Sinä voit edistyä hengellisesti
TODELLISTA arvoa voi olla vaikea nähdä. Tämä pitää paikkansa timanteista. Vaikka hiottu timantti välkehtii, raakatimantti vain hohtaa himmeästi. Silti tuon käsittelemättömän timantin syvyyksissä piilee kiistaton lupaus kauniista jalokivestä.
Kristityt muistuttavat raakatimantteja monessa suhteessa. Vaikka olemme vielä kaukana täydellisyydestä, meillä on perimmäistä arvoa Jehovan silmissä. Timanttien tavoin meillä kaikilla on omat erityispiirteemme. Jokainen meistä voi lisäksi edistyä hengellisesti, jos vain sydämestämme niin haluamme. Persoonallisuuttamme voidaan hioa, jotta se loistaisi kirkkaammin Jehovan kunniaksi (1. Korinttilaisille 10:31).
Kun timantti on hiottu, se istutetaan kehykseen, joka korostaa sen valontaittokykyä. Samaten Jehova voi käyttää meitä erilaisissa ympäristöissä eli tehtävissä, jos ’puemme yllemme uuden persoonallisuuden, joka luotiin Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa ja uskollisuudessa’ (Efesolaisille 4:20–24).
Tällainen hengellinen edistyminen ei ehkä tapahdu luonnostaan, aivan kuten luonnontilassa oleva timantti harvoin välkehtii jalokiven tavoin. Meidän on kenties päästävä eroon jostakin sitkeässä olevasta heikkoudesta, muutettava asennettamme vastuun ottamista kohtaan tai jopa ponnisteltava irti hengellisestä urautuneisuudesta. Me voimme kuitenkin edistyä, jos todella haluamme, sillä Jehova Jumala voi antaa meille ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen” (2. Korinttilaisille 4:7; Filippiläisille 4:13).
Jehova vahvistaa palvelijoitaan
Timanttien hiominen vaatii varmuutta, joka tulee täsmällisestä tuntemuksesta, sillä se, mikä raakakivestä hiotaan pois, on tavallisesti sitä myöten menetetty. Halutun muodon saamiseksi on hiottava pois kallista materiaalia, joskus peräti 50 prosenttia käsittelemättömästä kivestä. Mekin tarvitsemme varmuutta, joka tulee täsmällisestä tuntemuksesta, voidaksemme muovata persoonallisuuttamme ja edistyä hengellisesti. Meidän on luotettava etenkin siihen, että Jehova antaa meille voimaa.
Voimme silti tuntea itsemme epäpäteviksi tai ajatella, ettemme pysty enempään. Tältä tuntui joskus menneiden aikojen uskollisista Jumalan palvelijoista (2. Mooseksen kirja 3:11, 12; 1. Kuninkaiden kirja 19:1–4). Kun Jumala asetti Jeremian ”kansakunnille profeetaksi”, tämä huudahti: ”Katso, enhän edes osaa puhua, sillä olen vain poikanen.” (Jeremia 1:5, 6.) Vastustelustaan huolimatta Jeremiasta tuli rohkea profeetta, joka välitti suorasanaisia sanomia vihamieliselle kansalle. Miten se oli mahdollista? Hän oppi turvaamaan Jehovaan. Hän kirjoitti myöhemmin: ”Siunattu on se voimakas mies, joka panee luottamuksensa Jehovaan ja jonka turva Jehovasta on tullut.” (Jeremia 17:7; 20:11.)
Jehova vahvistaa nykyäänkin niitä, jotka panevat luottamuksensa häneen. Sen havaitsi todeksi Edward,a neljän lapsen isä, jonka hengellinen edistyminen oli hidasta. Hän selittää: ”Olin ollut Jehovan todistaja yhdeksän vuotta, mutta näytti siltä kuin olisin jämähtänyt paikoilleni hengellisessä mielessä. Ongelmana oli se, että minulta puuttui motivaatiota ja luottamusta. Muutettuamme Espanjaan huomasin kuuluvani pieneen seurakuntaan, jossa oli vain yksi vanhin ja yksi avustava palvelija. Koska veljistä oli pulaa, vanhin pyysi minua hoitamaan monia tehtäviä. Minä vapisin, kun esitin ensimmäisiä puheitani ja ohjelmiani. Opin kuitenkin turvaamaan Jehovaan. Vanhin kiitti minua aina ja antoi tahdikkaasti parannusehdotuksia.
Samanaikaisesti lisäsin kenttäpalvelustani ja otin paremman hengellisen johdon perheessäni. Totuus alkoikin merkitä koko perheelle enemmän, ja tunsin paljon suurempaa tyydytystä. Olen nyt avustava palvelija ja teen kovasti töitä kehittyäkseni niissä ominaisuuksissa, joita kristityltä valvojalta vaaditaan.”
”Riisukaa pois vanha persoonallisuus”
Kuten Edward tajusi, hengellinen edistyminen kysyy luottamusta Jehovaan. Lisäksi on olennaista kehittää Kristuksen kaltaista ”uutta persoonallisuutta”. Miten tämä onnistuu? Ensimmäisiä askeleita on ’riisua pois’ vanhaan persoonallisuuteen kuuluvat piirteet. (Kolossalaisille 3:9, 10.) Aivan niin kuin raakatimantista täytyy poistaa virheet, esimerkiksi vieraat mineraalit, jotta siitä tulisi välkehtivä jalokivi, täytyy ”maailman” asenteista hankkiutua eroon, jotta uusi persoonallisuutemme pääsisi loistamaan (Galatalaisille 4:3).
Yksi sellainen asenne on haluttomuus ottaa kannettavakseen vastuuta sen pelosta, että meiltä vaaditaan liikaa. Vastuu merkitsee kyllä työtä, mutta tuo työ tuottaa tyydytystä (vrt. Apostolien teot 20:35). Paavali myönsi, että jumalisen antaumuksen hyväksi on ’työskenneltävä kovasti ja ponnisteltava’. Hän sanoi, että teemme näin ilomielin, ”koska olemme panneet toivomme elävään Jumalaan”, Jumalaan joka ei milloinkaan unohda työtämme toisten kristittyjen ja muiden hyväksi. (1. Timoteukselle 4:9, 10; Heprealaisille 6:10.)
Joissakin timanteissa on jännitettä, joka on syntynyt kivien muodostuessa, ja niitä pitää käsitellä varovaisesti. Hioja voi kuitenkin polariskooppi-nimisellä laitteella löytää tuollaisen heikon kohdan ja onnistua kiven työstämisessä. Meillä saattaa olla sisäisiä jännitteitä eli luonteen vikoja, jotka johtuvat taustastamme tai jostakin traumaattisesta kokemuksesta. Mitä voimme tehdä? Ensiksi meidän täytyy tunnustaa itsellemme ongelman olemassaolo ja päättää voittaa se siinä määrin kuin mahdollista. Varmasti meidän tulisi keventää taakkaa rukouksessa Jehovan edessä ja kenties myös etsiä hengellistä apua kristityltä vanhimmalta (Psalmit 55:22; Jaakobin kirje 5:14, 15).
Tällainen sisäinen jännite vaikutti Nicholakseen. ”Isäni oli alkoholisti, ja sisareni ja minä jouduimme kärsimään paljon hänen takiaan”, hän selittää. ”Koulun jälkeen menin armeijaan, mutta jouduin pian vaikeuksiin kapinallisuuteni vuoksi. Päällystö pani minut selliin huumekaupan johdosta, ja toisella kertaa karkasin. Lopulta lähdin armeijasta, mutta vaikeudet eivät loppuneet. Vaikka huumeidenkäyttö ja rankka juominen tekivät elämästäni yhden sekasotkun, olin kiinnostunut Raamatusta ja kaipasin elämääni kipeästi jotain tarkoitusta. Lopulta tulin kosketuksiin Jehovan todistajien kanssa, muutin elämäntapaani ja omaksuin totuuden.
Vei kuitenkin vuosia ennen kuin opin käsittelemään erästä vikaa luonteessani. Tunsin syvää vastenmielisyyttä valtaa kohtaan, ja minulla nousi karvat pystyyn aina kun sain neuvoja. Vaikka halusin olla täysin Jehovan käytettävissä, tämä heikkous pidätteli minua. Kahden ymmärtäväisen vanhimman avulla myönsin lopulta, että minulla oli ongelma, ja aloin soveltaa heidän rakkaudellisia raamatullisia neuvojaan. Vaikka pienoinen ärsyyntyminen silloin tällöin nostaa päätään, olen saanut kapinallisuuteni nyt kuriin. Olen hyvin kiitollinen Jehovan kärsivällisestä tavasta käsitellä minua ja vanhinten rakkaudellisesta avusta. Hengellisen edistymiseni ansiosta minut on hiljattain nimitetty avustavaksi palvelijaksi.”
Kuten Nicholas havaitsi, piintyneiden asenteiden muuttaminen ei ole helppoa. Me voimme olla samanlaisen haasteen edessä. Olemme ehkä liian herkkiä. Saatamme tuntea kärsineemme vääryyttä, tai panemme liikaa painoa riippumattomuudelle. Silloin voi kristillinen edistyminen olla vähäistä. Timantinhiojilla on samanlaisia kokemuksia heidän työstäessään kiviä, joille he ovat antaneet nimen naat. Niissä on oikeastaan kaksi kiveä, jotka ovat sulaneet yhteen timantin muodostuessa. Siksi naat sisältää kaksi eri kasvumallia, minkä vuoksi kidettä on erittäin vaikea hioa. Meidän tapauksessamme huomaamme alttiin hengen kamppailevan epätäydellistä lihaa vastaan (Matteus 26:41; Galatalaisille 5:17). Joskus voimme tuntea halua jättää koko kamppailu sikseen, koska järkeilemme, etteivät persoonallisuutemme puutteet ole kuitenkaan merkittäviä. Saatamme ajatella, että kyllähän perheemme ja ystävämme yhtä kaikki rakastavat meitä.
Jos kuitenkin haluamme palvella veljiämme ja kirkastaa taivaallista Isäämme, meidän täytyy ’uusiutua mieleemme vaikuttavassa voimassa’ pukemalla yllemme uuden persoonallisuuden. Se maksaa vaivan, kuten Nicholas ja lukemattomat muut voivat todistaa. Timantinhioja tietää, että yksikin virhe voi pilata koko kiven. Samoin jos me laiminlyömme heikon kohdan persoonallisuudessamme, voimme pilata hengellisen ulkonäkömme. Mikä pahempaa, vakava heikkous saattaa johtaa hengelliseen romahdukseen. (Sananlaskut 8:33.)
Kuin ”tuli” sisällämme
Timantinhioja pyrkii vangitsemaan timantin sisällä olevan tulen eli loiston. Se tapahtuu suunnittelemalla viisteet siten, että ne synnyttävät spektrin värit. Monivärinen valo heijastuu edestakaisin timantin sisässä ja aiheuttaa näin tulen, joka saa timantin välkehtimään. Yhtä lailla voi Jumalan henki olla kuin ”tuli” sisällämme (1. Tessalonikalaisille 5:19; Apostolien teot 18:25; Roomalaisille 12:11).
Entä jos meiltä tuntuu uupuvan hengellistä motivaatiota? Miten voimme saada sitä? Meidän täytyy ’ajatella teitämme’ (Psalmit 119:59, 60). Tämä merkitsee niiden asioiden tunnistamista, jotka hidastavat hengellistä vauhtiamme, ja sitten sen määrittämistä, missä teokraattisessa toiminnassa meidän on oltava tarmokkaampia. Voimme syventää hengellistä arvostustamme tutkimalla säännöllisesti itseksemme ja rukoilemalla palavasti (Psalmit 119:18, 32; 143:1, 5, 8, 10). Kun lisäksi olemme niiden seurassa, jotka työskentelevät lujasti uskossa, päättäväisyytemme palvella Jehovaa innokkaasti vahvistuu entisestään (Titukselle 2:14).
Nuori kristitty nainen nimeltä Louise myönsi: ”Harkitsin vakituista tienraivausta kaksi vuotta, ennen kuin todella ilmoittauduin tienraivaajaksi eli kokoaikaiseksi Valtakunnan julistajaksi. Mikään ei minua estänyt, mutta elämä kulki mukavasti eteenpäin omalla painollaan enkä vain viitsinyt irrottautua vanhoilta urilta. Sitten isäni kuoli yllättäen. Tajusin, miten pienestä elämä on kiinni, ja näin, etten käyttänyt omaani parhaalla mahdollisella tavalla. Niinpä muutin hengellistä näkemystäni, lisäsin palvelustani ja aloitin vakituisen tienraivauksen. Tässä minua auttoivat varsinkin ne hengelliset veljeni ja sisareni, jotka tukivat aina kenttäpalvelusjärjestelyjä ja lähtivät säännöllisesti kanssani palvelukseen. Olen oppinut, että niin hyvässä kuin pahassakin omaksumme niiden arvot ja päämäärät, joiden seurassa olemme.”
Ikään kuin rauta teroittaisi
Timantit ovat maapallon kovinta luonnonainetta. Siksi tarvitaan timantti toisen timantin hiomiseen. Tämä voi tuoda Raamatun tutkijoille mieleen sananlaskun, joka sanoo: ”Raudalla rautakin teroitetaan. Niin teroittaa toinen mies toisen kasvoja.” (Sananlaskut 27:17.) Millä tavalla jonkun kasvoja ”teroitetaan”? Joku voi onnistua teroittamaan toisen älyllistä ja hengellistä tilaa, aivan kuten rautapalalla voidaan teroittaa samasta metallista olevaa terää. Jos esimerkiksi jokin pettymys masentaa meitä, toisen rohkaisu voi olla hyvin kohottavaa. Surullinen ilmeemme voi silloin vaihtua iloisemmaksi, ja voimme virkistyä niin että ryhdymme uudelleen innokkaaseen toimintaan. (Sananlaskut 13:12.) Varsinkin seurakunnan vanhimmat voivat auttaa teroittamaan meitä antamalla raamatullista kannustusta ja parannusehdotuksia. He noudattavat Salomon esittämää periaatetta: ”Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu. Välitä tietoa vanhurskaalle, niin hän oppii lisää.” (Sananlaskut 9:9.)
Hengellinen valmennus vaatii tietenkin aikaa. Apostoli Paavali jakoi kokemuksensa Timoteuksen kanssa ja opetti tälle opetusmenetelmiään runsaan kymmenen vuoden ajan (1. Korinttilaisille 4:17; 1. Timoteukselle 4:6, 16). Mooses valmensi Joosuaa kauan, yli 40 vuotta, ja Israelin kansakunta hyötyi siitä pitkän aikaa (Joosua 1:1, 2; 24:29, 31). Elisa seurasi profeetta Eliaa mahdollisesti 6 vuotta ja sai hyvän perustan omalle palvelukselleen, jonka oli määrä kestää noin 60 vuotta (1. Kuninkaiden kirja 19:21; 2. Kuninkaiden kirja 3:11). Vanhimmat noudattavat Paavalin, Mooseksen ja Elian esimerkkiä antamalla kärsivällisesti edistyvää valmennusta.
Kiittäminen on erittäin tärkeä osa valmennusta. Vilpitön kiitos hyvin hoidetusta tehtävästä tai esimerkillisestä toiminnasta saattaa rohkaista toisia palvelemaan Jumalaa täydemmin. Kiitos vahvistaa itseluottamusta, joka puolestaan saa työskentelemään heikkouksien voittamiseksi. (Vrt. 1. Korinttilaisille 11:2.) Myös se kannustaa edistymään totuudessa, että ahertaa Valtakunnan saarnaamisessa ja seurakunnan muussa toiminnassa (Apostolien teot 18:5). Kun vanhimmat antavat veljille vastuuta näiden hengellisen edistymisen mukaisesti, he saavat arvokasta kokemusta ja luultavasti heidän halunsa edistyä edelleen hengellisesti vahvistuu (Filippiläisille 1:8, 9).
Hyviä syitä edistyä hengellisesti
Timantteja pidetään kallisarvoisina. Arvokkaita ovat myös ne ihmiset, jotka tulevat nykyään Jehovan palvojien maailmanlaajuisen perheen yhteyteen. Jumala itse sanookin heitä kaikkien kansakuntien ”halutuiksi” eli ”kalleuksiksi” (Haggai 2:7, engl. viitelaitoksen alaviite). Viime vuonna Jehovan todistajaksi kastettiin 375 923 henkeä. Jotta kasvusta voitaisiin huolehtia, on ’avarrettava telttaa’. Edistymällä hengellisesti – ja tavoittelemalla kristillisiä palvelusetuja – voi olla mukana huolehtimassa tästä laajentumisesta. (Jesaja 54:2; 60:22.)
Toisin kuin monet kalliit timantit, joita säilytetään pankkiholveissa ja joita ei usein nähdä, meidän hengellinen arvomme voi loistaa kirkkaasti. Ja kun säännöllisesti hiomme ja ilmaisemme kristillisiä ominaisuuksiamme, kirkastamme Jehova Jumalaa. Jeesus kehotti seuraajiaan: ”Loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja kirkastaisivat Isäänne, joka on taivaissa.” (Matteus 5:16.) Tässä on meille varmasti päteviä syitä edistyä hengellisesti.
[Alaviite]
a Nimiä on muutettu kirjoituksessa.