lapsen mieli ja sydän tarvitsevat opetusta. Elleivät lapset opi moraaliarvoja kotona, he todennäköisesti omaksuvat koulutovereittensa, opettajiensa tai median arvot.

Raamattu voi auttaa vanhempia opettamaan lapsilleen, miten erottaa oikea väärästä (2. Timoteukselle 3:16, 17). Jeff, kokenut kristitty vanhin, joka on kasvattanut kaksi lasta, suosittelee, että lapsille opetettaisiin oikeita arvoja Raamatun avulla. Hän sanoo: ”Kun käytetään Raamattua, lapset voivat tajuta, mitä Luoja ajattelee jostain asiasta, eivätkä vain, mitä mieltä äiti ja isä ovat. Huomasimme, että Raamatulla on ainutlaatuinen vaikutus mieleen ja sydämeen. Kun meidän piti puuttua vääränlaiseen käytökseen tai ajatteluun, varasimme aikaa sopivan raamatunkohdan etsimiseen. Sitten annoimme lapsen lukea kohdan omassa rauhassaan. Usein kävi niin, että poskelle vierähti kyynel tai useampikin. Olimme aivan hämmästyneitä. Raamatulla oli suurempi vaikutus kuin millään, mitä itse olisimme voineet sanoa tai tehdä.”

Heprealaiskirjeen 4:12 selittää: ”Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva – – ja kykenee havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset.” Raamatun sanoma ei siis koostu niiden ihmisten henkilökohtaisista näkemyksistä tai kokemuksista, joita Jumala käytti kirjureinaan. Sitä vastoin se edustaa Jumalan näkemystä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Tämä erottaa sen kaikista muista neuvojen lähteistä. Käyttämällä Raamattua lastesi opettamiseen autat heitä omaksumaan Jumalan ajattelutavan. Opetuksellasi on enemmän painoa, ja sinulla on paremmat mahdollisuudet tavoittaa lapsesi sydän.

Aiemmin mainittu Catherine yhtyy tähän. Hän sanoo: ”Mitä vaikeampi tilanne, sitä enemmän etsimme opastusta Jumalan sanasta – ja se toimi!” Voitko sinä hyödyntää Raamattua enemmän, kun opetat lapsiasi erottamaan oikean väärästä?

Ole järkevä

Apostoli Paavali mainitsee vielä erään tärkeän periaatteen, josta on apua lastenkasvatuksessa. Hän kehotti kristittyjä veljiään ja sisariaan: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille.” (Filippiläisille 4:5.) Varmastikin tähän sisältyy se, että myös lapsemme näkevät järkevyytemme. Muista, että järkevyys heijastaa ”ylhäältä tulevaa viisautta” (Jaakobin kirje 3:17).

Miten järkevyys sitten liittyy lastenkasvatukseen? Vaikka autammekin lapsiamme niin paljon kuin voimme, emme kontrolloi heidän jokaista tekoaan. Esimerkiksi Mario, jota lainattiin edellä, on Jehovan todistaja, ja hän kertoo: ”Pidimme aina esillä kastetta, kokoaikaista palvelusta ja muita hengellisiä tavoitteita. Mutta teimme selväksi, että he tekisivät aikanaan omat ratkaisunsa.” Mikä oli lopputulos? Heidän molemmat lapsensa palvelevat nyt kokoaikaisina evankelistoina.

Raamattu varoittaa isiä Kolossalaiskirjeen 3:21:ssä: ”Älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi.” Catherine, joka hänkin on Jehovan todistaja, pitää tätä jaetta tärkeänä. Kun vanhemman kärsivällisyys käy vähiin, on helppo olla vihainen tai vaatelias. Catherine kuitenkin sanoo: ”Älä vaadi lapseltasi yhtä paljon kuin itseltäsi.” Lopuksi hän lisää: ”Tee Jehovan palvelemisesta iloista.”

Jeff, josta kerrottiin edellä, esittää käytännöllisen ajatuksen: ”Kun lapsemme kasvoivat isommiksi, eräs hyvä ystävä mainitsi meille, että hän oli huomannut, miten usein hänen täytyi sanoa ’ei’ lastensa pyyntöihin. Se turhautti heitä ja tuntui heistä epäreilulta. Tämän välttämiseksi hän suositteli meille, että etsisimme keinoja sanoa ’kyllä’.”

”Me huomasimme, että se oli hyvä neuvo”, Jeff kertoo. ”Siitä lähtien yritimme löytää lapsillemme mahdollisuuksia viettää aikaa muiden kanssa sellaisissa olosuhteissa, jotka hyväksyimme. Saatoimme esimerkiksi sanoa heille: ’Tiesittekö, että se ja se aikoo tehdä sitä tai tätä? Mitä jos tekin menisitte mukaan?’ Tai jos lapset pyysivät meitä viemään heidät jonnekin, pakottauduimme lähtemään, vaikka olisimme olleet väsyneitä – vain siksi, ettei meidän tarvitsisi sanoa ’ei’.” Juuri tämä on järkevyyden ydin: se että on reilu, huomaavainen ja joustava tinkimättä Raamatun periaatteista.

Hyötyä luotettavista neuvoista

Useimmat edellä mainituista pariskunnista ovat jo isovanhempia. He ovat iloisia, kun he näkevät, että nämä samat Raamatun periaatteet auttavat heidän lapsiaan menestymään vanhempina. Voisitko sinä hyötyä Raamatun neuvoista?

Kun johdannossa mainitusta Ruthista tuli äiti, hän ja hänen miehensä tunsivat joskus olevansa aivan oman onnensa nojassa. Mutta he eivät olleet. Heillä oli käytettävissään Jumalan sanan, Raamatun, ylivertaiset neuvot. Jehovan todistajat ovat valmistaneet vanhempien hyödyksi monia erinomaisia apuvälineitä Raamatun tutkimista varten, muun muassa kirjat Opimme Suurelta Opettajalta, Kirjani Raamatun kertomuksista, Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia ja Suurin ihminen joka koskaan on elänyt. Ruthin mies Torlief sanoo: ”Vanhemmilla on nykyään valtava määrä Raamattuun perustuvia neuvoja aivan käden ulottuvilla. Jos he vain hyödyntävät niitä, he voivat saada apua kaikilla elämänalueilla lapsen kasvaessa.”

[Tekstiruutu/Kuva s. 5]

Mitä ASIANTUNTIJAT sanovat – mitä RAAMATTU sanoo

Hellyyden osoittamisesta:

Tri John Broadus Watson kehotti vanhempia teoksessa The Psychological Care of Infant and Child (1928): ”Älä koskaan halaa äläkä suutele – – [lapsiasi], älä koskaan anna heidän istua sylissäsi.” Sittemmin tohtorit Vera Lane ja Dorothy Molyneaux kuitenkin kirjoittivat Our Children -lehdessä (maaliskuu 1999): ”Tutkimukset osoittavat, että pikkulapset, jotka jäävät ilman fyysistä kosketusta ja hellyydenosoituksia, harvoin voivat hyvin.”

Toisaalta Jesajan 66:12:ssa Jumalan kuvaillaan osoittavan rakkautta kansaansa kohtaan samalla tavoin kuin vanhemmat osoittavat rakkautta lapsiaan kohtaan. Samaten kun Jeesuksen opetuslapset yrittivät estää ihmisiä tuomasta pieniä lapsia Jeesuksen luokse, hän oikaisi heitä sanoen: ”Antakaa lapsukaisten tulla minun luokseni; älkää yrittäkö estää heitä.” Sitten ”hän otti lapset syliinsä ja alkoi siunata heitä”. (Markus 10:14, 16.)

Oikeiden arvojen opettamisesta:

Vuonna 1969 psykologian professori Bruno Bettelheim painotti eräässä New York Times Magazinen artikkelissa, että lapsella on ”oikeus muodostaa omat mielipiteensä vain oman elämänkokemuksensa perusteella, ilman – – [vanhempien] arvovaltaisia moraalisaarnoja”. Lähes 30 vuotta myöhemmin psykiatri Robert Coles, teoksen The Moral Intelligence of Children (1997) kirjoittaja, totesi kuitenkin: ”Lapset kaipaavat kipeästi tarkoitusta ja suuntaa elämälleen, arvomaailmaa”, jonka heidän vanhempansa ja muut aikuiset hyväksyvät.

Sananlaskujen 22:6 kehottaa vanhempia: ”Valmenna poika tiensä suuntaan, niin hän ei vanhetessaankaan siltä poikkea.” Sanalla ”valmentaa” käännetty heprean verbi voi merkitä myös ’aloittaa, panna alulle’, ja tässä se tarkoittaa pikkulapsen opettamisen aloittamista. Vanhempia kannustetaan siis aloittamaan oikeiden arvojen opettaminen lapsilleen, kun nämä ovat vielä aivan pieniä (2. Timoteukselle 3:14, 15). Se mitä lapset oppivat näinä kehitysvuosina, todennäköisesti myös jää heidän mieleensä.

Kurituksesta:

Tri James Dobson kirjoitti kirjassaan The Strong-Willed Child (1978): ”Rakastavan vanhemman antama ruumiillinen kuritus on opetusmenetelmä, jolla ehkäistään vahingollista käyttäytymistä.” Sitä vastoin lastenlääkäri Benjamin Spock sanoi artikkelissa, joka pohjautui suositun teoksen Järkevää lastenhoitoa seitsemänteen englanninkieliseen laitokseen (1998): ”Selkäsauna opettaa lapsille, että isompi ja vahvempi ihminen saa tahtonsa läpi, olipa hän oikeassa tai ei.”

Raamatussa sanotaan kurituksesta: ”Keppi ja ojennus viisautta antavat.” (Sananlaskut 29:15.) Kaikki lapset eivät kuitenkaan tarvitse ruumiillista kuritusta.a Sananlaskujen 17:10 toteaa: ”Nuhde vaikuttaa syvällisemmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä typerään.”

[Kuva]

Käytä Raamattua, jotta tavoittaisit lapsen sydämen

[Alaviite]

[Kuva s. 7]

Viisaat vanhemmat järjestävät lapsilleen virkistävää vapaa-ajan toimintaa