”Opeta meitä rukoilemaan”
”Muuan hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: ’Herra, opeta meitä rukoilemaan.’” – LUUKAS 11:1.
1–3. a) Miksi Jeesuksen opetuslapset pyysivät opetusta rukoilemiseen? b) Mitä kysymyksiä rukouksesta herää?
JOILLAKUILLA on erinomainen lauluääni. Toiset ovat luonnostaan lahjakkaita muusikkoja. Mutta saadakseen parhaimmat kykynsä esiin jopa nämä laulajat ja soittajat tarvitsevat opetusta. Samoin on rukouksen laita. Jeesuksen Kristuksen opetuslapset oppivat ymmärtämään, että he tarvitsivat opetusta, jotta Jumala kuulisi heidän rukouksensa.
2 Jeesus tavallisesti lähestyi Isäänsä yksityisesti rukouksessa, kuten hän teki kokonaisen yön ajan ennen 12 apostolin valitsemista. (Luukas 6:12–16) Vaikka hän myös kehotti opetuslapsiaan rukoilemaan yksityisesti, he kuulivat hänen esittävän julkisia rukouksia ja panivat merkille, ettei hän ollut kuin ne uskonnolliset ulkokultailijat, jotka rukoilivat ollakseen ihmisten nähtävillä. (Matteus 6:5, 6) On sen vuoksi johdonmukaista, että Jeesuksen seuraajat halusivat häneltä lisää opetusta rukouksesta. Niinpä me luemme: ”Kerran kun hän oli eräässä paikassa rukoilemassa ja kun hän lakkasi, muuan hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: ’Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin [Kastaja] opetti opetuslapsiaan.’” – Luukas 11:1.
3 Kuinka Jeesus vastasi? Mitä voimme oppia hänen esimerkistään? Ja kuinka voimme hyötyä hänen rukousta koskevasta opetuksestaan?
Opetusta meille
4. Miksi meidän tulisi ’rukoilla lakkaamatta’, ja mitä sen tekeminen merkitsee?
4 Voimme oppia paljon Jeesuksen sanoista ja esimerkistä rukouksen miehenä. Yksi läksy on se, että jos Jumalan täydellisen Pojan täytyi rukoilla säännöllisesti, hänen epätäydellisillä opetuslapsillaan on paljon suurempi tarve odottaa jatkuvasti Jumalalta opastusta, lohtua ja hengellistä ravintoa. Sen vuoksi meidän tulisi ’rukoilla lakkaamatta’. (1. Tessalonikalaisille 5:17) Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että meidän täytyy aina olla kirjaimellisesti polvillamme. Sen sijaan meillä pitäisi alituisesti olla rukoileva asenne. Meidän tulisi odottaa Jumalalta opastusta kaikkiin elämämme piirteisiin, niin että voimme toimia tarkkanäköisesti ja aina säilyttää hänen suosionsa. – Sananlaskut 15:24, UM.
5. Mikä saattaa vallata sen ajan, joka meidän pitäisi omistaa rukoilemiseen, ja mitä meidän pitäisi tehdä sen suhteen?
5 Näinä ”viimeisinä päivinä” monet asiat voivat vallata sen ajan, joka meidän pitäisi käyttää rukoukseen. (2. Timoteukselle 3:1) Mutta jos perhehuolet, liikeasioista huolehtiminen ja muut senkaltaiset estävät meitä säännöllisesti rukoilemasta taivaallista Isäämme, olemme liian rasittuneita tämän elämän asioista. Sellainen tilanne tulisi korjata viipymättä, sillä rukoilematta jättäminen johtaa uskon menetykseen. Meidän pitäisi joko vähentää maallisia velvollisuuksiamme tai tasapainottaa elämän huolet kääntämällä sydämemme hartaammin ja useammin Jumalan puoleen opastuksen saamiseksi. Meidän pitäisi ’olla valppaat rukousten suhteen’. – 1. Pietari 4:7.
6. Mitä rukousta nyt tutkimme, ja mikä päämäärä mielessämme?
6 Mallirukoukseksi kutsutussa rukouksessa Jeesus opetti opetuslapsiaan rukoilemaan, vaikkei hän kertonutkaan, mitä heidän täsmälleen tuli sanoa. Luukkaan kertomus eroaa jonkin verran Matteuksen kertomuksesta, koska kyseessä ovat eri tapaukset. Tutkimme tätä rukousta näytteenä siitä, minkäluonteisia rukouksia meidän Jeesuksen seuraajina ja Jehovan todistajina tulisi esittää.
Isämme ja hänen nimensä
7. Keillä on etu puhutella Jehovaa ”meidän Isäksemme”?
7 ”Meidän Isämme taivaissa.” (Matteus 6:9; Luukas 11:2) Koska Jehova on ihmiskunnan Luoja ja asuu taivaallisessa valtakunnassa, on sopivaa puhutella häntä ”meidän Isäksemme taivaassa”. (1. Kuningasten kirja 8:49; Apostolien teot 17:24, 28) Sanan ”meidän” käyttö myöntää, että muillakin on läheinen suhde Jumalaan. Mutta keillä on rajoittamaton etu puhutella häntä Isäkseen? Ainoastaan vihkiytyneillä, kastetuilla yksilöillä, jotka kuuluvat hänen palvojista koostuvaan perheeseensä. Jehovan kutsuminen ”meidän Isäksemme” osoittaa meillä olevan uskoa Jumalaan ja meidän ymmärtävän, että ainoa peruste päästä sovitukseen hänen kanssaan on hyväksyä täysin Jeesuksen lunastusuhri. – Heprealaisille 4:14–16; 11:6.
8. Miksi meidän tulisi kiihkeästi haluta käyttää aikaa Jehovan rukoilemiseen?
8 Kuinka lähellä meidän pitäisikään tuntea olevamme taivaallista Isäämme! Kuin lapsina, jotka eivät koskaan väsy isänsä luo menemiseen, meidän pitäisi kaivata Jumalan rukoilemiseen käytettävää aikaa. Hänen hengellisiä ja aineellisia siunauksiaan kohtaan tuntemamme syvän kiitollisuuden tulisi saada meidät kiittämään häntä hänen hyvyydestään. Meidän tulisi olla halukkaita tuomaan hänelle taakat, jotka rasittavat meitä, luottaen siihen, että hän tukee meitä. (Psalmi 55:23) Voimme olla varmoja siitä, että jos olemme uskollisia, meille käy lopulta hyvin kaikessa, koska hän huolehtii meistä. – 1. Pietari 5:6, 7.
9. Mitä Jumalan nimen pyhittämistä rukoiltaessa pyydetään?
9 ”Olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Matteus 6:9; Luukas 11:2) Sana ”nimi” merkitsee joskus ihmistä itseään, ja ’pyhittäminen’ tarkoittaa ”tehdä pyhäksi, asettaa erilleen tai pitää pyhänä”. (Vrt. Ilmestys 3:4.) Jumalan nimen pyhittämisen rukoileminen on siis itse asiassa pyyntö, että Jehova toimisi pyhittääkseen itsensä. Kuinka? Raivaamalla tieltä kaiken sen häpeän, mitä on syydetty hänen nimelleen. (Psalmi 135:13) Sen tekemiseksi Jumala poistaa pahuuden, osoittaa suuruutensa ja panee kansat tietämään, että hän on Jehova. (Hesekiel 36:23; 38:23) Jos kaipaamme nähdä tuon päivän ja todella arvostamme Jehovan majesteettisuutta, lähestymme häntä aina kunnioittavassa hengessä, mihin sanat ”olkoon sinun nimesi pyhitetty” viittaavat.
Jumalan valtakunta ja hänen tahtonsa
10. Mitä se tarkoittaa, kun rukoilemme Jumalan valtakunnan tuloa?
10 ”Tulkoon sinun valtakuntasi.” (Matteus 6:10; Luukas 11:2) Tässä tarkoitettu Valtakunta on Jehovan suvereeninen hallinto, joka ilmenee Jeesuksen Kristuksen ja hänen kanssaan olevien ”pyhien” käsissä olevan taivaallisen messiaanisen hallituksen kautta. (Daniel 7:13, 14, 18, 27; Jesaja 9:6, 7; 11:1–5) Mitä tarkoitetaan sen ’tulemisen’ rukoilemisella? Se tarkoittaa sitä, että pyydämme Jumalan valtakuntaa nousemaan kaikkia jumalallisen hallitusvallan maallisia vastustajia vastaan. Sen jälkeen kun Valtakunta ’on musertanut kaikki ne muut valtakunnat ja tehnyt niistä lopun’, se muuttaa maan maailmanlaajuiseksi paratiisiksi. – Daniel 2:44; Luukas 23:43.
11. Mitä teemme, jos kaipaamme nähdä Jehovan tahdon tapahtuvan koko kaikkeudessa?
11 ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matteus 6:10) Tämä on sen pyytämistä, että Jumala toteuttaisi lupauksensa maan suhteen, mihin sisältyy hänen vihollistensa hävittäminen. (Psalmi 83:10–19; 135:6–10) Se merkitsee itse asiassa sitä, että me kaipaamme nähdä Jumalan tahdon tapahtuvan koko kaikkeudessa. Jos se on sydämessämme, haluamme aina tehdä Jehovan tahdon parhaan kykymme mukaan. Emme voisi rehellisesti esittää sellaista anomusta, ellemme hartaasti pyrkisi tekemään Jumalan tahtoa omassa tapauksessamme. Jos rukoilemme tällä tavalla, meidän täytyy silloin varmistua siitä, ettemme tee tuon tahdon vastaisia asioita, kuten seurustele ei-uskovan kanssa tai omaksu maailmallisia tapoja. (1. Korinttolaisille 7:39; 1. Johannes 2:15–17) Sen sijaan meidän tulisi aina pitää mielessä ajatus: ’Mikä on Jehovan tahto tässä asiassa?’ Jos tosiaan rakastamme Jumalaa koko sydämellämme, etsimme hänen ohjaustaan elämämme kaikkiin asioihin. – Matteus 22:37.
Jokapäiväinen leipämme
12. Millainen hyvä vaikutus meihin on sillä, että pyydämme ainoastaan ’jokapäiväistä leipää’?
12 ”Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi.” (Matteus 6:11) Luukkaan kertomuksessa sanotaan: ”Anna meille leipämme täksi päiväksi päivän tarpeen mukaan.” (Luukas 11:3) Se että pyydämme Jumalaa antamaan ”täksi päiväksi” tarvittavan ruoan, edistää uskoa hänen kykyynsä huolehtia tarpeistamme päivästä toiseen. Israelilaisten oli määrä kerätä mannaa ”kunakin päivänä sen päivän tarpeen”, ei viikoksi tai vielä pidemmäksi ajaksi. (2. Mooseksen kirja 16:4) Ei ole tarkoitus rukoilla herkkujen ja ylenpalttisten elintarvikkeiden saamiseksi, vaan pyytää jokapäiväisiä tarpeitamme sitä mukaa kuin niitä syntyy. Kun pyydämme ainoastaan jokapäiväistä leipää, se estää meitä myös tulemasta ahneiksi. – 1. Korinttolaisille 6:9, 10.
13. a) Mitä jokapäiväisen leivän pyytäminen tarkoittaa laajassa merkityksessä? b) Millainen asenne meillä pitäisi olla, vaikka tekisimmekin työtä ahkerasti ja meillä silti tuskin olisi tarpeeksi?
13 Laajassa merkityksessä jokapäiväisen leivän pyytäminen ilmaisee, ettemme tunne itseämme riippumattomiksi, vaan luotamme alituisesti Jumalaan ruoan, juoman, vaatetuksen ja muiden välttämättömyyksien saamiseksi. Hänen palvojistaan koostuvan perheen vihkiytyneinä jäseninä me luotamme Isäämme, mutta emme istu joutilaina odottaen hänen huolehtivan meistä ihmeen välityksellä. Me teemme työtä ja käytämme mitä tahansa käytettävissämme olevia keinoja hankkiaksemme ruokaa ja muita välttämättömyyksiä. Perustellusti me kuitenkin kiitämme Jumalaa rukouksessa, koska näemme näiden antien takana taivaallisen Isämme rakkauden, viisauden ja voiman. (Apostolien teot 14:15–17; vrt. Luukas 22:19.) Uutteruutemme saattaa johtaa hyvinvointiin. Mutta vaikka tekisimmekin ahkerasti työtä ja meillä tuskin olisi mitään tarpeeksi, olkaamme kiitollisia ja tyytyväisiä. (Filippiläisille 4:12; 1. Timoteukselle 6:6–8) Itse asiassa jumalinen ihminen, jolla on tavallista ruokaa ja tavallinen vaatetus, saattaa olla paljon onnellisempi kuin joku, joka on aineellisesti vauras. Vaikka meillä siis olisikin vain vähän olosuhteiden vuoksi, joihin emme voi vaikuttaa, älkäämme masentuko. Voimme silti olla rikkaita hengellisesti. Meidän ei tosiaankaan tarvitse köyhtyä uskossa, toivossa ja rakkaudessa Jehovaan, jolle ylistyksemme ja kiitoksemme kohoavat hartaassa rukouksessa.
Velkojemme anteeksi antaminen
14. Mille veloille me pyydämme anteeksiantoa, ja mitä Jumala soveltaa niihin?
14 ”Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme.” (Matteus 6:12) Luukkaan kertomus osoittaa, että nuo velat ovat syntejä. (Luukas 11:4) Peritty syntisyys estää meitä tekemästä kaikkia asioita Isämme täydellisen tahdon mukaisesti. Nämä vajavaisuudet ovat sen vuoksi tavallaan olleet velkojamme eli velvollisuuksiamme Jumalalle, koska olemme alkaneet ’elää ja vaeltaa hengen mukaan’. (Galatalaisille 5:16–25; vrt. Roomalaisille 7:21–25.) Meillä on näitä velkoja, koska olemme epätäydellisiä emmekä pysty nyt pääsemään täysin Jumalan mittapuiden tasalle. Meillä on etu rukoilla nimenomaan näiden syntien anteeksiantoa. Onneksi Jumala voi soveltaa Jeesuksen lunastusuhrin arvoa näihin velkoihin eli synteihin. – Roomalaisille 5:8; 6:23.
15. Millainen asenne meillä pitäisi olla tarvittavaa kuritusta kohtaan?
15 Jos odotamme Jumalan antavan velkamme eli syntimme anteeksi, meidän täytyy olla katuvaisia ja halukkaita ottamaan vastaan kuritusta. (Sananlaskut 28:13; Apostolien teot 3:19) Koska Jehova rakastaa meitä, hän antaa meille sellaista kuritusta, jota tarvitsemme henkilökohtaisesti, niin että voimme oikaista heikkouksiamme. (Sananlaskut 6:23; Heprealaisille 12:4–6) Voimme tietenkin olla onnellisia, jos uskossa ja tiedossa kasvun ansiosta sydämemme on niin täysin sopusoinnussa Jumalan lakien ja periaatteiden kanssa, ettemme koskaan tee syntiä missään määrin tahallisesti. Mutta entä jos huomaamme tahallisuutta rikkomuksessamme? Silloin meidän pitäisi tuntea syvää surua ja tulisi rukoilla hartaasti anteeksiantoa. (Heprealaisille 10:26–31) Saamiamme neuvoja soveltaen meidän pitäisi oikaista menettelytapamme nopeasti.
16. Miksi on hyödyllistä pyytää jatkuvasti Jumalaa antamaan syntimme anteeksi?
16 On hyödyllistä pyytää Jumalalta säännöllisesti anteeksi syntejämme. Tämän tekeminen muistuttaa meitä syntisyydestämme, ja sillä tulisi olla nöyrryttävä vaikutus. (Psalmi 51:5, 6, 9) Meidän täytyy saada taivaallinen Isämme ’antamaan meille syntimme anteeksi ja puhdistamaan meidät kaikesta epävanhurskaudesta’. (1. Johannes 1:8, 9) Lisäksi syntiemme mainitseminen rukouksessa auttaa meitä jatkuvasti taistelemaan ankarasti niitä vastaan. Näin meitä myös alituisesti muistutetaan Jeesuksen vuodatetun veren arvosta ja siitä, että tarvitsemme lunnaita. – 1. Johannes 2:1, 2; Ilmestys 7:9, 14.
17. Miten anteeksiannon rukoileminen auttaa meitä suhteessamme toisiin?
17 Anteeksiannon rukoileminen auttaa meitä myös olemaan armollisia, myötätuntoisia ja anteliaita niitä kohtaan, jotka saattavat olla velallisiamme niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. Luukkaan kertomus sanoo: ”Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velkaa.” (Luukas 11:4) Me voimme itse asiassa saada anteeksiannon Jumalalta ainoastaan siinä tapauksessa, että olemme jo ”antaneet anteeksi velallisillemme”, niille, jotka tekevät syntiä meitä vastaan. (Matteus 6:12; Markus 11:25) Jeesus lisäsi: ”Sillä jos te annatte ihmisille anteeksi heidän hairahduksensa, niin taivaallinen Isännekin antaa teille anteeksi, mutta jos taas ette anna ihmisille anteeksi heidän hairahduksiaan, ei Isännekään anna anteeksi teidän hairahduksianne.” (Matteus 6:14, 15) Syntiemme anteeksiannon rukoilemisen pitäisi saada meidät kestämään toisia ja antamaan heille anteeksi. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Niin kuin Jehova on antanut teille auliisti anteeksi, niin antakaa tekin.” – Kolossalaisille 3:13; Efesolaisille 4:32.
Kiusaus ja paholainen
18. Miksi meidän ei pitäisi koskaan syyttää Jumalaa kiusauksistamme ja koettelemuksistamme?
18 ”Äläkä saata meitä kiusaukseen.” (Matteus 6:13; Luukas 11:4) Nämä sanat eivät merkitse sitä, että Jehova houkuttelee meitä tekemään syntiä. Raamatussa puhutaan joskus Jumalan tekevän tai aiheuttavan asioita, joita hän pelkästään sallii. (Ruut 1:20, 21; vrt. Saarnaaja 11:5.) Mutta ”pahalla ei Jumalaa voida koetella eikä hän itse koettele ketään”, kirjoitti opetuslapsi Jaakob. (Jaakob 1:13) Älkäämme sen vuoksi koskaan syyttäkö taivaallista Isäämme pahaan liittyvistä kiusauksista ja koettelemuksista, sillä Saatana on Kiusaaja, joka yrittää ovelasti saada meidät tekemään syntiä Jumalaa vastaan. – Matteus 4:3; 1. Tessalonikalaisille 3:5.
19. Mitä saattaisimme rukoilla kiusauksen ollessa kyseessä?
19 Pyynnöllä ”äläkä saata meitä kiusaukseen” me oikeastaan pyydämme Jehovalta, ettei hän sallisi meidän antaa myöten, kun meitä houkutellaan tai painostetaan olemaan tottelematta häntä. Voimme anoa Isäämme ohjaamaan askeleitamme niin, ettei tiellemme tule mitään kiusausta, joka on meille liian ankara. Paavali kirjoitti tästä: ”Teitä ei ole kohdannut muu kiusaus kuin se, mikä on yleistä ihmisille. Mutta Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne, vaan kiusauksen ohella hän myös varaa poispääsytien voidaksenne kestää sen.” (1. Korinttolaisille 10:13) Voimme rukoilla, että Jehova ohjaisi meitä niin, ettei meitä kiusata yli kestokykymme ja että hän järjestäisi poispääsytien silloin, kun olemme pahassa ahdingossa. Kiusaukset ovat lähtöisin Panettelijasta, syntisestä lihastamme ja toisten heikkouksista, mutta rakastava Isämme voi opastaa meitä niin, ettemme lannistu.
20. Miksi rukoilemme vapautusta ”paholaisesta”?
20 ”Vaan vapauta meidät paholaisesta.” (Matteus 6:13) Jumala voi varmasti estää Saatanaa, ”paholaista”, voittamasta meitä. (2. Pietari 2:9) Eikä koskaan aikaisemmin ole ollut niin tarpeellista saada vapautusta Panettelijasta kuin nyt, sillä ’hän on suuren vihan vallassa tietäessään, että hänellä on lyhyt aika’. (Ilmestys 12:12) Me emme ole tietämättömiä Saatanan suunnitelmista, eikä häneltäkään jää huomaamatta meidän heikkoutemme. Sen tähden meidän on tarpeellista rukoilla, että Jehova estäisi meitä joutumasta leijonan kaltaisen Vastustajan kynsiin. (2. Korinttolaisille 2:11; 1. Pietari 5:8, 9; vrt. Psalmi 141:8, 9.) Jos esimerkiksi haluamme avioitua, meidän saattaa olla tarpeellista pyytää Jehovaa vapauttamaan meidät Saatanan suunnitelmista ja kiusauksesta kehittää maailmallisia suhteita, jotka voivat johtaa moraalittomuuteen tai Jumalan lain rikkomiseen siten, että menemme naimisiin ei-uskovan kanssa. (5. Mooseksen kirja 7:3, 4; 1. Korinttolaisille 7:39) Kaipaammeko kiihkeästi rikkautta? Silloin rukousta saatetaan tarvita auttamaan meitä vastustamaan kiusauksia uhkapelien pelaamiseen tai petoksen harjoittamiseen. Innokkaana tuhoamaan suhteemme Jehovaan Saatana käyttää kaikkia kiusausten varastossaan olevia aseita. Rukoilkaamme siis jatkuvasti taivaallista Isäämme, joka ei koskaan hylkää vanhurskaita kiusaukseen ja joka järjestää vapautuksen paholaisesta.
Rukous rakentaa uskoa ja toivoa
21. Miten Valtakunnan rukoileminen on hyödyttänyt meitä?
21 Taivaallinen Isämme, joka vapauttaa meidät paholaisesta, nauttii runsaiden siunausten antamisesta meille. Mutta miksi hän on sallinut rakkaittensa niin kauan rukoilla: ”Tulkoon sinun valtakuntasi”? Se että vuosien ajan olemme rukoilleet tällä tavalla, on lisännyt Valtakunnan kaipaustamme ja arvostustamme sitä kohtaan. Tällainen rukous muistuttaa meitä siitä, miten suuresti tarvitsemme tätä suopeaa taivaallista hallitusta. Se pitää edessämme myös toivon elämästä Valtakunnan hallinnon alaisuudessa. – Ilmestys 21:1–5.
22. Millainen asenne meillä pitäisi jatkuvasti olla taivaallisen Isämme, Jehovan, rukoilemiseen?
22 Rukous epäilemättä rakentaa uskoa Jehovaan. Siteemme häneen vahvistuu, kun hän vastaa rukouksiimme. Älkäämme siksi koskaan väsykö siihen, että käännymme päivittäin hänen puoleensa ylistyksin, kiitoksin ja nöyrin pyynnöin. Ja olkaamme kiitollisia siitä, että Jeesus avuliaasti vastasi seuraajiensa pyyntöön: ”Herra, opeta meitä rukoilemaan.”
Muistatko?
◻ Millaisia läksyjä voimme oppia Jeesuksen sanoista ja esimerkistä rukouksen miehenä?
◻ Mitä meidän pitäisi rukoilla taivaallisen Isämme ja hänen nimensä suhteen?
◻ Mitä me pyydämme, kun rukoilemme Jumalan valtakunnan tuloa ja hänen tahtonsa tapahtumista maan päällä?
◻ Mitä pyydämme rukoillessamme jokapäiväistä leipäämme?
◻ Mitä tarkoitetaan sillä, kun rukoilemme velkojemme anteeksiantoa?
◻ Miksi on erittäin tärkeää rukoilla, ettei joutuisi kiusaukseen, ja vapautumista Saatanasta, paholaisesta?
[Kuva s. 16]
Jeesuksen seuraajat pyysivät häntä opettamaan heitä rukoilemaan. Tiedätkö, kuinka voimme hyötyä hänen rukousta koskevista opetuksistaan?