Merkitköön sanasi kyllä ’kyllä’

 1. Mitä Jeesus sanoi valojen vannomisesta ja miksi?

TOSI kristittyjen ei yleensä tarvitse vahvistaa valalla sitä, että he puhuvat totta. He noudattavat Jeesuksen ohjetta: ”Merkitköön vain teidän sananne kyllä ’kyllä’.” Hän tarkoitti, että ihmisen tulee pitää sanansa. Jeesus oli tätä ennen sanonut: ”Älkää vannoko ensinkään.” Hän paheksui monien tapaa ”ylittää” sanansa kyllä tai ei eli vannoa toistuvasti arkisissa keskusteluissaan tekevänsä sitä tai tätä, vaikkei heillä ole edes aikomusta täyttää lupaustaan. Näin menettelevä ihminen saattaa osoittaa, ettei häneen voida todellisuudessa luottaa ja että hän on siksi ”paholaisen” vaikutuksen alainen. (Lue Matteuksen 5:33–37.)

 2. Selitä, miksi ei aina ole väärin vannoa valoja.

² Jeesuksen sanat eivät merkitse sitä, että valojen vannominen olisi aina väärin. Kuten totesimme edellisessä kirjoituksessa, Jehova Jumala ja hänen vanhurskas palvelijansa Abraham antoivat valoja tärkeiden asioiden johdosta. Jumalan laki vaati myös tekemään valan joidenkin kiistojen selvittämiseksi (2. Moos. 22:10, 11; 4. Moos. 5:21, 22). Kristitynkin on ehkä vannottava puhuvansa totta, kun hän on todistajana oikeudessa. Tai joku kristitty voi joskus harvoin nähdä tarpeelliseksi vannoa valan saadakseen toiset vakuuttuneiksi aikomuksistaan tai jonkin asian ratkaisemiseksi. Kun ylimmäinen pappi vannotti Jeesusta, tämä ei vastustanut sitä vaan antoi juutalaiselle sanhedrinille totuudenmukaisen vastauksen (Matt. 26:63, 64). Jeesuksen ei ollut tarpeen tehdä kenellekään valaa, koska hän puhui aina totta. Silti hän korosti usein sanomansa luotettavuutta aloittamalla esityksensä tällä ainutlaatuisella tavalla: ”Totta totisesti [kirjaimellisesti: ’Totisesti, totisesti’, alav.] minä sanon teille.” (Joh. 1:51; 13:16, 20, 21, 38.) Katsotaanpa, mitä muuta voimme oppia Jeesuksesta, Paavalista ja muista, joiden sana kyllä merkitsi ’kyllä’.

 3. Mitä Jeesus lupasi rukouksessa, ja miten hänen taivaallinen Isänsä vastasi?

³ ”Katso! Olen tullut – – tekemään sinun tahtosi, oi Jumala.” (Hepr. 10:7.) Näillä merkityksellisillä sanoilla Jeesus lupasi Jumalalle, että hän toteuttaisi kaiken, mitä oli ennustettu luvatusta Siemenestä – jopa antaisi Saatanan murskata hänen kantapäänsä (1. Moos. 3:15). Yksikään toinen ihminen ei ole koskaan tarjoutunut kantamaan niin raskasta vastuuta. Jehova ilmoitti taivaasta luottavansa täysin Poikaansa, vaikka ei vaatinutkaan Jeesusta vannomaan, että tämä pitäisi sanansa (Luuk. 3:21, 22).

 4. Missä määrin Jeesuksen sana kyllä merkitsi ’kyllä’?

⁴ Jeesuksen sana kyllä merkitsi ’kyllä’, koska hän toimi aina sanojensa mukaisesti. Hän ei antanut minkään viedä huomiota Isältä saadusta tehtävästä saarnata Valtakunnan hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia kaikista, jotka Jumala veti hänen luokseen (Joh. 6:44). Raamattu vahvistaa, kuinka totuudellinen Jeesus oli, kun se sanoo: ”Olipa Jumalan lupauksia miten paljon tahansa, niistä on tullut ’kyllä’ hänen välityksellään.” (2. Kor. 1:20.) Jeesus on paras esimerkki ihmisestä, joka osoittautui uskolliseksi sille, mitä hän oli luvannut Isälleen. Tarkastelemme seuraavaksi henkilöä, joka teki kaikkensa jäljitelläkseen Jeesusta.

 5. Missä asiassa apostoli Paavali näytti hyvää esimerkkiä?

⁵ ”Mitä minun pitää tehdä, Herra?” (Apt. 22:10.) Näillä vilpittömillä sanoilla Saul vastasi kirkastetulle Herralle Jeesukselle, joka ilmestyi hänelle näyssä saadakseen hänet lopettamaan kristittyjen vainoamisen. Tämä kohtaaminen johti siihen, että Saul katui nöyrästi aiempaa menettelyään, meni kasteelle ja otti vastaan erikoistehtävän viedä hyvää uutista Jeesuksesta kansakunnille. Tuosta ajasta aina kuolemaansa saakka Saul, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Paavalina, nimitti jatkuvasti Jeesusta ”Herrakseen” ja totteli häntä. (Apt. 22:6–16; 2. Kor. 4:5; 2. Tim. 4:8.) Paavali ei ollut niiden kaltainen, joista Jeesus sanoi: ”Miksi te kutsutte minua: ’Herra! Herra!’, mutta ette tee mitä sanon?” (Luuk. 6:46.) Jeesus odottaa kaikkien niiden, jotka hyväksyvät hänet Herrakseen, olevan sanansa mittaisia, kuten apostoli Paavali oli.

 6, 7. a) Miksi Paavali viivytti Korinttiin menoaan, ja minkä vuoksi hänen luotettavuuttaan ei ollut syytä epäillä? b) Miten meidän tulisi suhtautua niihin, joiden tehtävänä on ottaa johto keskuudessamme?

⁶ Paavali levitti innokkaasti Valtakunnan sanomaa eri puolille Vähää-Aasiaa ja edelleen Eurooppaan. Hän perusti seurakuntia ja vieraili monissa niistä uudelleen. Joskus hän näki tarpeelliseksi vahvistaa valalla sen todenmukaisuuden, mitä hän kirjoitti (Gal. 1:20). Kun jotkut Korintissa syyttivät Paavalia epäluotettavaksi, hän sanoi puolustuksekseen: ”Jumalaan voidaan luottaa, ettei meidän teille esittämämme puhe ole ’kyllä’ ja silti ’ei’.” (2. Kor. 1:18.) Näitä sanoja kirjoittaessaan Paavali oli lähtenyt Efesoksesta ja kulki Makedonian kautta kohti Korinttia. Hän oli alun perin suunnitellut käydä uudelleen Korintissa ennen Makedoniaan menoa (2. Kor. 1:15, 16). Mutta kuten nykyisetkin matkavalvojat tietävät, matkareittejä täytyy joskus muuttaa. Tällaisia muutoksia ei tehdä vähäpätöisten, itsekkäiden syiden vuoksi vaan tilanteen pakosta. Paavali viivytti suunnittelemaansa vierailua Korinttiin sikäläisen seurakunnan edun vuoksi. Miten niin?

⁷ Jonkin aikaa alkuperäisten suunnitelmiensa tekemisen jälkeen Paavali sai levottomuutta herättäviä uutisia, joiden mukaan Korintissa suvaittiin eripuraisuutta ja moraalittomuutta (1. Kor. 1:11; 5:1). Oikaistakseen tilanteen Paavali esitti 1. Korinttilaiskirjeessä vakavia neuvoja. Sitten hän ei purjehtinutkaan suoraan Efesoksesta Korinttiin vaan päätti antaa veljilleen aikaa neuvojen soveltamiseen, jotta kun hän lopulta saapuisi, hänen vierailunsa olisi rohkaisevampi. Paavali vakuutti toisessa kirjeessään, että hän oli muuttanut suunnitelmansa juuri tästä syystä. Hän kirjoitti: ”Minä kutsun Jumalan todistajaksi omaa sieluani vastaan, että teitä säästääkseni en ole vielä tullut Korinttiin.” (2. Kor. 1:23.) Älkäämme koskaan olko Paavalin arvostelijoiden kaltaisia vaan osoittakaamme syvää kunnioitusta niitä kohtaan, joiden tehtävänä on ottaa johto keskuudessamme. Meidän on viisasta jäljitellä Paavalia niin kuin hän jäljitteli Kristusta. (1. Kor. 11:1; Hepr. 13:7.)

 8. Miksi Rebekka on meille hyvä malli?

⁸ ”Haluan.” (1. Moos. 24:58.) Näin vastasi Rebekka, kun hänen äitinsä ja veljensä kysyivät, haluaako hän tulla Abrahamin pojan Iisakin vaimoksi. Hänen piti lähteä tuona päivänä kotoa ja matkustaa vieraan ihmisen kanssa yli 800 kilometrin päähän. (1. Moos. 24:50–58.) Rebekan sana kyllä merkitsi ’kyllä’, ja hän osoittautui uskolliseksi, Jumalaa pelkääväksi vaimoksi Iisakille. Lopun elämäänsä hän asui teltoissa muukalaisena Luvatussa maassa. Hänen uskollisuutensa palkittiin siten, että hänestä tuli luvatun Siemenen, Jeesuksen Kristuksen, esiäiti. (Hepr. 11:9, 13.)

 9. Miten Ruut osoittautui sanansa mittaiseksi?

⁹ ”Ei, vaan sinun kanssasi me palaamme kansasi luo.” (Ruut 1:10.) Näin vakuuttelivat moabilaiset lesket Ruut ja Orpa leskeksi jääneelle anopilleen Noomille, joka oli matkalla Moabista takaisin Betlehemiin. Noomin pyynnöt saivat Orpan palaamaan kotimaahansa. Mutta Ruutin sana ei merkitsi ’ei’. (Lue Ruutin 1:16, 17.) Hän pysyi uskollisesti Noomin rinnalla ja jätti iäksi taakseen sukulaisensa ja Moabin väärän uskonnon. Hän palvoi Jehovaa kuolemaansa saakka, ja hänet palkittiin. Ruut olikin yksi niistä vain viidestä naisesta, jotka Matteus mainitsi Kristuksen sukuluettelossa (Matt. 1:1, 3, 5, 6, 16).

10. Miksi Jesaja oli hyvä esimerkki meille?

¹⁰ ”Tässä minä olen! Lähetä minut.” (Jes. 6:8.) Ennen näiden sanojen lausumista Jesaja näki loistoisan näyn Jehovasta, joka istui valtaistuimellaan. Katsellessaan tätä Jesaja kuuli Jehovan kysyvän: ”Kenet minä lähetän, ja kuka menee meidän puolestamme?” Jehova pyysi, että joku veisi häneltä sanoman hänen uppiniskaiselle kansalleen. Jesajan sana kyllä merkitsi ’kyllä’. Hän palveli yli 46 vuoden ajan uskollisesti profeettana ja julisti voimakkaita tuomiosanomia samoin kuin suurenmoisia lupauksia tosi palvonnan ennallistamisesta.

11. a) Miksi meidän on hyvin tärkeää pitää sanamme? b) Ketkä ovat varoittavia esimerkkejä sanansa rikkomisesta?

¹¹ Miksi Jehova on kirjoituttanut edellä mainitut esimerkit Sanaansa? Entä miten tärkeää on, että sanamme kyllä merkitsee ’kyllä’? Raamatun selvän varoituksen mukaan ne, jotka ovat ”petollisia sopimusten suhteen”, ”ansaitsevat kuoleman” (Room. 1:31, 32). Egyptin farao, Juudan kuningas Sidkia sekä Ananias ja Safira kuuluvat Raamatussa mainittuihin henkilöihin, joiden sana kyllä ei merkinnyt ’kyllä’. Heille kaikille kävi huonosti, ja he ovat meille varoittavia esimerkkejä. (2. Moos. 9:27, 28, 34, 35; Hes. 17:13–15, 19, 20; Apt. 5:1–10.)

12. Mikä auttaa meitä pitämään sanamme?

¹² Koska elämme ”viimeisiä päiviä”, monet ympärillämme olevista ihmisistä ovat ”uskottomia” ja ”heillä on jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden” (2. Tim. 3:1–5). Meidän täytyy parhaamme mukaan karttaa tällaista huonoa seuraa. Sen sijaan kokoonnumme säännöllisesti niiden kanssa, jotka haluavat sanansa kyllä aina merkitsevän ’kyllä’ (Hepr. 10:24, 25).

13. Mikä on tärkein lupaus, jonka Jeesuksen Kristuksen seuraaja antaa?

¹³ Tärkein lupaus, jonka ihminen tekee, koskee hänen vihkiytymistään Jumalalle. Niiltä, jotka haluavat olla Jeesuksen opetuslapsia, kysytään kolme eri kertaa, tahtovatko he tosiaan tehdä niin kuin heiltä odotetaan (Matt. 16:24). Kun kaksi vanhinta puhuu kastamattomaksi julistajaksi aikovan henkilön kanssa, he kysyvät, haluaako hän todella olla Jehovan todistaja. Myöhemmin kun henkilö on edistynyt hengellisesti ja toivoo pääsevänsä kasteelle, vanhimmat keskustelevat hänen kanssaan ja kysyvät: ”Oletko sinä vihkiytynyt Jehovalle rukouksessa?” Vielä kastepäivänä jokaiselta kastettavalta kysytään: ”Oletko Jeesuksen Kristuksen uhrin perusteella katunut syntejäsi ja vihkiytynyt Jehovalle tehdäksesi hänen tahtonsa?” Nämä uudet sanovat todistajien edessä ”kyllä” eli lupaavat palvella Jumalaa ikuisesti.

14. Mitä meidän tulisi aika ajoin kysyä itseltämme?

¹⁴ Onpa sinut kastettu hiljattain tai oletpa palvellut Jumalaa kymmenet vuodet, sinun tulee aika ajoin kysyä itseltäsi: Jäljittelenkö Jeesusta elämällä jatkuvasti tärkeimmän lupaukseni mukaisesti? Tottelenko edelleen Jeesusta pitämällä saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen tärkeimmällä sijalla elämässäni? (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 13:5.)

15. Millä elämän alueilla on tärkeää, että sanamme kyllä merkitsee ’kyllä’?

¹⁵ Elääksemme vihkiytymislupauksemme mukaisesti meidän täytyy olla uskollisia myös muissa tärkeissä asioissa. Esimerkiksi jos olet naimisissa, pidä lupauksesi rakastaa ja hellästi vaalia aviopuolisoasi. Mikäli olet tehnyt liikesopimuksen tai täyttänyt anomuksen johonkin teokraattiseen erikoistehtävään, toimi lupauksesi mukaan. Oletko ottanut vastaan kutsun aterialle jonkun vähävaraisen luo? Älä siinä tapauksessa peru sopimusta, vaikka saisit houkuttelevamman kutsun. Jos olet luvannut käydä uudelleen jonkun talosta-taloon-palveluksessa tapaamasi ihmisen luona, sanasi kyllä tulee merkitä ’kyllä’. Silloin Jehova siunaa palvelustasi. (Lue Luukkaan 16:10.)

16. Mitä meidän tulisi tehdä, jos olemme rikkoneet lupauksemme?

¹⁶ Raamatussa sanotaan, että koska olemme epätäydellisiä, ”me kaikki kompastumme monta kertaa”, varsinkin kielemme käytössä (Jaak. 3:2). Mitä meidän tulisi tehdä, jos huomaamme rikkoneemme lupauksemme? Jumalan Israelille antamassa laissa oli armollinen järjestely ihmisille, jotka olivat ”puhuneet ajattelemattomasti” (3. Moos. 5:4–7, 11). Tällaiseen syntiin syyllistyneitä kristittyjäkin varten on olemassa rakkaudellinen järjestely. Jos tunnustamme syntimme Jehovalle, hän antaa meille armollisesti anteeksi Ylimmäisen Pappimme, Jeesuksen Kristuksen, sovitusuhrin perusteella (1. Joh. 2:1, 2). Pysyäksemme Jumalan suosiossa meidän täytyy kuitenkin osoittaa katumuksemme olevan aitoa. Niinpä emme saa pitää tapanamme rikkoa lupauksiamme. Haluamme myös pyrkiä parhaamme mukaan hyvittämään vahingon, jonka olemme ajattelemattomalla puheellamme saattaneet aiheuttaa (Sananl. 6:2, 3). On tietysti paljon parempi harkita asioita huolellisesti, jottemme tekisi lupauksia, joita emme pysty täyttämään. (Lue Saarnaajan 5:2.)

17, 18. Mikä suurenmoinen tulevaisuus odottaa kaikkia, jotka pyrkivät siihen, että heidän sanansa kyllä merkitsee ’kyllä’?

¹⁷ Suurenmoinen tulevaisuus odottaa kaikkia Jehovan palvojia, jotka pyrkivät siihen, että heidän sanansa kyllä merkitsee ’kyllä’. 144 000 voideltua saavat elämän kuolemattomina taivaassa, missä he tulevat olemaan Jeesuksen rinnalla hänen Valtakunnassaan ja ”hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta” (Ilm. 20:6). Lukemattomat miljoonat muut hyötyvät Kristuksen valtakuntahallituksesta maallisessa paratiisissa. Siellä heitä autetaan kasvamaan fyysiseen ja henkiseen täydellisyyteen. (Ilm. 21:3–5.)

¹⁸ Jeesuksen tuhatvuotisen hallituskauden päätyttyä on loppukoetus. Niillä, jotka osoittautuvat siinä uskollisiksi, ei ole enää koskaan syytä epäillä kenenkään lupauksia. (Ilm. 20:7–10.) Jokainen sana kyllä tulee merkitsemään ’kyllä’ ja ei ’ei’. Kaikki jäljittelevät silloin täydellisesti Jehovaa, rakastavaa taivaallista Isäämme, joka on ”totuuden Jumala” (Ps. 31:5).