Lukijoiden kysymyksiä
◼ Onko olemassa alaikärajaa, jolloin jotakuta kristittyä miestä voidaan suositella avustavaksi palvelijaksi seurakuntaan?
Ei, Raamattu ei aseta mitään alaikärajaa.
Muinaisessa Israelissa Jumala määräsi joissakin tapauksissa tarkat ikärajat. Sotapalvelusta varten luetteloitavien miesten täytyi olla 20-vuotiaita; poikasia ei lähetetty taistelukentälle, kuten nykyään tehdään joissakin maissa. Iällä oli merkitystä myös leeviläisille. Kehatilaisten, jotka palvelivat tabernaakkelissa, tuli olla 30–50-vuotiaita. Miksi? Tämä rajoitus mainittiin puhuttaessa niistä, jotka suorittivat ”raskasta palvelusta ja kuormien kantamispalvelusta kohtaamisteltalla”. (4. Mooseksen kirja 4:3, 47, UM) Vaikuttaa siltä, että leeviläiset saattoivat aloittaa kevyemmät tehtävät 25-vuotiaina, mutta heidän piti olla 30-vuotiaita, ennen kuin he saivat osallistua tabernaakkelin purkamiseen, siirtämiseen ja kokoamiseen liittyviin raskaampiin tehtäviin ja vastuullisempiin etuihin. (4. Mooseksen kirja 8:24–26) Tällaista raskasta työtä ei enää tarvinnut tehdä myöhempinä aikoina temppelialueella, joten leeviläiset alkoivat silloin palvella 20-vuotiaina. – 1. Aikakirja 23:24.
Mutta kun Jehova lakkasi käyttämästä lihallista Israelia ja alkoi käyttää hengellistä Israelia, määräsikö hän alaikärajan kristillisen seurakunnan avustaville palvelijoille (diakoneille)?
Joku voisi ajatella niin myöhempien vuosisatojen muistiinmerkintöjen perusteella. Roomalaiskatolisessa kirkossa diakoni on ”virkaan asetettu palvelija, heti pappisluokan alapuolella Jumalan perustamassa kirkon hierarkiassa”. Binghamin teoksessa Antiquities of the Christian Church (Kristillisen kirkon muinaisaikoja) mainitaan: ”Piispoja ja presbyteerejä [vanhimpia] – – ei tavallisesti saanut asettaa virkaan ennen kuin he olivat 30-vuotiaita, mutta diakonit voitiin asettaa virkaan 25-vuotiaina, ei kuitenkaan aiemmin. Tämä raja omaksuttiin sekä siviili- että kirkkolakiin – –. Löydämme koko kirkon historiasta tuskin yhtään tapausta, jossa joku olisi asetettu virkaan alle 25-vuotiaana.”
Mitkä sitten ovat Raamatun esittämät pätevyysvaatimukset? Ainoat pätevyysvaatimukset mainitaan 1. Timoteuksen kirjeen 3:8–10, 12, 13:ssa: ”Avustavien palvelijoiden tulee samoin olla vakavia, ei vilpillisiä puheissaan, ei paljon viiniä nauttivia, ei epärehellistä voittoa ahnehtivia, vaan sellaisia jotka säilyttävät uskon pyhän salaisuuden puhtaalla omallatunnolla. Mutta näidenkin soveliaisuutta koeteltakoon ensin, sitten toimikoot palvelijoina, kun ovat vapaat syytöksestä. Olkoot avustavat palvelijat yhden vaimon miehiä, jotka johtavat hyvin lapsia ja omaa huonekuntaansa. Sillä miehet, jotka palvelevat hyvin, hankkivat itselleen hyvän aseman ja kyvyn puhua hyvin vapaasti Kristukseen Jeesukseen liittyvässä uskossa.”
Näemme tästä, ettei avustavan palvelijan nimittämiselle ole määrätty alaikärajaa. Kun siis vanhimmat kokoontuvat keskustelemaan siitä, täyttävätkö jotkut seurakunnan miespuoliset jäsenet asetetut pätevyysvaatimukset, he voivat pitää mielessään, ettei ole olemassa raamatullisia perusteita sille vaatimukselle että kristityn miehen on oltava 20-, 25- tai 30-vuotias, ennen kuin häntä voidaan suositella ja hän voi palvella tuossa tehtävässä. Raamattu puhuu niistä, jotka ovat tässä asemassa, ”miehinä, jotka palvelevat”, joten voisimme tuskin odottaa heidän olevan vasta alun toisella kymmenellä tai hieman sitä vanhempia. Raamattu tukee tätä sanoessaan, että nämä avustavat palvelijat voisivat olla naimisissa ja heillä voisi olla lapsia.
Avustaviksi palvelijoiksi suositeltavien miesten ”soveliaisuutta” olisi lisäksi täytynyt ’koetella’, ja heidän on täytynyt antaa todiste siitä, että he ovat vastuuntuntoisia. Tämä ei merkitse sitä, että he palvelevat jonkin koeajan, vaan pikemminkin sitä, että heidän on täytynyt ilmaista kristillistä kypsyyttä kohtuullisen ajan (olla kastettuna ainakin vuoden) ja olla miehiä, jotka haluavat huolehtia ja pystyvät huolehtimaan heille määrätyistä tehtävistä. Jos joku ’vakava’ nuori mies ilmaisee näitä ominaisuuksia, on nöyrä ja täyttää muut vaatimukset, vanhimmat voivat suositella häntä nimitettäväksi, vaikkei hän olisikaan vielä 20-vuotias. Jotkut toiset saattavat olla paljon vanhempia, ennen kuin he osoittavat selvästi täyttävänsä pätevyysvaatimukset ’palvellakseen hyvin ja hankkiakseen itselleen hyvän aseman ja kyvyn puhua hyvin vapaasti’.