Hylkää ”valheelliset kertomukset”

 8. a) Miten Saatana yrittää tuhota uskomme nykyään? b) Mistä Paavali varoitti 2. Timoteuksen kirjeen 4:3, 4:ssä?

⁸ Saatana yrittää murtaa nuhteettomuutemme kylvämällä epäilyksiä sen suhteen, mitä meille on opetettu. Nykyään samoin kuin ensimmäisellä vuosisadalla luopiot ja monet muut yrittävät tuhota vilpittömien ihmisten uskon (Galatalaisille 2:4; 5:7, 8). Joskus he levittävät tiedotusvälineissä Jehovan kansan menetelmistä ja vaikuttimista vääristeltyjä tietoja tai jopa suoranaisia valheita. Paavali varoitti, että jotkut käännettäisiin pois totuudesta. Hän kirjoitti: ”Tulee olemaan ajanjakso, jolloin he eivät kestä terveellistä opetusta, vaan omien halujensa mukaan haalivat itselleen opettajia kutkuttamaan heidän korviaan, ja he kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät sitä vastoin syrjään valheellisiin kertomuksiin.” (2. Timoteukselle 4:3, 4.)

 9. Mitä Paavalilla saattoi olla mielessään, kun hän puhui ”valheellisista kertomuksista”?

⁹ Jotkut eivät pitäneet kiinni terveellisten sanojen mallista vaan kiinnostuivat ”valheellisista kertomuksista”. Mitä ne olivat? Paavalin mielessä olivat kenties mielikuvitukselliset tarinat, esimerkiksi ne, jotka sisältyvät Tobiaan apokryfiseen kirjaan.a Valheellisiin kertomuksiin saattoi kuulua myös sensaatiohakuisia ja spekulatiivisia kuulopuheita. Lisäksi ehkä ne, jotka suhtautuivat sallivasti Jumalan normeihin tai olivat kriittisiä seurakunnan valvojia kohtaan, saivat järkeilyllään jotkut menemään ”omien halujensa mukaan” harhaan (3. Johanneksen kirje 9, 10; Juudaan kirje 4). Millaisia kompastuskivet sitten olivatkin, jotkut ilmeisesti asettivat valheet Jumalan sanan totuuksien edelle. He lakkasivat pian harjoittamasta sitä, mitä he olivat oppineet, ja tästä oli hengellistä vahinkoa heille itselleen (2. Pietarin kirje 3:15, 16).

10. Mitä valheellisiin kertomuksiin sisältyy nykyään, ja miten Johannes tähdensi varovaisuuden tarvetta?

¹⁰ Me voimme nykyään välttyä kääntymästä syrjään valheellisiin kertomuksiin, jos olemme tarkkoja ja valikoivia sen suhteen, mitä kuuntelemme ja luemme. Esimerkiksi tiedotusvälineet edistävät usein moraalittomuutta. Monet ihmiset suosivat agnostisismia tai suoranaista ateismia. Raamatun historiallis-kriittisen tutkimuksen harjoittajat pilkkaavat sitä ajatusta, että Raamattu olisi syntynyt Jumalan hengen vaikutuksesta. Lisäksi oman aikamme luopiot yrittävät horjuttaa kristittyjen uskoa kylvämällä epäilyksen siemeniä. Apostoli Johannes varoitti vastaavasta vaarasta, jonka väärät profeetat aiheuttivat ensimmäisellä vuosisadalla: ”Rakkaat, älkää uskoko jokaista henkeytettyä ilmausta, vaan koetelkaa henkeytetyt ilmaukset nähdäksenne, ovatko ne Jumalasta, koska monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.” (1. Johanneksen kirje 4:1.) Meidän täytyy siis pitää varamme.

11. Mikä on yksi tapa koetella, olemmeko uskossa?

¹¹ Paavali kirjoittikin: ”Koetelkaa jatkuvasti, oletteko uskossa.” (2. Korinttilaisille 13:5.) Apostoli kehotti meitä koettelemaan jatkuvasti itseämme saadaksemme selville, pidämmekö kiinni kaikista kristillisistä uskonkäsityksistä. Jos olemme taipuvaisia kuuntelemaan valittajia, meidän on tarpeellista tutkia rukoillen itseämme (Psalmit 139:23, 24). Etsimmekö herkästi vikoja Jehovan palvelijoista? Jos etsimme, niin mistä se johtuu? Olemmeko loukkaantuneet jonkun sanoista tai teoista? Jos olemme, niin näemmekö asiat oikeissa mittasuhteissa? Mikä tahansa tässä asiainjärjestelmässä eteemme tuleva ahdistus on vain väliaikainen (2. Korinttilaisille 4:17). Vaikka kohtaisimmekin jonkin koettelemuksen seurakunnassa, niin miksi meidän pitäisi lakata palvelemasta Jumalaa? Jos jokin asia vaivaa meitä, eikö ole paljon parempi yrittää parhaamme mukaan selvittää se ja jättää se sitten Jehovan käsiin? (Psalmit 4:4; Sananlaskut 3:5, 6; Efesolaisille 4:26.)

12. Miten beroialaiset olivat meille hyvä esimerkki?

¹² Arvostelemisen sijaan meidän tulisi säilyttää hengellisesti terve näkemys siitä tiedosta, jota saamme henkilökohtaisen tutkimisen ja seurakunnan kokousten välityksellä (1. Korinttilaisille 2:14, 15). Ja Jumalan sanan epäilemisen asemesta on paljon viisaampaa säilyttää niiden ensimmäisen vuosisadan beroialaisten asenne, jotka tutkivat tarkasti Raamattua (Apostolien teot 17:10, 11). Toimikaamme sitten oppimamme mukaisesti, hylätkäämme valheelliset kertomukset ja pitäkäämme kiinni totuudesta.

13. Miten saattaisimme tahattomasti levittää valheellisia kertomuksia?

¹³ Meidän on syytä olla varuillamme myös toisenlaisten valheellisten kertomusten suhteen. Etenkin sähköpostin kautta pannaan liikkeelle monia kohujuttuja. On viisasta suhtautua varauksellisesti sellaisiin kertomuksiin, varsinkin jos emme tiedä, mistä aineisto on peräisin. Vaikka jonkin kokemuksen tai kertomuksen olisi lähettänyt hyvämaineinen kristitty, hän ei ehkä tunne omakohtaisesti asioita. Siksi on tärkeää varoa toistamasta tai lähettämästä edelleen vahvistamattomia kertomuksia. Emme varmaankaan haluaisi toistaa ”jumalattomia ja joutavia taruja” eli ”valheellisia kertomuksia, jotka loukkaavat sitä, mikä on pyhää” (1. Timoteukselle 4:7; vuoden 1992 kirkkoraamattu). Koska meillä on myös velvollisuus puhua totta toisillemme, meidän on viisasta välttää kaikkea, mikä saisi meidät vaikkapa vain tahattomasti levittämään perättömiä tietoja (Efesolaisille 4:25).