7. Miten Paavali neuvoi suhtautumaan kristittyihin valvojiin?

⁷ Taivaalliset Paimenemme Jehova Jumala ja Jeesus Kristus ovat asettaneet alipaimenet vastuuasemiin seurakunnassa ja odottavat, että tottelemme heitä ja alistumme heidän johtoonsa (1. Pietarin kirje 5:5). Paavali kirjoitti henkeytettynä: ”Muistakaa niitä, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa, ja tarkastellessanne, millaiseksi heidän käytöksensä osoittautuu, jäljitelkää heidän uskoaan. Olkaa tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja olkaa alistuvaisia, sillä he valvovat teidän sielujanne sellaisina, jotka tulevat tekemään tilin, jotta he voisivat tehdä sitä iloiten eikä huokaillen, sillä tämä olisi teille vahingollista.” (Heprealaisille 13:7, 17.)

8. Mitä Paavali kehottaa meitä ”tarkastelemaan”, ja millä tavalla meidän pitäisi ”olla tottelevaisia”?

⁸ Huomaa, että Paavali kehottaa meitä ”tarkastelemaan” eli harkitsemaan huolellisesti sitä, millaiseksi vanhinten uskollinen ”käytös osoittautuu”, ja jäljittelemään tällaisia uskon esimerkkejä. Lisäksi hän neuvoo meitä olemaan tottelevaisia näille nimitetyille miehille ja alistumaan heidän ohjaukseensa. Raamatunoppinut R. T. France selittää, että tässä sanoilla ”olkaa tottelevaisia” käännetty alkuperäinen kreikan sana ei ole ”tavallinen tottelevaisuudesta käytetty sana, vaan se merkitsee kirjaimellisesti ’olkaa vakuuttuneita’ ja ilmaisee, että heidän johtonsa hyväksytään halukkaasti”. Emme tottele vanhimpia vain siksi, että Jumalan sana kehottaa meitä tekemään niin, vaan myös siksi, että olemme vakuuttuneita siitä, että heillä on sydämellään Valtakunnan edut ja meidän parhaamme. Olemme totisesti onnellisia, jos hyväksymme halukkaasti heidän johtonsa.

9. Miksi meidän on tarpeellista olla paitsi tottelevaisia myös alistuvaisia?

⁹ Entä jos emme jossakin tapauksessa ole varmoja siitä, että vanhinten ohjausta noudattamalla päästään parhaaseen tulokseen? Silloin meiltä vaaditaan alistuvaisuutta. On helppo totella, kun kaikki on selvää ja olemme asioista samaa mieltä. Mutta todellista alistuvaisuutta ilmaisemme antaessamme myöten silloinkin, kun emme ymmärrä saamaamme ohjausta. Pietari, josta tuli myöhemmin apostoli, osoitti tällaista alistuvaisuutta (Luukas 5:4, 5).

12. Miten vanhimmat valvovat sielujamme?

¹² Toinen syy olla yhteistoiminnassa kristittyjen valvojien kanssa on se, että he ”valvovat – – [meidän] sielujamme”. Jos he huomaavat asenteessamme tai käytöksessämme jotakin, mikä voisi vaarantaa hengellisyytemme, he antavat meille nopeasti tarpeellisia neuvoja palauttaakseen meidät kohdallemme (Galatalaisille 6:1). Verbillä ”valvoa” käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’pidättyä unesta’. Erään raamatunoppineen mukaan se ”tuo mieleen paimenen herpaantumattoman valppauden”. Vanhimmat säilyttävät hengellisen valppauden ja saattavat jopa viettää unettomia öitä kantaessaan huolta hengellisestä hyvinvoinnistamme. Eikö meidän pitäisi olla halukkaasti yhteistoiminnassa tällaisten rakkaudellisten alipaimenten kanssa, jotka jäljittelevät parhaansa mukaan Jeesuksen Kristuksen, ”suuren lampaiden paimenen”, hellää huolenpitoa? (Heprealaisille 13:20.)

13. Kenelle ja millä tavoin valvojat ja kaikki kristityt ovat tilivelvollisia?

¹³ Kolmas syy olla halukkaasti yhteistoiminnassa valvojien kanssa on se, että he valvovat meitä ”sellaisina, jotka tulevat tekemään tilin”. He muistavat, että he ovat alipaimenia ja palvelevat taivaallisten Paimenten, Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa (Hesekiel 34:22–24). Jehova omistaa lampaat, jotka ”hän osti omansa verellä”, ja pitää nimitettyjä valvojia tilivelvollisina: heidän on kohdeltava laumaa ”hellästi” (Apostolien teot 20:28, 29). Me kaikki olemme vastuussa Jehovalle siitä, miten suhtaudumme hänen ohjaukseensa (Roomalaisille 14:10–12). Tottelevaisuutemme nimitetyille vanhimmille todistaa lisäksi, että olemme alamaisia Kristukselle, seurakunnan Päälle (Kolossalaisille 2:19).

14. Mikä voisi saada kristityt valvojat hoitamaan tehtäviään ”huokaillen”, ja mihin se johtaisi?

¹⁴ Paavali esitti neljännen syyn siihen, että meidän pitäisi olla nöyrästi alamaisia kristityille valvojille, kun hän kirjoitti: ”Jotta he voisivat tehdä sitä iloiten eikä huokaillen, sillä tämä olisi teille vahingollista.” (Heprealaisille 13:17.) Kristityt vanhimmat kantavat monien tärkeiden tehtäviensä vuoksi raskasta kuormaa. Heidän täytyy opettaa, paimentaa, ottaa johto saarnaamistyössä, kasvattaa perhettään ja käsitellä seurakunnan ongelmia. (2. Korinttilaisille 11:28, 29.) Jos emme ole yhteistoiminnassa heidän kanssaan, me vain lisäämme heidän kuormaansa. Se saisi heidät ”huokailemaan”. Vastahakoisuutemme herättäisi tyytymättömyyttä Jehovassa ja voisi koitua vahingoksemme. Kun toisaalta osoitamme oikeaa kunnioitusta ja olemme yhteistoiminnassa vanhinten kanssa, he voivat hoitaa velvollisuutensa iloiten. Tämä edistää yksimielisyyttä, ja voimme jatkaa iloisina Valtakunnan saarnaamista. (Roomalaisille 15:5, 6.)