Miten pysyä erossa maailmasta?

 1. Mitä Jeesus korosti maanpäällisen elämänsä viimeisenä iltana?

MAANPÄÄLLISEN elämänsä viimeisenä iltana Jeesus ilmaisi olevansa syvästi huolissaan seuraajiensa tulevasta hyvinvoinnista. Hän jopa rukoili tämän asian vuoksi ja sanoi Isälleen: ”En pyydä sinua ottamaan heitä pois maailmasta, vaan valvomaan heitä paholaisen takia. He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” (Johannes 17:15, 16.) Tästä sydämestälähtevästä pyynnöstä ilmenee, miten syvästi Jeesus rakasti seuraajiaan ja miten suuri merkitys oli sanoilla, jotka hän oli aiemmin tuona iltana lausunut joillekuille heistä: ”Ette ole osa maailmasta.” (Johannes 15:19.) Jeesus piti selvästikin hyvin tärkeänä sitä, että hänen seuraajansa pysyisivät erossa maailmasta.

 2. Mikä on se ”maailma”, josta Jeesus puhui?

² ”Maailma”, josta Jeesus puhui, tarkoittaa Jumalasta vieraantunutta ihmiskuntaa, jota hallitsee Saatana ja joka on hänestä lähtöisin olevan itsekkään ja ylpeän hengen vallassa (Johannes 14:30; Efesolaisille 2:2; 1. Johanneksen kirje 5:19). Tosiaan ”ystävyys [tuon] maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa” (Jaakobin kirje 4:4). Miten sitten ne, jotka haluavat pysyä Jumalan rakkaudessa, voivat olla maailmassa mutta kuitenkin erossa siitä? Tarkastelemme viittä tapaa: pysymällä uskollisina Kristuksen hallinnassa olevalle Jumalan valtakunnalle ja poliittisesti puolueettomina, vastustamalla maailman henkeä, pitämällä ulkoasumme säädyllisenä, pitämällä silmämme yksinkertaisena ja pukemalla yllemme hengellisen sota-asun.

 3. a) Miten Jeesus suhtautui oman aikansa politiikkaan? b) Miksi Jeesuksen voideltujen seuraajien voidaan sanoa palvelevan lähettiläinä? (Ks. myös alaviite.)

³ Jeesus ei osallistunut oman aikansa politiikkaan vaan keskittyi saarnaamaan Jumalan valtakuntaa, tulevaa taivaallista hallitusta, jonka Kuningas hänestä oli määrä tulla (Daniel 7:13, 14; Luukas 4:43; 17:20, 21). Siksi Jeesus saattoi sanoa roomalaisen käskynhaltijan Pontius Pilatuksen edessä: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta.” (Johannes 18:36.) Kristuksen seuraajat jäljittelevät hänen esimerkkiään olemalla uskollisia hänelle ja hänen Valtakunnalleen ja julistamalla tuota Valtakuntaa maailmalle (Matteus 24:14). ”Me olemme sen tähden lähettiläitä Kristuksen sijasta”, kirjoitti apostoli Paavali. ”Me pyydämme Kristuksen sijaisina: ’Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.’” (2. Korinttilaisille 5:20.)a

 4. Miten kaikki tosi kristityt ovat osoittaneet uskollisuutta Jumalan valtakuntaa kohtaan? (Ks. tekstiruutu ”Varhaiskristittyjen puolueettomuus”.)

⁴ Lähettiläät edustavat vierasta valtiota, ja siksi he eivät sekaannu sen maan sisäisiin asioihin, jossa he palvelevat, vaan pysyvät puolueettomina. He kuitenkin tukevat oman maansa hallitusta. Sama pitää paikkansa Kristuksen voidelluista seuraajista, joiden ”kansalaisuus on taivaissa” (Filippiläisille 3:20). Saarnaamalla innokkaasti Valtakuntaa he ovat auttaneet miljoonia Kristuksen ”muita lampaita” tulemaan sovitetuiksi Jumalan kanssa (Johannes 10:16; Matteus 25:31–40). Nämä jälkimmäiset palvelevat ikään kuin Kristuksen lähetteinä ja tukevat hänen voideltuja veljiään. Messiaanista Valtakuntaa kannattavana yksimielisenä laumana nämä ryhmät pysyvät täysin puolueettomina poliittisiin asioihin nähden (Jesaja 2:2–4).

 5. Miten kristillinen seurakunta eroaa muinaisesta Israelista, ja miten tämä ero käy ilmi?

⁵ Uskollisuus Kristukselle ei ole ainoa syy tosi kristittyjen puolueettomuuteen. Muinaisella Israelilla oli Jumalan antama maa-alue, mutta me kuulumme kansainväliseen veljesseuraan (Matteus 28:19; 1. Pietarin kirje 2:9). Jos siis antaisimme tukemme paikallisille poliittisille puolueille, vaarantaisimme sekä vapautemme puhua Valtakunnasta että kristillisen ykseytemme (1. Korinttilaisille 1:10). Lisäksi taistelisimme sodan aikana uskonveljiämme vastaan, joita meidän käsketään rakastaa (Johannes 13:34, 35; 1. Johanneksen kirje 3:10–12). Siksi Jeesus sanoi, että hänen opetuslastensa ei tule tarttua miekkaan. Hän käski heitä rakastamaan jopa vihollisiaan. (Matteus 5:44; 26:52; ks. tekstiruutu ”Pysynkö puolueettomana?”)

 6. Miten vihkiytymisesi Jumalalle vaikuttaa suhteeseesi ”keisariin”?

⁶ Tosi kristittyinä olemme vihkineet elämämme Jumalalle, emme kenellekään ihmiselle emmekä millekään järjestölle tai kansalle. 1. Korinttilaiskirjeen 6:19, 20:ssä sanotaan: ”Te ette – – kuulu itsellenne, sillä teidät ostettiin tietyllä hinnalla.” Siksi Jeesuksen seuraajat antavat ”keisarille” sen, mikä ”keisarille” kuuluu – kunnian, verot ja suhteellisen alamaisuuden – mutta ”Jumalalle, mikä on Jumalan” (Markus 12:17; Roomalaisille 13:1–7). Tähän sisältyy palvonta, kokosieluinen rakkaus ja uskollinen tottelevaisuus. Tarvittaessa he ovat valmiita antamaan elämänsä Jumalan vuoksi. (Luukas 4:8; 10:27; Apostolien teot 5:29; Roomalaisille 14:8.)

7, 8. Mikä on ”maailman henki”, ja miten se ”vaikuttaa” ihmisessä?

⁷ Kristityt pysyvät erossa maailmasta myös vastustamalla sen jumalatonta henkeä. ”Me emme saaneet maailman henkeä, vaan sen hengen, joka on Jumalasta”, kirjoitti Paavali (1. Korinttilaisille 2:12). Hän sanoi efesolaisille: ”Kerran vaelsitte tämän maailman – – mukaan, ilman vallan hallitsijan mukaan, sen hengen, joka nyt vaikuttaa tottelemattomuuden pojissa.” (Efesolaisille 2:2, 3.)

⁸ Maailman ”ilma” eli henki on näkymätön, pakottava voima, joka yllyttää tottelemattomuuteen Jumalaa kohtaan ja edistää ”lihan halua ja silmien halua” (1. Johanneksen kirje 2:16; 1. Timoteukselle 6:9, 10). Tämän hengen ”valta” on siinä, että se vetoaa syntiseen lihaan, se on salakavalaa ja laantumatonta ja se leviää ilman tavoin kaikkialle. Lisäksi se ”vaikuttaa” ihmisessä siten, että se kehittää hänessä vähitellen jumalattomia ominaisuuksia, esimerkiksi itsekkyyttä, pöyhkeyttä, ahnetta kunnianhimoa ja moraalisen riippumattomuuden ja kapinallisuuden henkeä.b Yksinkertaisesti sanottuna maailman henki saa Panettelijan ominaisuudet kasvamaan pikkuhiljaa ihmisen sydämessä. (Johannes 8:44; Apostolien teot 13:10; 1. Johanneksen kirje 3:8, 10.)

 9. Miten maailman henki voi tunkeutua mieleemme ja sydämeemme?

⁹ Voiko maailman henki juurtua sinun mieleesi ja sydämeesi? Kyllä voi, mutta vain jos annat valppautesi herpaantua (Sananlaskut 4:23). Se alkaa usein vaikuttaa huomaamattomasti, kenties seuran välityksellä, jos vietät aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka vaikuttavat kunnollisilta mutta eivät todellisuudessa rakasta Jehovaa (Sananlaskut 13:20; 1. Korinttilaisille 15:33). Tämä jumalaton henki voi vaikuttaa sinuun myös sopimattoman kirjallisuuden, pornografiaa tai luopioajatuksia sisältävien internetsivustojen, epäterveen viihteen ja erittäin kilpailuhenkisten urheilulajien välityksellä. Oikeastaan kuka tai mikä tahansa Saatanan ja hänen järjestelmänsä ajattelua heijastava voi välittää tätä henkeä.

10. Miten voimme vastustaa maailman henkeä?

¹⁰ Miten voimme vastustaa salakavalaa maailman henkeä ja pitää itsemme Jumalan rakkaudessa? Vain siten, että käytämme täysin hyväksemme Jehovan hengellisiä järjestelyjä ja rukoilemme jatkuvasti pyhää henkeä. Jehova on paljon suurempi kuin Saatana ja hänen vallassaan oleva jumalaton maailma (1. Johanneksen kirje 4:4). On siksi hyvin tärkeää pysyä lähellä Jehovaa rukoilemalla häntä.

11. Miten maailman henki on vaikuttanut pukeutumisnormeihin?

¹¹ Ihmistä ohjaava henki näkyy ulospäin vaatetuksesta ja muusta ulkoasusta sekä siitä, miten hän huolehtii hygieniastaan. Monissa maissa pukeutumisnormit ovat madaltuneet niin paljon, että erään televisiojuontajan mukaan prostituoidut eivät kohta enää tiedä, mitä pukisivat päälleen. Jopa alle teini-ikäiset tytöt seuraavat tätä trendiä, jota eräässä lehtikirjoituksessa kuvailtiin seuraavin sanoin: ”Paljon paljasta pintaa, ei vähääkään säädyllisyyttä.” Toinen yleinen suuntaus on pukeutua huolimattomasti, mikä heijastaa kapinahenkeä ja arvokkuuden ja itsekunnioituksen puutetta.

12, 13. Minkä periaatteiden tulisi vaikuttaa ratkaisevasti vaatetukseemme ja ulkoasuumme?

¹² Jehovan palvelijoina haluamme syystäkin näyttää hyvältä, mikä merkitsee sitä, että vaatteemme ovat siistit, puhtaat, hyvän maun mukaiset ja tilanteeseen sopivat. Ulkoasumme pitäisi aina heijastaa ”häveliäisyyttä ja tervemielisyyttä”, mikä yhdessä ”hyvien tekojen” kanssa sopii kaikille – niin mies- kuin naispuolisillekin – ”jotka tunnustavat kunnioittavansa Jumalaa”. Meille ei tietenkään ole tärkeintä kiinnittää toisten huomiota itseemme, vaan ”pitää itsemme Jumalan rakkaudessa”. (1. Timoteukselle 2:9, 10; Juudaksen kirje 21.) Tahdomme tosiaan, että kauneinta meissä on ”sydämen salainen ihminen – –, joka on suuriarvoinen Jumalan silmissä” (1. Pietarin kirje 3:3, 4).

¹³ On hyvä muistaa, että pukeutumistyylimme ja muu ulkoasumme voivat vaikuttaa siihen, miten toiset suhtautuvat tosi palvontaan. ”Häveliääksi” käännetty kreikan sana välittää moraalisessa merkityksessä ajatuksen jumalanpelosta, kunnioittavasta pelosta ja toisten tunteiden ja mielipiteiden kunnioittamisesta. Meidän tulisi siis pyrkiä asettamaan toisten omatunto omien oletettujen oikeuksiemme edelle. Haluamme ennen kaikkea tuottaa kunniaa Jehovalle ja hänen kansalleen ja suositella itseämme Jumalan palvelijoina. Haluamme tehdä ”kaiken Jumalan kunniaksi”. (1. Korinttilaisille 4:9; 10:31; 2. Korinttilaisille 6:3, 4; 7:1.)

14. Mitä ulkoasua ja hygieniaa koskevia kysymyksiä meidän pitäisi esittää itsellemme?

¹⁴ Vaatteilla, ulkoasulla ja puhtaudella on vielä enemmän merkitystä silloin, kun olemme kenttäpalveluksessa ja kristillisissä kokouksissa. Kysy itseltäsi: Kiinnittävätkö ulkoasuni ja se, miten huolehdin henkilökohtaisesta hygieniastani, minuun kohtuuttomasti huomiota? Tuntevatko toiset olonsa kiusaantuneiksi? Pidänkö oikeuksiani näissä asioissa tärkeämpinä kuin sitä, että olisin kelvollinen palvelustehtäviin seurakunnassa? (Psalmit 68:6; Filippiläisille 4:5; 1. Pietarin kirje 5:6.)

15. Miksi Jumalan sanassa ei ole sääntöluetteloa pukeutumisesta, ulkoasusta ja hygieniasta?

¹⁵ Raamatussa ei ole kristityille sääntöluetteloa pukeutumisesta, ulkoasusta ja hygieniasta. Jehova ei halua kieltää meitä käyttämästä valinnanvapauttamme tai ajattelukykyämme. Sen sijaan hän haluaa, että meistä tulee kypsiä ihmisiä, jotka ajattelevat asioita Raamatun periaatteiden pohjalta ja joiden ”havaintokyky on käytössä valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän” (Heprealaisille 5:14). Ennen kaikkea hän haluaa, että meitä ohjaa rakkaus – rakkaus häneen ja lähimmäiseen (Markus 12:30, 31). Näissä rajoissa meillä on lukuisia vaihtoehtoja vaatetuksen ja ulkoasun suhteen. Tämän todistavat iloiset, värikkäästi pukeutuneet Jehovan palvelijoiden joukot, ovatpa he koolla missä päin maailmaa tahansa.

16. Millä tavalla maailman henki on ristiriidassa Jeesuksen opetuksen kanssa, ja mitä meidän pitäisi kysyä itseltämme?

¹⁶ Petollinen maailman henki saa miljoonat ihmiset etsimään onnellisuutta rahasta ja tavaroista. Jeesus kuitenkin sanoi: ”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luukas 12:15.) Jeesus ei kannattanut asketismia eli äärimmäistä itsensä kieltämistä, mutta hän opetti, että elämän ja aidon onnellisuuden saavat ne, jotka ovat ”tietoisia hengellisestä tarpeestaan” ja jotka pitävät silmänsä ”yksinkertaisena” eli kohdistettuna yhteen päämäärään, hengellisiin asioihin (Matteus 5:3; 6:22, 23). Kysy itseltäsi: Uskonko todella siihen, mitä Jeesus opetti, vai vaikuttaako minuun ”valheen isä”? (Johannes 8:44.) Mitä puheeni, tavoitteeni, elämänarvoni ja elämäntapani kertovat? (Luukas 6:45; 21:34–36; 2. Johanneksen kirje 6.)

17. Mitä hyötyä on silmän pitämisestä yksinkertaisena?

¹⁷ ”Viisauden todistavat vanhurskaaksi sen teot”, sanoi Jeesus (Matteus 11:19). Ajatellaanpa joitakin hyötyjä, joita koituu niille, jotka pitävät silmän yksinkertaisena. He saavat Valtakunnan palveluksesta aitoa virvoitusta (Matteus 11:29, 30). He välttyvät turhilta huolilta ja monilta henkisiltä tuskilta (1. Timoteukselle 6:9, 10). Heillä on enemmän aikaa perheelleen ja kristityille tovereilleen, koska he tyytyvät elämän välttämättömyyksiin. He voivat jopa nukkua paremmin (Saarnaaja 5:12). He saavat suurta iloa siitä, että he ovat anteliaita (Apostolien teot 20:35). ”Toivo on – – [heissä] runsaana”, ja he tuntevat sisäistä rauhaa ja tyytyväisyyttä (Roomalaisille 15:13; Matteus 6:31, 32). Nämä ovat mittaamattoman arvokkaita siunauksia!

18. Miten Raamatussa kuvaillaan vihollistamme, hänen menetelmiään ja taistelumme luonnetta?

¹⁸ Ne jotka pitävät itsensä Jumalan rakkaudessa, saavat myös hengellisen suojan Saatanaa vastaan, joka haluaa riistää kristityiltä paitsi onnellisuuden myös ikuisen elämän (1. Pietarin kirje 5:8). Paavali sanoi: ”Meillä ei ole kamppailua verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia vastaan.” (Efesolaisille 6:12.) ”Kamppailua” vastaava kreikan sana antaa ymmärtää, ettemme käy taistelua etäältä – ikään kuin kätkössä olevan bunkkerin suojista – vaan ottelemme mies miestä vastaan. Lisäksi sanat ”hallitukset”, ”vallat” ja ”maailmanhallitsijat” osoittavat, että henkimaailmasta tulevat hyökkäykset ovat järjestelmällisiä ja suunnitelmallisia.

19. Kuvaile kristityn hengellistä sota-asua.

¹⁹ Inhimillisistä puutteistamme ja rajoituksistamme huolimatta voimme voittaa tämän taistelun. Miten? Pukemalla yllemme ”Jumalan koko sota-asun” (Efesolaisille 6:13). Tätä sota-asua kuvaillaan seuraavasti Efesolaiskirjeen 6:14–18:ssa: ”Pysykää sen tähden lujina, kupeenne totuuteen vyötettyinä ja yllänne vanhurskauden rintahaarniska ja kenkinä jaloissanne rauhan hyvän uutisen varusteet. Ennen kaikkea ottakaa uskon suuri kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki paholaisen palavat heittoaseet. Ottakaa myös vastaan pelastuksen kypärä [eli toivo] ja hengen miekka, toisin sanoen Jumalan sana, samalla kun kaikin rukoilemisen ja nöyrän pyytämisen muodoin jatkatte rukoilemista joka tilaisuudessa hengessä.”

20. Missä mielessä olemme erilaisessa tilanteessa kuin kirjaimellinen sotilas?

²⁰ Koska hengellinen sota-asu on saatu Jumalalta, se antaa varman suojan, kunhan vain pidämme sen aina yllämme. Kirjaimellisilla sotilailla voi olla pitkiä taukoja taistelujen välillä, mutta kristityt käyvät herkeämätöntä taistelua elämästä ja kuolemasta, kunnes Jumala tuhoaa Saatanan maailman ja heittää syvyyteen kaikki pahat henget (Ilmestys 12:17; 20:1–3). Älä siis anna periksi, jos taistelet heikkouksia tai vääriä haluja vastaan, sillä meidän jokaisen on ”kuritettava lyönnein” itseämme, jotta pysyisimme uskollisina Jehovalle (1. Korinttilaisille 9:27). Meidän pitäisi tosiaankin olla huolissamme, jos emme käy kamppailua!

21. Mikä on ainoa keino selviytyä voittajana hengellisessä sodankäynnissä?

²¹ Emme kuitenkaan voi voittaa tätä taistelua omin voimin. Siksi Paavali muistuttaa, että meidän on tarpeen rukoilla Jehovaa ”joka tilaisuudessa hengessä”. Samalla meidän tulisi kuunnella Jehovaa tutkimalla hänen Sanaansa ja kokoontumalla yhteen ”soturitoveriemme” kanssa aina kun mahdollista, sillä emme käy tätä taistelua yksin (Filemonille 2; Heprealaisille 10:24, 25). Ne jotka ovat uskollisia kaikilla näillä alueilla, selviytyvät voittajina. Lisäksi he pystyvät puolustamaan uskoaan, kun sitä vastaan hyökätään.

22, 23. a) Miksi meidän täytyy olla aina valmiita puolustamaan uskoamme, ja mitä meidän tulisi kysyä itseltämme? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa luvussa?

²² ”Koska ette ole osa maailmasta, – – maailma teitä vihaa”, sanoi Jeesus (Johannes 15:19). Siksi kristittyjen on oltava aina valmiita puolustamaan uskoaan kunnioittavasti ja lempeästi (1. Pietarin kirje 3:15). Kysy itseltäsi: Ymmärränkö, miksi Jehovan todistajat toimivat joskus vastoin yleistä mielipidettä? Kun minun pitäisi toimia tällä tavalla, olenko täysin vakuuttunut siitä, että Raamattu ja uskollinen orjaluokka ovat oikeassa? (Matteus 24:45; Johannes 17:17.) Kun on kyse oikein toimimisesta Jehovan silmissä, olenko valmis olemaan erilainen ja olenko myös ylpeä erilaisuudestani? (Psalmit 34:2; Matteus 10:32, 33.)

²³ Usein halumme pysyä erossa maailmasta joutuu kuitenkin koetukselle salakavalammilla tavoilla. Kuten edeltä kävi ilmi, Saatana esimerkiksi yrittää viekoitella Jehovan palvelijoita maailmallisen viihteen avulla. Miten voimme valita tervehenkistä viihdettä, joka virkistää meitä eikä tahraa omaatuntoamme? Tätä tarkastellaan seuraavassa luvussa.