Nuoret kysyvät:

Miten voin välttää solmimasta läheisiä suhteita vääränlaisiin ihmisiin?

”Aloin viettää aikaa erään koulussa olevan tytön kanssa. – – Hän ei käyttänyt huumeita eikä harrastanut juhlimista eikä irrallisia suhteita. Hän ei edes kiroillut, ja hän sai erittäin hyviä arvosanoja. Mutta hän oli minulle ehdottomasti huonoa seuraa.” (Beverly)a

MIKSI Beverly tuli tähän tulokseen? Nyt hän ymmärtää, että tällä tytöllä oli häneen epäterve vaikutus. Beverly selittää: ”Kun jatkoin hänen kanssaan seurustelua, aloin hänen tavallaan lukea kirjoja, jotka käsittelivät spiritismiä. Kirjoitin jopa sensuuntaisen kertomuksen.”

Myös Melanie-niminen kristitty nuori syyllistyi sopimattomaan käytökseen, mutta häntä taas houkutteli siihen sellainen, joka väitti olevansa kristitty. Mistä voit tietää, olisiko joku todennäköisesti sinulle hyvää seuraa? Onko aina vaarallista olla läheisesti tekemisissä ei-uskovien kanssa? Onko aina turvallista ystävystyä toisiin kristittyihin?

Entä ystävystyminen vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa? Jos harkitset jotakuta aviopuolisoksesi, mistä voit tietää, olisiko tällä ystävyyssuhteella luultavasti sinuun terve vaikutus? Katsotaanpa, mitkä Raamatun periaatteet voivat auttaa vastaamaan näihin kysymyksiin.

Millaiset ystävät ovat hyvää seuraa?

Olisiko Beverlyn pitänyt empiä ystävystymistä koulutoverinsa kanssa siksi, että tämä ei ollut tosi Jumalan palvoja? Tosi kristityt eivät tietenkään oleta, että ihminen on ilman muuta moraaliton, jos hän ei ole uskova. Mutta on syytä olla varovainen, kun on kyse läheisten suhteiden luomisesta. Apostoli Paavali varoitti niitä, jotka kuuluivat ensimmäisellä vuosisadalla Korintin seurakuntaan: ”Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Korinttilaisille 15:33.) Mitä hän tarkoitti?

On hyvin mahdollista, että jotkut Korintin kristityt seurustelivat epikurolaisten kanssa, jotka olivat kreikkalaisen filosofin Epikuroksen seuraajia. Epikuros opetti seuraajiaan olemaan rohkeita ja järkeviä ja noudattamaan itsehillintää ja oikeudenmukaisuutta. Hän ei pitänyt väärää toimintaa suotavana silloinkaan, kun se tapahtui salassa. Miksi siis Paavali piti epikurolaisia ja jopa niitä seurakuntaan kuuluvia, joilla oli samanlaisia käsityksiä kuin epikurolaisilla, ”huonona seurana”?

Epikurolaiset eivät olleet tosi Jumalan palvojia. Koska he eivät uskoneet kuolleiden ylösnousemukseen, he pyrkivät ottamaan kaiken irti nykyisestä elämästä (Apostolien teot 17:18, 19, 32). Ei siksi ole yllättävää, että seurustelu epikurolaisten kanssa oli alkanut heikentää joidenkuiden Korintin seurakuntaan kuuluvien uskoa ylösnousemukseen. Juuri siksi Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 15. luku, jossa Paavali varoittaa huonosta seurasta, on täynnä perusteluja, joiden tarkoitus oli saada nuo varhaiskristityt vakuuttuneiksi ylösnousemustoivon todenmukaisuudesta.

Mikä on asian ydin? Jumalattomillakin ihmisillä voi olla hyviä ominaisuuksia. Mutta jos solmit heidän kanssaan läheisiä ystävyyssuhteita, se vaikuttaa ajatteluusi, uskoosi ja käytökseesi. Siksi Paavali sanoo Toisessa korinttilaiskirjeessä: ”Älkää iestykö epäsuhtaisesti yhteen ei-uskovien kanssa.” (2. Korinttilaisille 6:14–18.)

16-vuotias Fred oppi Paavalin sanoihin sisältyvän viisauden. Aluksi hän suostui menemään mukaan erääseen hankkeeseen, joka ei kuulunut koulun oppimäärään. Tarkoituksena oli lähteä erääseen kehitysmaahan opettamaan sikäläisiä lapsia. Valmistautuessaan koulutovereittensa kanssa matkaa varten hän kuitenkin muutti mielensä. Hän sanoi: ”Tajusin, että hengellisyyteni kärsisi, jos viettäisin niin paljon aikaa heidän seurassaan.” Niinpä Fred päätti sanoutua irti hankkeesta ja auttaa vähäosaisia muulla tavoin.

Ystävyyssuhteet toisiin kristittyihin

Mitä sitten voidaan sanoa ystävyyssuhteista kristillisen seurakunnan sisäpuolella? Paavali varoitti nuorta Timoteus-nimistä miestä: ”Suuressa talossa ei ole ainoastaan kullasta ja hopeasta vaan myös puusta ja savesta tehtyjä astioita, ja muutamat kunniallista tarkoitusta varten mutta toiset kunniatonta tarkoitusta varten. Jos sen tähden joku pysyy erossa jälkimmäisistä, hän tulee olemaan astia kunniallista tarkoitusta varten, pyhitetty, omistajalleen hyödyllinen, kaikkeen hyvään työhön valmistautunut.” (2. Timoteukselle 2:20, 21.) Paavali siis sanoi kiertelemättä, että kristittyjenkin keskuudessa voi olla joitakuita, jotka eivät elä kunniallisesti, ja hän sanoi aivan yhtä suoraan, että Timoteuksen tuli pysyä erossa heistä.

Merkitseekö tämä sitä, että sinun tulisi suhtautua epäluuloisesti toisiin kristittyihin? Ei. Eikä se merkitse sitäkään, että sinun pitäisi odottaa ystäviltäsi täydellisyyttä (Saarnaaja 7:16–18). Mutta pelkästään se, että joku käy kristillisissä kokouksissa tai että hänen vanhempansa osallistuvat innokkaasti seurakunnan toimintaan, ei merkitse sitä, että hänen kanssaan kannattaa solmia läheinen ystävyys.

”Jo menettelytavoillaan poika [tai tyttö] tekee tunnetuksi, onko hänen toimintansa puhdasta ja rehtiä”, sanotaan Sananlaskujen 20:11:ssä. Sinun on siksi viisasta kysyä itseltäsi: Pitääkö kyseinen henkilö suhdetta Jehovaan elämänsä tärkeimpänä asiana? Vai onko nähtävissä merkkejä siitä, että ”maailman henki” vaikuttaa hänen ajatteluunsa ja asenteisiinsa? (1. Korinttilaisille 2:12; Efesolaisille 2:2.) Kasvattaako hänen seurassaan oleminen haluasi palvoa Jehovaa?

Jos valitset ystäviksesi niitä, jotka rakastavat syvästi Jehovaa ja hengellisiä asioita, et ainoastaan välty ongelmilta vaan saat myös enemmän voimaa palvella Jumalaa. Paavali sanoi Timoteukselle: ”Pyri vanhurskauteen, uskoon, rakkauteen, rauhaan yhdessä niiden kanssa, jotka huutavat avukseen Herraa puhtaasta sydämestä.” (2. Timoteukselle 2:22.)

Ystävyys vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa

Jos olet täysi-ikäinen ja haluat avioitua, oletko miettinyt, miten edellä mainittujen periaatteiden pitäisi vaikuttaa puolison valintaan? Voit tuntea vetoa johonkin puolisoehdokkaaseen monista syistä, mutta mikään niistä ei ole yhtä tärkeä kuin hänen hengellinen tilansa.

Siksi Raamattu varoittaa toistuvasti avioitumasta sellaisen kanssa, joka ei ole ”Herrassa” (1. Korinttilaisille 7:39; 5. Mooseksen kirja 7:3, 4; Nehemia 13:25). Jotkut ei-uskovat voivat kyllä olla vastuuntuntoisia, kunnollisia ja huolehtivaisia, mutta heillä ei ole samanlaista motivaatiota kuin sinulla kehittää näitä ominaisuuksia ja pitää vuosien mittaan kiinni avioliitosta.

Toisaalta sellainen, joka on vihkiytynyt Jehovalle ja on uskollinen hänelle, pyrkii tietoisesti kehittämään ja vaalimaan kristillisiä ominaisuuksia, tuli mitä tuli. Hän ymmärtää, että Raamatussa liitetään toisiinsa puolison rakastaminen ja hyvä suhde Jehovaan (Efesolaisille 5:28, 33; 1. Pietarin kirje 3:7). Kun siis molemmat puolisot rakastavat Jehovaa, heillä on voimakkain mahdollinen kannustin pysyä uskollisena toisilleen.

Tarkoittaako tämä sitä, että avioliitto onnistuu varmasti, jos molemmat puolisot ovat uskovia? Ei tarkoita. Jos esimerkiksi avioituisit sellaisen kanssa, jonka kiinnostus hengellisiä asioita kohtaan on vähäistä, mitä voisi tapahtua? Koska hengellisesti heikon edellytykset vastustaa nykyistä järjestelmää ovat huonot, hän voisi ajautua helposti kristillisen seurakunnan ulkopuolelle (Filippiläisille 3:18; 1. Johanneksen kirje 2:19). Kuvittele, millaisia sydänsuruja ja aviollisia ongelmia kohtaisit, jos puolisosi kietoutuisi ”maailman saastutuksiin” (2. Pietarin kirje 2:20).

Ennen kuin solmit jonkun kanssa suhteen, joka voisi johtaa avioliittoon, kysy itseltäsi: Onko hän osoittanut olevansa hengellinen ihminen? Näyttääkö hän hyvää esimerkkiä kristillisestä elämäntavasta? Onko hän juurtunut hyvin Raamatun totuuteen, vai tarvitseeko hän vielä aikaa hengellistä kasvua varten? Oletko vakuuttunut siitä, että rakkaus Jehovaan on suurin hänen elämäänsä vaikuttava voima? Tieto siitä, että henkilöllä on hyvä maine, on avuksi. Viime kädessä sinun täytyy kuitenkin vakuuttua siitä, että se, josta olet kiinnostunut, on omistautunut Jehovalle ja että hänestä tulee todennäköisesti hyvä aviopuoliso.

Sinun on myös hyvä muistaa, että ne, joita kiinnostavat ”vääränlaiset ihmiset”, kiinnostuvat ensin vääränlaisista asioista, esimerkiksi sellaisesta viihteestä tai toiminnasta, joka on jollain tavalla sopimatonta. Seurakunnan esimerkilliset nuoret eivät harrastaisi kanssasi sellaista. Tutki siis sydäntäsi.

Jos havaitset, että sydämesi tarvitsee kuritusta, älä vaivu epätoivoon. Sydäntä voi kurittaa (Sananlaskut 23:12). Asia voidaan kiteyttää seuraavasti: Mitä todella haluat? Haluatko, että sinua vetää puoleensa se, mikä on hyvää, ja ne, jotka harjoittavat sitä? Jehovan avulla voit kehittää tällaisen sydämen (Psalmit 97:10). Kun lisäksi valmennat havaintokykyäsi erottamaan oikean väärästä, huomaat, että sinun on helpompi ratkaista, ketkä ovat tervehenkistä, rakentavaa seuraa (Heprealaisille 5:14).

[Alaviite]

[Kuva s. 26]

Hyvät toverit vaikuttavat hengellisyyteesi myönteisesti