Jumalan lapsille koittaa pian loistoisa vapaus

”Luomakunta alistettiin turhuuteen – – sen toivon varaan, että itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen.” (ROOMALAISILLE 8:20, 21)

1. Miten Jeesuksen uhrista annettiin esikuva sovituspäivänä?

JEHOVA antoi ainosyntyisen Poikansa lunastusuhriksi, joka avasi tien taivaalliseen elämään 144 000 ihmiselle ja ikuisiin maallisiin odotteisiin muulle ihmiskunnalle (1. Johanneksen kirje 2:1, 2). Kuten edellisessä kirjoituksessa mainittiin, Jeesuksen uhrista hengestä siinneiden puolesta annettiin esikuva, kun Israelin ylimmäinen pappi uhrasi vuotuisena sovituspäivänä sonnin syntiuhriksi itsensä, huonekuntansa ja Leevin heimon puolesta. Samana päivänä hän uhrasi vuohen syntiuhriksi kaikkien muiden israelilaisten puolesta, samoin kuin Kristuksen uhri hyödyttää ihmiskuntaa yleensä. Elävä vuohi kantoi vertauskuvallisesti pois kansan menneenä vuonna tekemät yhteiset synnit ja katosi erämaahan.a (3. Mooseksen kirja 16:7–15, 20–22, 26.)

2, 3. Mitä Roomalaiskirjeen 8:20, 21:een muistiin merkityillä Paavalin sanoilla tarkoitetaan?

² Hahmoteltuaan niiden ihmisten toivon, joista tulisi taivaallisia ”Jumalan poikia”, apostoli Paavali sanoi: ”Luomakunta kaipaa hartaan odotuksen vallassa Jumalan poikien ilmi tulemista. Sillä luomakunta alistettiin turhuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan alistajan toimesta, sen toivon varaan, että itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen.” (Roomalaisille 8:14, 17, 19–21.) Mitä nämä sanat merkitsevät?

³ Kun esi-isämme Aadam luotiin täydelliseksi ihmiseksi, hän oli ”Jumalan poika” eli lapsi (Luukas 3:38). Hän joutui synninteon vuoksi ”turmeltuvuuden orjuuteen” ja siirsi tämän tilan ihmissuvulle (Roomalaisille 5:12). Jumala salli ihmisten syntyä sellaiseen tilaan, että heidän edessään oli perityn epätäydellisyytensä vuoksi ”turhuus”, mutta hän antoi ”siemenen”, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä toivon (1. Mooseksen kirja 3:15; 22:18; Galatalaisille 3:16). Ilmestyksen 21:1–4:ssä viitataan aikaan, jolloin ’kuolemaa, surua, valitushuutoa ja kipua ei enää ole’. Koska tämä on lupaus ”ihmisille”, voimme olla varmoja siitä, että Valtakunnan hallinnon alaisuudessa elävä uusi maallinen ihmisyhteiskunta saatetaan mieleltään ja ruumiiltaan täysin terveeksi ja että nuo ihmiset saavat elää ikuisesti maallisina ”Jumalan lapsina”. Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana tottelevaiset ihmiset ”vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta”. Kun he ovat osoittautuneet uskollisiksi Jehovalle loppukoetuksen aikana, he ovat ikuisesti vapaita peritystä synnistä ja kuolemasta (Ilmestys 20:7–10). Maan päällä olevat saavat silloin ”Jumalan lasten loistoisan vapauden”.

He sanovat: ”Tule!”

4. Mitä merkitsee se, että ’ottaa elämän vettä ilmaiseksi’?

⁴ Miten suurenmoinen toivo asetetaankaan ihmiskunnan eteen! Ei ihme, että vielä maan päällä olevat hengestä siinneet kristityt johtavat palavan innokkaasti siitä kertomista toisille! Koska voideltuun jäännökseen kuuluvista tulee osa kirkastetun Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, ”morsianta”, he ovat mukana täyttämässä seuraavia profeetallisia sanoja: ”Henki ja morsian sanovat jatkuvasti: ’Tule!’ Ja joka kuulee, sanokoon: ’Tule!’ Ja joka janoaa, tulkoon; joka tahtoo, ottakoon elämän vettä ilmaiseksi.” (Ilmestys 21:2, 9; 22:1, 2, 17.) Jeesuksen lunastusuhrin hyöty ei toisiaankaan rajoitu 144 000 voideltuun. Jumalan henki toimii jatkuvasti vielä maan päällä olevien morsianluokan jäsenten välityksellä, kun esitetään kutsua ”Tule”. Sitä joka kuulee ja joka janoaa vanhurskautta, kehotetaan sanomaan: ”Tule” ja näin käyttämään hyväkseen Jehovan runsaskätistä pelastusjärjestelyä.

5. Keistä keskuudessaan olevista ihmisistä Jehovan todistajat ovat onnellisia?

⁵ Jehovan todistajat uskovat Jumalan järjestelyyn elämän saamiseksi Jeesuksen Kristuksen välityksellä (Apostolien teot 4:12). He ovat onnellisia keskuudessaan olevista rehellissydämisistä ihmisistä, jotka haluavat saada tietoa Jumalan tarkoituksista ja tehdä hänen tahtonsa. Heidän valtakunnansalinsa ovat avoinna kaikille, jotka tahtovat ’tulla ja ottaa elämän vettä ilmaiseksi’ tänä ”lopun aikana” (Daniel 12:4).

Muutoksia ajan myötä

6. Miten Jumalan henki on toiminut Jehovan palvelijoissa eri ajanjaksoina?

⁶ Jumalalla on aikansa toteuttaa tarkoituksensa, ja tämä vaikuttaa siihen, mitä hän tekee ihmisten suhteen (Saarnaaja 3:1; Apostolien teot 1:7). Vaikka Jumalan henki tuli hänen esikristillisinä aikoina eläneiden palvelijoidensa päälle, heitä ei siitetty hänen hengellisiksi pojikseen. Jeesuksesta lähtien oli kuitenkin tullut Jehovan aika siittää vihkiytyneitä miehiä ja naisia pyhän hengen avulla saamaan taivaallinen perintö. Entä meidän päivinämme? Sama henki toimii Jeesuksen ”muissa lampaissa”, mutta se ei herätä heissä taivaalliseen elämään kohdistuvaa toivoa ja halua (Johannes 10:16). Heillä on Jumalan antamana toivonaan elää ikuisesti paratiisimaan päällä, ja he tukevat iloiten voideltua jäännöstä todistuksen antamisessa tänä aikana, jolloin siirrytään vanhasta maailmasta Jumalan vanhurskaaseen uuteen maailmaan (2. Pietarin kirje 3:5–13).

7. Mistä elonkorjuutyöstä raamatuntutkijat olivat kiinnostuneita, mutta mitä he tiesivät paratiisista?

⁷ Jumala alkoi ’johdattaa monia poikiaan kirkkauteen’ vuodattamalla pyhää henkeä helluntaina vuonna 33, ja hän ilmeisesti määräsi ajan, jonka kuluessa yhteensä 144 000 henkeä käsittävä hengellinen ”Jumalan Israel” tulisi täysilukuiseksi (Heprealaisille 2:10; Galatalaisille 6:16; Ilmestys 7:1–8). Vuodesta 1879 lähtien tässä lehdessä mainittiin usein voideltuja kristittyjä koskeva elonkorjuutyö. Mutta raamatuntutkijat (Jehovan todistajien aiempi nimitys) tiesivät myös, että Raamatussa esitetään toivo elää ikuisesti paratiisimaan päällä. Esimerkiksi vuoden 1883 heinäkuun Vartiotornissa (engl.) sanottiin: ”Kun Jeesus on perustanut valtakuntansa, hävittänyt pahuuden jne., tästä maasta tulee paratiisi – – ja kaikki haudoissaan olevat tulevat siihen. Ja jos he alistuvat noudattamaan sen lakeja, he voivat elää siinä ikuisesti.” Ajan myötä voideltujen joukkoon tulevien sato pieneni, ja vähitellen Jehovan järjestöön korjattiin sellaisten ihmisten satoa, joilla ei ollut taivaallista toivoa. Tällä välin Jumala antoi voidelluille palvelijoilleen, uudelleen syntyneille kristityille, huomattavaa ymmärrystä. (Daniel 12:3; Filippiläisille 2:15; Ilmestys 14:15, 16.)

8. Miten maallista toivoa koskeva ymmärrys kehittyi 1930-luvun alussa?

⁸ Erityisesti vuodesta 1931 lähtien niitä, joilla on maallinen toivo, on tullut kristillisen seurakunnan yhteyteen. Tuona vuonna Jehova auttoi hengestä siinneiden kristittyjen jäännöstä ymmärtämään, että Hesekielin 9. luku viittaa tähän maalliseen luokkaan, joka on merkitty säilymään elossa Jumalan uuteen maailmaan. Vuonna 1932 tultiin siihen tulokseen, että tällaisten nykyisten lampaankaltaisten ihmisten esikuva oli Jeehun toveri Jonadab (2. Kuninkaiden kirja 10:15–17). Vuonna 1934 tehtiin selväksi, että ”jonadabien” piti vihkiytyä Jumalalle. Vuonna 1935 ”suureen joukkoon” kuuluvat – joiden aiemmin ajateltiin muodostavan toisarvoisen hengellisen luokan, jonka jäsenet olisivat Kristuksen morsiamen ”seuralaisia” taivaassa – tunnistettiin muiksi lampaiksi, joilla on maallinen toivo (Ilmestys 7:4–15; 21:2, 9; Psalmit 45:14, 15). Ja erityisesti vuodesta 1935 lähtien voidellut ovat johtaneet niiden oikeamielisten ihmisten etsimistä, jotka toivovat hartaasti saavansa elää ikuisesti paratiisimaan päällä.

9. Miksi jotkut kristityt lakkasivat vuoden 1935 jälkeen ottamasta osaa vertauskuviin Herran illallisella?

⁹ Vuoden 1935 jälkeen jotkut kristityt, jotka olivat osallistuneet leipään ja viiniin Herran illallisella, lakkasivat osallistumasta. Miksi? Koska he ymmärsivät, että heidän toivonsa oli maallinen, ei taivaallinen. Eräs nainen, joka kävi kasteella vuonna 1930, sanoi: ”Vaikka ajateltiinkin, että varsinkin innokkaiden kokoajanpalvelijoiden oli oikein – – [ottaa osaa vertauskuviin], en ollut koskaan varma siitä, että minulla oli taivaallinen toivo. Sitten vuonna 1935 meille tehtiin selväksi, että oltiin kokoamassa suurta joukkoa, joka toivoi elävänsä ikuisesti maan päällä. Monet meistä iloitsivat ymmärtäessään, että kuuluimme tuohon suureen joukkoon, ja lakkasimme ottamasta osaa vertauskuviin.” Kristillisten julkaisujenkin luonne muuttui. Aiempien vuosien julkaisut oli suunniteltu etupäässä Jeesuksen hengestäsiinneille seuraajille, mutta vuodesta 1935 lähtien Vartiotornissa ja muussa ’uskollisen orjan’ kirjallisuudessa tarjottiin hengellistä ravintoa, joka vastasi sekä voideltujen että niiden heidän toveriensa tarpeita, joilla on maallinen toivo (Matteus 24:45–47).

10. Miten uskoton voideltu voitaisiin korvata?

¹⁰ Entä jos jostakusta voidellusta tulisi uskoton? Korvattaisiinko hänet jollakulla toisella? Puhuessaan vertauskuvallisesta öljypuusta Paavali osoitti, että juuri näin tapahtuisi (Roomalaisille 11:11–32). Jos joku hengestä siinnyt on korvattava toisella, todennäköisesti Jumala antaisi taivaallisen kutsun jollekulle sellaiselle, joka on suorittanut hänelle pyhää palvelusta useita vuosia osoittaen esimerkillistä uskoa (vrt. Luukas 22:28, 29; 1. Pietarin kirje 1:6, 7).

Paljon syitä kiitollisuuteen

11. Mitä Jaakobin kirjeen 1:17:ssä vakuutetaan toivomme luonteesta riippumatta?

¹¹ Missä tahansa palvelemmekin Jehovaa uskollisesti, hän tyydyttää tarpeemme ja oikealaatuiset halumme (Psalmit 145:16; Luukas 1:67–74). Onpa meillä aito taivaallinen toivo tai maallinen odote, meillä on paljon perusteltuja syitä kiitollisuuteen Jumalaa kohtaan. Hän toimii aina häntä rakastavien parhaaksi. Opetuslapsi Jaakob sanoi, että ”jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä, sillä se tulee alas taivaan valojen Isältä”, Jehova Jumalalta (Jaakobin kirje 1:17). Kiinnittäkäämme huomiota joihinkin näistä lahjoista ja siunauksista.

12. Miksi voimme sanoa, että Jehova on antanut jokaiselle uskolliselle palvelijalleen suurenmoisen toivon?

¹² Jehova on antanut jokaiselle uskolliselle palvelijalleen suurenmoisen toivon. Hän on kutsunut jotkut taivaalliseen elämään. Esikristillisille todistajilleen Jehova antoi loistavan toivon ylösnousemuksesta ikuiseen elämään maan päälle. Esimerkiksi Abraham uskoi ylösnousemukseen ja odotti ”kaupunkia, jolla on todelliset perustukset”: taivaallista Valtakuntaa, jonka alaisuudessa hänet herätetään kuolleista maalliseen elämään (Heprealaisille 11:10, 17–19). Jälleen tänä lopun aikana Jumala suo miljoonille ihmisille toivon ikuisesta elämästä paratiisimaan päällä (Luukas 23:43; Johannes 17:3). Varmasti jokaisen, jolle Jehova on antanut näin suurenmoisen toivon, pitäisi olla siitä syvästi kiitollinen.

13. Miten Jumalan pyhä henki on toiminut hänen kansassaan?

¹³ Jehova antaa pyhää henkeään lahjaksi kansalleen. Kristityt, joille on annettu taivaallinen toivo, on voideltu pyhällä hengellä (1. Johanneksen kirje 2:20; 5:1–4, 18). Mutta niilläkin Jumalan palvelijoilla, joilla on maalliset odotteet, on hengen apu ja ohjaus. Näihin kuului Mooses, jolla oli Jehovan henkeä, samoin kuin ne 70 miestä, jotka määrättiin auttamaan häntä (4. Mooseksen kirja 11:24, 25). Pyhän hengen vaikutuksen alaisena Besalel palveli Israelin tabernaakkelin yhteydessä taitavana käsityöläisenä (2. Mooseksen kirja 31:1–11). Jumalan henki tuli Gideonin, Jeftan, Simsonin, Daavidin, Elian, Elisan ja muiden päälle. Vaikka näitä muinoin eläneitä yksilöitä ei koskaan tulla johdattamaan taivaalliseen kirkkauteen, pyhä henki opasti ja auttoi heitä, samoin kuin se opastaa ja auttaa Jeesuksen muita lampaita nykyään. Se että meillä on Jumalan henkeä, ei siis välttämättä merkitse sitä, että meillä on taivaallinen kutsu. Silti Jehovan henki opastaa meitä, auttaa meitä saarnaamaan ja huolehtimaan muista Jumalan antamista tehtävistä, antaa meille voimaa, joka ylittää tavanomaisen, ja tuottaa meissä sen hedelmää: rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä ja itsehillintää. (Johannes 16:13; Apostolien teot 1:8; 2. Korinttilaisille 4:7–10; Galatalaisille 5:22, 23.) Eikö meidän pitäisikin olla kiitollisia tästä Jumalalta saamastamme suosiollisesta lahjasta?

14. Miten hyödymme Jumalan antamista tiedon ja viisauden lahjoista?

¹⁴ Tieto ja viisaus ovat Jumalalta tulevia lahjoja, joista meidän pitäisi olla kiitollisia, onpa meillä taivaallinen tai maallinen toivo. Jehovan täsmällinen tuntemus auttaa meitä ’varmistautumaan tärkeämmistä asioista’ ja ’vaeltamaan Jehovan arvon mukaisesti, jotta voisimme täysin miellyttää häntä’. (Filippiläisille 1:9–11; Kolossalaisille 1:9, 10.) Jumalinen viisaus suojaa ja opastaa elämässä (Sananlaskut 4:5–7; Saarnaaja 7:12). Tosi tieto ja viisaus perustuvat Jumalan sanaan, ja harvoihin jäljellä oleviin voideltuihin vetoaa erityisesti se, mitä siinä sanotaan heidän taivaallisesta toivostaan. Rakkaus Jumalan sanaan ja kyky ymmärtää sitä hyvin eivät kuitenkaan ole Jumalan keino osoittaa, että meidät on kutsuttu taivaalliseen elämään. Esimerkiksi Mooses ja Daniel jopa kirjoittivat osia Raamattuun, mutta heidät herätetään elämään maan päälle. Onpa toivomme taivaallinen tai maallinen, me kaikki saamme hengellistä ravintoa Jehovan hyväksymän ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä (Matteus 24:45–47). Miten kiitollisia me kaikki olemmekaan näin saamastamme tiedosta!

15. Mikä on yksi Jumalan suurimmista lahjoista, ja miten suhtaudut siihen?

¹⁵ Jumalan suurimpia lahjoja on Jeesuksen lunastusuhria koskeva rakkaudellinen järjestely, joka hyödyttää meitä, onpa meillä taivaallinen odote tai maallinen toivo. Jumala rakasti ihmismaailmaa ”niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä” (Johannes 3:16). Ja rakkaus sai Jeesuksen ”antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia” (Matteus 20:28). Kuten apostoli Johannes selitti, Jeesus Kristus ”on sovitusuhri meidän [voideltujen] syntiemme edestä, eikä kuitenkaan vain meidän, vaan myös koko maailman” (1. Johanneksen kirje 2:1, 2). Siksi meidän kaikkien pitäisi olla syvästi kiitollisia tästä rakkaudellisesta järjestelystä, jonka avulla voi pelastua ikuiseen elämään.b

Tuletko olemaan läsnä?

16. Minkä huomattavan tapahtuman muistoa vietetään auringonlaskun jälkeen 11. huhtikuuta 1998, ja keiden pitäisi olla läsnä?

¹⁶ Kiitollisuuden lunnaista, jotka Jumala on antanut Poikansa välityksellä, pitäisi saada meidät olemaan läsnä valtakunnansaleissa tai muissa paikoissa, joissa Jehovan todistajat kokoontuvat auringonlaskun jälkeen 11. huhtikuuta 1998 viettämään Kristuksen kuoleman muistoa. Pannessaan alulle tämän juhlan vieton uskollisten apostoliensa kanssa maallisen elämänsä viimeisenä iltana Jeesus sanoi: ”Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.” (Luukas 22:19, 20; Matteus 26:26–30.) Harvalukuiset jäljellä olevat voidellut ottavat osaa happamattomaan leipään, joka edustaa Jeesuksen synnitöntä ihmisruumista, ja väkevöimättömään punaviiniin, joka merkitsee hänen uhriksi vuodatettua vertaan. Ainoastaan hengestä siinneiden kristittyjen pitäisi ottaa osaa, koska ainoastaan he ovat mukana uudessa liitossa ja valtakuntaliitossa ja ainoastaan heillä on Jumalan pyhän hengen kiistaton todistus siitä, että heillä on taivaallinen toivo. Miljoonat muut ovat läsnä kunnioittavina tarkkailijoina, ja he ovat kiitollisia siitä rakkaudesta, jota Jumala ja Kristus ovat osoittaneet Jeesuksen uhrin yhteydessä, joka mahdollistaa ikuisen elämän (Roomalaisille 6:23).

17. Mitä meidän tulee muistaa hengellä voitelemisesta?

¹⁷ Aiemmat uskonnolliset näkemykset, läheisen ihmisen kuoleman herättämät voimakkaat tunteet, maalliseen elämään nykyään liittyvät vaikeudet tai tunne siitä, että on saanut jonkin erikoissiunauksen Jehovalta, voisivat saada jotkut olettamaan erheellisesti, että taivaallinen elämä on heitä varten. Mutta meidän kaikkien tulee muistaa, ettei Raamatussa käsketä meitä ottamaan osaa muistonvieton vertauskuviin osoittaaksemme kiitollisuutemme Kristuksen lunastusuhria kohtaan. Sitä paitsi hengellä voiteleminen ”ei – – riipu siitä, joka tahtoo, eikä siitä, joka juoksee, vaan Jumalasta”, Hänestä, joka siitti Jeesuksen hengelliseksi Pojaksi ja joka johdattaa vain 144 000 muuta poikaansa kirkkauteen (Roomalaisille 9:16; Jesaja 64:8).

18. Mitä siunauksia on useimpien niiden edessä, jotka palvelevat Jehovaa nykyään?

¹⁸ Ikuinen elämä paratiisimaan päällä on toivo, jonka Jumala on antanut suurelle enemmistölle niistä ihmisistä, jotka palvelevat Jehovaa näinä viimeisinä päivinä (2. Timoteukselle 3:1–5). He saavat pian iloita tästä suurenmoisesta paratiisista. Silloin ruhtinaat hallitsevat maan asioita taivaallisen hallinnon alaisuudessa (Psalmit 45:16). Rauha vallitsee, kun maan asukkaat mukautuvat Jumalan lakeihin ja oppivat enemmän Jehovan teistä (Jesaja 9:6, 7; Ilmestys 20:12). Ihmisillä tulee olemaan paljon työtä tehtävänään, kun he rakentavat koteja ja alistavat maan valtaansa (Jesaja 65:17–25). Ja ajattele perheiden onnellisia jälleennäkemisiä, kun kuolleet palaavat eloon! (Johannes 5:28, 29.) Loppukoetuksen jälkeen kaikki pahuus on poissa (Ilmestys 20:7–10). Sen jälkeen maa on ikuisesti täynnä täydellisiä ihmisiä, jotka on ’vapautettu turmeltuvuuden orjuudesta ja jotka ovat saaneet Jumalan lasten loistoisan vapauden’.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Mitä merkitsee se, että ’ottaa elämän vettä ilmaiseksi’?

◻ Mitä syitä meillä on kiitollisuuteen Jumalaa kohtaan, onpa toivomme taivaallinen tai maallinen?

◻ Missä vuotuisessa juhlassa meidän kaikkien pitäisi olla läsnä?

◻ Mitä tulevaisuus tuo tullessaan useimmille Jehovan kansaan kuuluville?

[Kuva s. 18]

Miljoonat ovat alkaneet ’ottaa elämän vettä ilmaiseksi’. Kuulutko sinä heihin?