”Minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on keveä”

”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta.” (MATTEUS 11:29)

 1, 2. a) Mitä sellaista olet kokenut elämässä, mikä tuo sinulle virvoitusta? b) Mitä ihmisen täytyy tehdä saadakseen sen virvoituksen, jonka Jeesus lupasi?

KYLMÄ suihku kuuman ja kostean päivän päätteeksi tai kunnon yöunet pitkältä ja väsyttävältä matkalta tultua – miten virvoittavilta ne tuntuvatkaan! Yhtä virvoittavalta tuntuu silloin, kun harteilta nostetaan painava taakka tai kun saa anteeksi syntejä ja rikkomuksia. (Sananlaskut 25:25; Apostolien teot 3:19.) Sellaisten piristävien kokemusten tuoma virvoitus uudistaa meidät, ja saamme niistä energiaa mennä eteenpäin.

² Kaikki, jotka tuntevat olevansa kuormitettuja ja väsyneitä, voivat tulla Jeesuksen luo, sillä hän lupasi heille juuri sitä: virvoitusta. Saadakseen tuon toivotun virvoituksen täytyy kuitenkin haluta tehdä jotakin. ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta”, Jeesus sanoi, ”niin te saatte virvoituksen sielullenne.” (Matteus 11:29.) Mikä on tämä ies? Miten se tuo virvoitusta?

Miellyttävä ies

 3. a) Millaisia ikeitä käytettiin Raamatun aikoina? b) Mikä kuvaannollinen merkitys liittyy ikeeseen?

³ Maanviljelijäyhteisön jäseninä Jeesus ja hänen kuulijansa tunsivat ikeen hyvin. Perusmerkityksessään se on pitkä, puinen tanko, jonka alapuolella on kaksi vetojuhtien, tavallisesti härkäparin, niskaan sopivaa syvennystä. Eläimet valjastettiin ikeellä yhteen vetämään auraa, kärryjä tai jotakin muuta kuormaa (1. Samuelin kirja 6:7). Ihmisillekin oli ikeitä: yksinkertaisia harteilla kannettavia tankoja, joiden kumpaankin päähän kiinnitettiin kuorma. Työntekijät pystyivät niiden avulla kantamaan painavia kuormia. (Jeremia 27:2; 28:10, 13.) Koska ies liittyy taakkoihin ja kovaan työhön, sillä kuvataan Raamatussa usein herruutta ja valtaa (5. Mooseksen kirja 28:48; 1. Kuningasten kirja 12:4; Apostolien teot 15:10).

 4. Mitä kuvaa se ies, jota Jeesus tarjoaa luokseen tuleville?

⁴ Mitä iestä Jeesus näin ollen suositteli niille, jotka tulevat hänen luokseen saamaan virvoitusta? Muistathan, että hän sanoi: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta.” (Matteus 11:29.) Se, joka oppii, on opetuslapsi. Jeesuksen ikeen ottaminen merkitsee siis yksinkertaisesti sitä, että tulee hänen opetuslapsekseen (Filippiläisille 4:3). Tämä vaatii kuitenkin enemmän kuin vain hänen opetustensa tietämistä. Se vaatii sitä, että toimii sopusoinnussa niiden kanssa – tekee sitä työtä, jota hän teki, ja elää sillä tavalla kuin hän eli (1. Korinttolaisille 11:1; 1. Pietarin kirje 2:21). Se vaatii halukasta alistumista hänen valtaansa ja niiden alaisuuteen, joille hän delegoi valtaa (Efesolaisille 5:21; Heprealaisille 13:17). Se merkitsee tulemista vihkiytyneeksi, kastetuksi kristityksi, joka omaksuu kaikki ne edut ja velvollisuudet, jotka sellainen vihkiytyminen tuo tullessaan. Tällaisen ikeen Jeesus tarjoaa kaikille niille, jotka tulevat hänen luokseen saamaan lohdutusta ja virvoitusta. Oletko sinä halukas ottamaan sen vastaan? (Johannes 8:31, 32.)

 5. Miksi Jeesuksen ikeen ottaminen päälleen ei olisi kovaa?

⁵ Saada virvoitusta ottamalla päälleen ies – eikö se ole jotenkin ristiriitaista? Oikeastaan ei, sillä Jeesus sanoi iestään ”miellyttäväksi”. Vastaava kreikkalainen sana merkitsee ’lempeää, miellyttävää, mieluista’. (Matteus 11:30; Luukas 5:39; Roomalaisille 2:4; 1. Pietarin kirje 2:3.) Jeesus oli puusepän ammatissaan varsin todennäköisesti valmistanut auroja ja ikeitä, ja hän tiesi, miten ies tulee muotoilla niin, että sillä voidaan tehdä mahdollisimman paljon työtä mahdollisimman mukavasti. Hän saattoi vuorata ikeet kankaalla tai nahalla. Monet ikeet tehdään sellaisiksi, jotta ne eivät hankaisi eivätkä hiertäisi liiaksi niskaa. Samoin se kuvaannollinen ies, jota Jeesus tarjoaa meille, on ”miellyttävä”. Vaikka hänen opetuslapsenaan olemiseen sisältyy joitakin velvollisuuksia ja vastuita, se ei ole kovaa eikä sortavaa, vaan virvoittavaa. Hänen taivaallisen Isänsä, Jehovan, käskyt eivät myöskään ole rasittavia (5. Mooseksen kirja 30:11; 1. Johanneksen kirje 5:3).

 6. Mitä Jeesus on saattanut tarkoittaa sanoessaan: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne”?

⁶ Jeesuksen ies on ”miellyttävä” eli helppo kantaa eräästä toisestakin syystä. Sanoessaan: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne” hän on voinut tarkoittaa jompaakumpaa kahdesta asiasta. Jos hänellä oli mielessään kaksoisies eli ies, johon valjastetaan kaksi juhtaa vetämään yhdessä kuormaa, niin hän kutsui meitä tulemaan saman ikeen alle kanssaan. Millainen siunaus se olisikaan – saada Jeesus vierellemme vetämään kuormaamme kanssamme! Jos hänellä taas oli mielessään tavallisen työläisen käyttämä iesvarsi, hän tarjosi meille keinoa keventää mitä tahansa kannettavanamme olevaa kuormaa tai helpottaa sen käsittelemistä. Kummassakin tapauksessa hänen ikeensä tuottaa todellista virvoitusta, koska hän vakuuttaa: ”Sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä.”

 7, 8. Minkä virheen jotkut tekevät tuntiessaan olevansa stressaantuneita?

⁷ Mitä meidän sitten tulisi tehdä, jos meistä tuntuu, että harteillamme oleva elämän ongelmien kuorma on käymäisillään sietämättömäksi ja että stressi alkaa koetella kestokykymme äärirajoja? Jotkut voivat ajatella virheellisesti, että Jeesuksen Kristuksen opetuslapseuden ies on liian kova tai liian vaativa, vaikka heitä todellisuudessa painavatkin jokapäiväisen elämän huolet. Jotkut tällaisessa tilanteessa olevat yksilöt lakkaavat käymästä kristillisissä kokouksissa tai pidättyvät osallistumasta sananpalvelukseen, koska he kenties ajattelevat saavansa siten vähän helpotusta. Se on kuitenkin vakava virhe.

⁸ Ymmärrämme, että se ies, jota Jeesus tarjoaa, on ”miellyttävä”. Ellemme ole asettaneet sitä yllemme oikein, se voi hiertää. Jos on näin, niin meidän pitäisi tutkia tarkemmin harteillamme olevaa iestä. Jos se on jostakin syystä korjauksen tarpeessa tai ei ole päällä kunnolla, sen käyttö paitsi vaatii meiltä enemmän voimia myös aiheuttaa jonkin verran kipua. Toisin sanoen jos teokraattiset toimet alkavat näyttää meistä taakalta, meidän täytyy ottaa selvää siitä, hoidammeko niitä oikein. Mistä vaikuttimesta teemme sen, minkä teemme? Olemmeko riittävästi valmistautuneita mennessämme kokouksiin? Olemmeko fyysisesti ja henkisesti valmiita, kun osallistumme kenttäpalvelukseen? Onko meillä läheinen ja terve suhde muihin seurakuntalaisiin? Ja ennen kaikkea millainen on henkilökohtainen suhteemme Jehova Jumalaan ja hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen?

 9. Miksi kristillisen ikeen ei pitäisi koskaan olla sietämätön taakka?

⁹ Kun otamme kokosydämisesti kantaaksemme Jeesuksen tarjoaman ikeen ja opettelemme kantamaan sitä oikein, sen ei pitäisi koskaan tuntua sietämättömältä taakalta. Jos voimme kuvitella mielessämme tilanteen – Jeesus saman ikeen alla kanssamme – meidän ei olekaan vaikea ymmärtää, kuka todellisuudessa kantaa suurimman osan taakasta. Olemme vähän niin kuin rattaidensa tankoon nojaava taapero, joka luulee työntävänsä itse niitä eteenpäin, vaikka todellisuudessa työntäjänä onkin tietysti hänen isänsä tai äitinsä. Rakkaudellisena Isänä Jehova Jumala on hyvin selvillä rajoituksistamme ja heikkouksistamme, ja hän reagoi tarpeisiimme Jeesuksen Kristuksen välityksellä. ”Jumala täyttää vuorostaan täysin kaikki tarpeenne kirkkaudessa olevan rikkautensa määrän mukaan Kristuksen Jeesuksen välityksellä”, sanoi Paavali. (Filippiläisille 4:19; vrt. Jesaja 65:24.)

10. Millainen kokemus on ollut eräällä sisarella, joka suhtautuu opetuslapsena olemiseen vakavasti?

¹⁰ Monet vihkiytyneet kristityt ovat oppineet ymmärtämään tämän asian omasta kokemuksestaan. Esimerkiksi Jenny toteaa, että hän joutuu melko koville palvellessaan joka kuukausi osa-aikaisena tienraivaajana ja työskennellessään kokopäiväisesti vaativassa ansiotyössä. Hänestä kuitenkin tuntuu, että tienraivaustyön avulla hän voi todellisuudessa säilyttää tasapainonsa. Se, että hän auttaa ihmisiä oppimaan Raamatun totuuden ja näkee heidän muuttavan elämäänsä saadakseen Jumalan hyväksynnän, tuottaa hänelle suurinta iloa hänen kiireisessä elämässään. Hän yhtyy täydestä sydämestään seuraaviin sananlaskun sanoihin: ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” (Sananlaskut 10:22, UM.)

Keveä kuorma

11, 12. Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: ”Minun kuormani on keveä”?

¹¹ Sen lisäksi että Jeesus lupaa meille ”miellyttävän” ikeen, hän vakuuttaa: ”Minun kuormani on keveä.” ”Miellyttävä” ies helpottaa jo sinänsä työntekoa; jos kuormaakin kevennetään, työ on todella ilo. Mutta mitä Jeesus tarkoitti noilla sanoilla?

¹² Mietihän, mitä maanviljelijä tekisi, kun hän haluaisi siirtää eläimensä toiseen työhön, esimerkiksi pellon kyntämisestä vetämään rattaita. Hän ottaisi ensin pois auran ja kiinnittäisi sitten rattaat paikoilleen. Olisi järjetöntä valjastaa eläimiä sekä auran että rattaiden eteen. Samoin ei Jeesus kehottanut ihmisiä asettamaan hänen kuormaansa sen kuorman päälle, jota he jo kantoivat. Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Kukaan palvelija ei voi olla kahden isännän orja.” (Luukas 16:13.) Jeesus tarjosi siis ihmisille valintamahdollisuuden. Jatkaisivatko he mieluummin sen raskaan kuorman kantamista, joka heillä oli, vai panisivatko he sen pois ja ottaisivat sen, mitä hän tarjosi? Jeesus kannusti heitä rakkaudellisesti: ”Minun kuormani on keveä.”

13. Mitä kuormaa ihmiset kantoivat Jeesuksen päivinä, ja mihin se johti?

¹³ Jeesuksen päivinä ihmiset kamppailivat raskaan kuorman alla, jonka sortavat roomalaishallitsijat ja muodollisuuksista kiinni pitävät ulkokultaiset uskonnolliset johtajat sälyttivät heidän harteilleen (Matteus 23:23). Koettaessaan vapautua Rooman hallinnon kuormasta jotkut yrittivät ottaa ohjakset omiin käsiinsä. He sekaantuivat poliittisiin taisteluihin, jotka vain johtivat heidät tuhoisaan loppuun (Apostolien teot 5:36, 37). Toiset olivat päättäneet parantaa osaansa uppoutumalla materialistisiin pyrkimyksiin (Matteus 19:21, 22; Luukas 14:18–20). Kun Jeesus tarjosi heille vapautumiskeinoa kutsumalla heidät opetuslapsikseen, kaikki eivät olleet valmiita ottamaan kutsua vastaan. He epäröivät panna pois kuormaa, jota kantoivat, niin painava kuin se olikin, ja ottaa päälleen hänen kuormaansa. (Luukas 9:59–62.) Miten traaginen erehdys!

14. Miten elämän huolet ja aineellisen halu voivat kuormittaa meitä?

¹⁴ Ellemme ole tarkkana, voimme tehdä saman erehdyksen nykyään. Jeesuksen opetuslapseksi tuleminen vapauttaa meidät sellaisten päämäärien ja arvojen tavoittelusta, joita maailman ihmiset tavoittelevat. Vaikka meidän on yhä työskenneltävä kovasti hankkiaksemme jokapäiväiset välttämättömyydet, emme tee näistä asioista elämämme keskipistettä. Elämän huolet ja aineellisten mukavuuksien houkutus voivat kuitenkin pitää meitä lujasti otteessaan. Jos sallimme sen, nuo halut voivat jopa tukahduttaa totuuden, jonka olemme ottaneet innostuneesti vastaan (Matteus 13:22). Voimme siinä määrin keskittyä täyttämään tällaisia haluja, että kristillisistä tehtävistämme tulee väsyttäviä velvollisuuksia, jotka haluamme vain saada hoidettua nopeasti pois tieltämme. Emme varmastikaan voi odottaa saavamme mitään virvoitusta Jumalan palveluksestamme, jos teemme sitä tällaisessa hengessä.

15. Minkä varoituksen Jeesus esitti aineellisen haluamisesta?

¹⁵ Jeesus toi esiin sen, ettei tyytyväisyys elämässä tule siitä, että pyrimme toteuttamaan kaikki halumme, vaan siitä, että varmistumme elämän tärkeämmistä asioista. ”Lakatkaa olemasta huolissanne sielustanne, siitä mitä söisitte tai mitä joisitte, tai ruumiistanne, siitä mitä pitäisitte yllänne”, hän kehotti. ”Eikö sielu merkitse enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?” Sitten hän kiinnitti huomiota taivaan lintuihin ja sanoi: ”Ne eivät kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa varastohuoneisiin; silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” Viitaten kedon liljoihin hän sanoi: ”Ne eivät uurasta eivätkä kehrää, mutta minä sanon teille, ettei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut puettu niin kuin yksi näistä.” (Matteus 6:25–29.)

16. Mitä kokemus on osoittanut siitä, miten pyrkimykset saada aineellista vaikuttavat?

¹⁶ Voimmeko oppia jotakin näistä yksinkertaisista havaintoesimerkeistä? Kokemus on vahvistanut sen, että mitä kovemmin ihminen yrittää parantaa osaansa elämässä taloudellisesti, sitä enemmän hän sotkeutuu maailmallisiin hankkeisiin ja sitä painavammaksi hänen harteillaan oleva taakka käy. Maailma on täynnä yrittäjiä, joiden aineellisen menestyksen hintana ovat olleet perheen hajoaminen, avioliiton haaksirikko, terveyden menetys ja niin edelleen (Luukas 9:25; 1. Timoteukselle 6:9, 10). Nobelin palkinnon saanut Albert Einstein sanoi kerran: ”Rikkaus, ulkoinen menestyminen, julkisuus, ylellisyys – olen aina halveksinut niitä. Uskon, että yksinkertainen ja vaatimaton elämäntapa on paras kaikille.” Tämä lausunto on vain toistoa apostoli Paavalin yksinkertaiselle neuvolle: ”Jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella onkin keino suuren voiton saamiseksi.” (1. Timoteukselle 6:6.)

17. Millaista elämäntapaa Raamattu suosittaa?

¹⁷ Meidän ei tulisi sivuuttaa erästä tärkeää seikkaa. Vaikka ”yksinkertaisella ja vaatimattomalla elämäntavalla” on lukuisia etuja, se ei itsessään tuo tyytyväisyyttä. Monenkin ihmisen elämäntapa on olosuhteiden pakosta yksinkertaista, mutta he eivät suinkaan ole tyytyväisiä tai onnellisia. Raamatussa ei kehoteta luopumaan aineellisista nautinnoista ja elämään erakkona. Painotus on jumalisessa antaumuksessa, ei tyytyväisyydessä. Vasta yhdistämällä nuo kaksi meillä on ”keino suuren voiton saamiseksi”. Minkä voiton? Myöhemmin samassa kirjeessä Paavali sanoo, että ne, jotka ”eivät pane toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan”, ”kokoavat – – turvallisesti itselleen aarteeksi hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta he saisivat lujan otteen todelliseen elämään” (1. Timoteukselle 6:17–19).

18. a) Miten ihminen voi saada tosi virvoitusta? b) Miten meidän tulisi suhtautua niihin muutoksiin, joita meidän on ehkä tehtävä?

¹⁸ Saamme virvoituksen, jos opimme panemaan pois oman raskaan kuormamme, jota ehkä kannamme, ja ottamaan päällemme sen kevyen kuorman, jota Jeesus tarjoaa. Monet, jotka ovat järjestäneet elämänsä uudelleen osallistuakseen täydemmässä määrin Valtakunnan palvelukseen, ovat löytäneet tien onnelliseen ja tyytyväiseen elämään. Sellaisen muutoksen tekeminen vaatii tietysti uskoa ja rohkeutta, ja tiellä voi olla esteitä. Raamatussa kuitenkin muistutetaan: ”Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä; ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa.” (Saarnaaja 11:4.) Monet seikat eivät ole todellisuudessa kovinkaan vaikeita, kun kerran olemme päättäneet tehdä ne. Vaikein osa näyttää olevan päätöksen tekeminen. Saatamme väsyttää itsemme kamppaillessamme jonkin ajatuksen kanssa tai pyristellessämme sitä vastaan. Jos ryhdistäydymme ja otamme haasteen vastaan, saatamme yllättyä havaitessamme, millaiseksi siunaukseksi se osoittautuu. Psalmista kehotti: ”Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä.” (Psalmit 34:9; 1. Pietarin kirje 1:13.)

”Virvoitus sielullenne”

19. a) Mitä voimme odottaa, kun maailman olosuhteet käyvät yhä pahemmiksi? b) Mihin voimme luottaa, kun olemme Jeesuksen ikeen alla?

¹⁹ Apostoli Paavali muistutti ensimmäisen vuosisadan opetuslapsia: ”Meidän on mentävä Jumalan valtakuntaan monien ahdistusten kautta.” (Apostolien teot 14:22.) Se pitää yhä paikkansa. Kun maailman olosuhteet käyvät aina vain pahemmiksi, kasvavat entisestäänkin kaikkiin niihin kohdistuvat paineet, jotka ovat päättäneet elää vanhurskaasti ja jumalista antaumusta osoittaen (2. Timoteukselle 3:12; Ilmestys 13:16, 17). Me tunnemme kuitenkin samoin kuin Paavali, joka sanoi: ”Olemme ahtaalla joka suhteessa, mutta emme liikuntakyvyttömiksi ahdistettuja; olemme ymmällä, mutta emme tyystin umpikujassa; olemme vainottuja, mutta emme pulaan jätettyjä; olemme maahan syöstyjä, mutta emme tuhottuja.” Näin on, koska voimme luottaa siihen, että Jeesus Kristus antaa meille voimaa, joka ylittää tavanomaisen. (2. Korinttolaisille 4:7–9.) Kun otamme kokosydämisesti kantaaksemme opetuslapseuden ikeen, koemme Jeesuksen lupauksen täyttymyksen: ”Te saatte virvoituksen sielullenne.” (Matteus 11:29.)

Osaatko selittää?

◻ Mikä on se miellyttävä ies, jota Jeesus tarjosi?

◻ Mitä meidän tulisi tehdä, jos ikeemme tuntuu meistä tulevan taakaksi?

◻ Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: ”Minun kuormani on keveä”?

◻ Miten voimme varmistautua siitä, että kuormamme pysyy keveänä?